Tutkimus tuuppaa kohti ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta

Blogi - Julkaistu 11.9.2020

Tavoite vähentää niin maataloussektorilta kuin maankäyttösektoriltakin laskettavia, maa- ja metsätaloudesta ja maankäytön muutoksesta syntyviä päästöjä edellyttää yhä tehokkaampia tapoja lisätä hiilen sidontaa ja varastointia paitsi pelloilla, myös metsissä, turvemailla ja kankailla. Näköpiirissämme siintää jo vuodelle 2035 asetettu tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta.

Millaisia ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kokonaiskestävät ja ilmastoviisaat maankäyttöratkaisut? Millaisia ne ovat tilatasolla ja tietyllä kasvupaikalla? Ja mikä saa maanomistajat tarttumaan ilmastokestäviin menetelmiin?

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on käynnistänyt maankäyttösektoria koskevan laajan toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Lisätoimien tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035. Tärkeä osa kokonaisuutta ovat tieto-ohjelma ja nyt valmisteltava tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa tarvittava tutkimustieto maa- ja metsätalouden ilmastotoimien tueksi.

Pitkäjänteistä tutkimusta tarvitaan, jotta ennakoidaan, millaisia vaikutuksia eri toimenpiteillä on paitsi hiilensidonnan näkökulmasta, myös taloudellisesti tai esimerkiksi monimuotoisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen kautta löydetään skaalautuvia ratkaisuja ja ymmärretään alueen, maaperän, vesien ja talouden erityispiirteet ja tarpeet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimus auttaa meitä löytämään uusia, vaikuttavia ja johdonmukaisia politiikkatoimenpiteitä ja kannustimia.

Paitsi luonnontiedettä, myös ymmärrystä käyttäytymisestä

Muutokset ja sen tutkimus eivät rajoitu maankäyttösektorillakaan pelkästään luonnontieteisiin. Yhtä lailla kuin edellytykset esimerkiksi älymaatalouteen lähtevät teknologiasta, ne lähtevät ihmisistä itsestään. Maataloudesta ei tule ilmastoviisasta ilman ilmastoviisaita viljelijöitä. Luonnonhoidon edistäminen edellyttää ymmärrystä myös maanomistajien ajatuksista ja valmiuksista luonnonhoidon toimenpiteisiin. Tarvitsemme siis tieteidenvälistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä – asenteiden ja käyttäytymisen tutkimus ovat edellytyksiä ilmastoviisaaseen metsä- tai maatalouteen.

Maankäyttösektorin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa on valmisteltu kartoittamalla sidosryhmien ajatuksia tutkimustarpeista. Kesän aikana keräsimme Viima-alustaa hyödyntäen sidosryhmien kanssa yhteistyössä tutkimusideoita, joita osallistujat myös jalostivat ja priorisoivat jatkotyöstöämme varten.

Ennakointia, ennakointia ja ennakointia

Mihin tutkimuksessa sitten tulisi keskittyä, jotta maankäytön ilmastotavoitteet toteutuisivat? Tässä vaiheessa työn tuloksissa nousee vahvasti esiin tarve ennakoivalle otteelle maankäytön riskien ja häiriöiden tunnistamisessa ja toimenpiteiden suuntaamisessa. Kehittämistarpeina nousee maaperäaineistojen yhdistämisen tarve. Kautta linjan peräänkuulutetaan politiikkajohdonmukaisuutta, kokonaiskestävyyttä, alueellisia ratkaisuja ja tietoa täsmätoimien tueksi. Uuden liiketoiminnan tutkimuksen osalta myös innovatiivisille ratkaisuille on selvästi tarvetta.

Tutkimusohjelmaa työstetään eteenpäin ja valmistelun yhteydessä kerätty tietoa hyödynnetään myös osana koko maankäytön toimenpidekokonaisuutta. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hankehaku on tarkoitus avata loppuvuodesta. Tuupataan maankäyttö kohti hiilineutraaliustavoitteita tutkimuksen keinoin!