Veden antimet hyötykäyttöön – ravinteet ja raha kiertoon

Blogi - Julkaistu 13.3.2019

Ravinteiden talteen ottaminen vesistöstä on pääsääntöisesti hyvin vaikeaa ja kallista puuhaa. On enemmän ja vähemmän toimivia, halpoja ja kalliita ratkaisuja. Mutta onko vesienhoitoon löydettävissä ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja?

Eri puolella Suomea on kehitelty ja kokeiltu lukuisia rakenteita – kosteikkoja, pohjapatoketjuja, suodattimia – ravinteiden nappaamiseen ojista ja puroista. Ilmiselvää on jo, että nämä ovat vain ensiapua. Puhtaiden vesien saavuttamiseen tarvitaan sekä pidemmän tähtäimen ratkaisuja että täsmäapua.

Kotimaista järvikalaa lautaselle – terveellistä kuluttajalla ja vesistöille

Säkylän Pyhäjärvellä on 1990-luvulta lähtien tehty työtä vajaahyödynnettyjen luonnonkalojen saamiseksi kuluttajien lautaselle. Säilyke- ja kalapihvikokeiluja tehtiin lukuisia, mutta työ kuihtui aina siihen, että arvoketjua ei saatu taloudellisesti kannattavaksi. Yksi merkittävä askel otettiin vuonna 2016, kun Pyhäjärvi-instituutti, Apetit Ruoka Oy ja Kolvaan kala Oy kehittivät Järvikalapihvin, joka osoittautui menestykseksi suurkeittiöissä.

Järvikalapihvejä myydään vuositasolla noin miljoona kappaletta. Kuluttajan lautaselle saatiin herkullinen ja terveellinen tuote ja samalla vesistöstä poistuu rehevöittäviä ravinteita. Arvoketjun avulla edistetään vesienhoitoa ja tuodaan liiketaloudellista lisäarvoa sekä kalastajille että yrityksille.

Tätä toimintamallia levitetään nyt muualle Suomeen Pyhäjärvi-instituutin toteuttamassa hallituksen kärkihankkeessa TANAKKA – taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen. Tänä vuonna kuluttajien toive toteutui, kun järvikalapihvi saatiin suurkeittiöiden lisäksi vähittäiskauppaan.

Mitä muuta hyödynnettävää löydämme vesistöistämme?

Myös järviruo’olle etsitään uusia käyttötapoja. Päijät-Hämeen Urajärven osakaskunnan Leader-hankkeessa kehitetään järviruo’on korjuuketjua ja hyötykäyttöä, tuotteistetaan ruokoa ja luodaan sille paikallisia markkinoita. Ruokoa käytetään muun muassa kattojen rakentamiseen, mattoihin, varjoihin, seinämiin, eristemateriaaliksi ja koristeiden tekemiseen.

Järviruo’on vuosittaisilla niitoilla halutaan parantaa myös vesistön tilaa, vähentää järven ravinteisuutta ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ympäristöministeriön Raki-rahoitteisessa Ruokopelto-hankkeessa ruokoa kokeiltiin peltojen maanparannusaineena.

Tiedämme, että fosforista tulee olemaan pulaa muutaman vuosikymmenen sisällä. Tiedämme, että maaperän kasvukunto on heikentynyt ja orgaanisen aineksen määrää tulisi merkittävästi lisätä. Onko mahdollista poistaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi vesistöistä sinne huuhtoutuneet ravinteet ja orgaaninen aines takaisin sinne, mistä ne ovat lähteneet?

Kokeiluja ja pilotteja toteutetaan yhteiskunnan varoilla eri puolilla maata, mutta niihin liittyvä tieto ja tulokset jäävät usein vain hanketoteuttajien tietoon. Vesijärvisäätiön ja Pyhäjärvi-instituutin yhteisessä kärkihankkeessa PyhäVesi – Vesienhoitosuunnitelmien edistäminen Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä on menestyksellisesti vaihdettu tietoa, kokemuksia ja osaamista molempien järvien vesienhoidon hyväksi. Tällaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tulisi merkittävästi lisätä.

Kirjoittaja Teija Kirkkala on toiminnanjohtajana Pyhäjärvi-instituutissa, joka on vesiensuojelun, ruoantuotannon ja kiertotalouden asiantuntijaorganisaatio. Pyhäjärvi-instituutti täyttää vuonna 2019 kolmekymmentä vuotta. Se on yhtä monta vuotta kuin Teija on työskennellyt vesiasioiden parissa.

Yhteydenotot: sähköposti teija.kirkkala(a)pji.fi, puhelin 0405969976, Twitter: @TKirkkala

Pyhäjärvi-instituutti on mukana useissa hallituksen kiertotalouden kärkihankkeissa, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Kevään 2019 aikana kärkihankkeiden tuloksista kerrotaan Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa. Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.

AGENDA 2030

Puhtaiden vesien tavoittelu ravinteita kierrättämällä edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita seuraavilta osin: Ruokaturva (SDG 2), puhtaan veden sekä sanitaation saavutettavuus (SDG 6), monimuotoisen vedenalaisen elämän ylläpito (SDG 14), terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen (SDG 3) sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden vahvistaminen (SDG 17).