Video: Mitä kuuluu Suomen biotalousstrategialle, Petri Peltonen?

Video - Julkaistu 24.11.2023

Päivitetty Suomen biotalousstrategia tähtää kestävästi korkeampaan arvonlisään. Kysyimme työ- ja elinkeinoministeriöltä, miltä biotalousstrategia näyttäytyy nykyisen hallitusohjelman valossa.

Suomen biotalousstrategian päivitys julkaistiin keväällä 2022. Vuoteen 2035 ulottuvalla strategialla tavoitellaan korkeampaa arvonlisää, vahvempaa osaamista, kilpailukykyistä toimintaympäristöä sekä kokonaiskestävyyttä. Uuden hallitusohjelman myötä suomalaisen biotalouden tilanteen tarkastelu on ajankohtaista.

Työ- ja elinkeinoministeriön vt. kansliapäällikkö ja alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus olla biotalouden suunnannäyttäjä.

”Suomi on aina ollut biotalousmaa ja sen tulee olla sitä myös jatkossa”, Peltonen toteaa.

Innovaatiotoimintaan satsataan

Suomen hallitusohjelmassa panostetaan tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Valtio kannustaa tällä hetkellä yrityksiä kumppanuuksiin, mikä edistää myös biotalousstrategian tavoitteiden toteutumista.

Biotalousstrategian tavoitteena on, että biotalouden osuus kokonaisarvonlisästä kasvaa nykyisestä 13 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Korkeamman arvonlisän edellytyksenä on juurikin rohkea, eteenpäin katsova ja verkottunut TKI-toiminta. Arvonlisän kasvattamisessa tarvitaan eri alojen osaamista.

Läpileikkaavuus on Peltosen mukaan olennaista myös hallitusohjelmassa linjatussa teollisuuspoliittisessa strategiassa ja puhtaassa siirtymässä, joissa biotaloudella on suuri rooli. Puhtaan siirtymän mahdollisuudet tulee Peltosen mukaan pystyä hyödyntämään niin olemassa olevilla teollisuuden aloilla kuin uutta luodessa.

Suomi, EU ja Yhdysvallat vastavuoroisen vaikuttamisen kohteena

Jokainen Euroopan unionin jäsenmaa on biotalousmaa omalla painotuksellaan. Peltonen korostaa, että EU-maiden yhteinen tahto ottaa biotalous osaksi EU:n tulevaisuutta olisi tärkeää, sillä biotalous on monipuolisesti EU:n lainsäädäntövaikuttamisen kohteena.

Peltosen mukaan biotalouden koko potentiaalia ei tällä hetkellä tunnisteta EU:ssa. Biotalouden osuus EU:n arvonlisästä on nyt noin viisi prosenttia.

”Mitäpä, jos EU:ssakin tavoiteltaisiin arvonlisän tuplaamista?”, Peltonen toivoo seuraavalta Euroopan komission työohjelmalta.

Suomelle on tärkeää, että myös Yhdysvalloissa Suomi tunnetaan tärkeänä biotalousmaana. Peltosen mukaan etenkin osavaltiotasolla tehtävä yhteistyö voi olla hedelmällistä. Osavaltioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tekemisen suuruusluokat löytävät helpommin toisensa verrattuna liittovaltiotason yhteistyöhön.

Joulukuussa Washingtonissa järjestetään maailman biotalousfoorumi, jota Suomi on mukana järjestämässä. Peltonen muistuttaa, että tapahtumassa Suomella on jälleen mahdollisuus näyttäytyä biotalouden kärkimaana.

Katso Youtubesta video Peltosen ajatuksista biotalousstrategian nykytilasta.

Artikkelin kirjoittaja on Biotalous.fi:n toimittaja Reetta Pilhjerta, Tapio, reetta.pilhjerta@tapio.fi.