Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä. Riskeistä huolimatta pohjavettä voidaan käyttää vedenhankintaan lähes kaikilla riskialueilla. Tila on vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla, joilla on runsaasti ihmistoimintaa. Näistä riskialueeksi nimetyistä pohjavesialueista 97 on tilaltaan huonoja. Huonon tilan syy johtuu pääosin pohjaveden kemiallisesta tilasta (95 pohjavesialuetta) ja lisäksi määrästä (4 pohjavesialuetta). Aiempaan arvioon verrattuna tilaltaan huonojen alueiden määrä on pysynyt liki samana.
Lisäksi Suomessa on yli 150 ihmistoiminnan mahdollisesti uhkaamaa pohjavesialuetta, joiden laadusta tai määrästä ei ole riittävästi tietoa riskien ja tilan arvioimiseksi. Näiden selvityskohteiden määrä on pysynyt samana edelliseen arvioon nähden. Edellisen riskinarvioinnin selvityskohteista noin 40 alueelle on tehty riskinarvio tarkentuneiden tietojen pohjalta. Tämän perusteella puolet niistä on nimetty riskialueiksi. Lisäksi uusia selvityskohteita on tunnistettu puuttuvien seurantatietojen takia.
Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä muun muassa pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito, teollisuusalueet sekä maa- ja kotieläintalous. Keskeisimmät pohjaveden tilaa heikentävät aineet ovat kloridi, vanhat käytöstä poistuneet torjunta-aineet ja ammonium. Moniongelmaisten pohjavesialueiden tilan parantaminen on hidasta ja työlästä. Tilan parantamiseksi on muun muassa kunnostettu pilaantuneita maa-alueita sekä ehkäisty liikenteen alueiden riskejä suojauksin ja suolausta vähentämällä. Näille toimille on tarvetta myös jatkossa.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 232, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ympäristöministeriön tiedote 17.12.2019