Tulevaisuustarina: Pikavalmistus muutti luonnonvarojen käyttöä

Tammikuussa 2033

–  Hyvät ystävät, vieraanani täällä Hologrammistudiolla on tänään Risto Linturi. Mies, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua menestykseksi muodostuneen, alkujaan 3D-tulostukseksi kutsutun suomalaisen fabbauksen tunnetuimmaksi lähettilääksi. Päivän historiakatsauksessa muistellaan aikaa 20 vuotta sitten. Vuosi taisi olla 2013, kun fabbaus – tai pikavalmistus, kuten sitä silloin myös nimitettiin – nousi median kiinnostuksen myötä suomalaisyleisön tietoisuuteen.

– Pikavalmistus alkoi jo 1980-luvulla, mutta kyllä, tuo vuosi taisi olla taitekohta. Suomi oli tuolloin muutaman vuoden jäljessä alan johtavia maita, kuten USA:ta. Markkinat olivat silloin vielä kehittymättömät, joten ehdimme edelläkävijäyritysten ansiosta hyvin mukaan laatimaan alan standardeja ja yhteiskuntakin heräsi kouluttamaan nuorisoa.

– Perusopetukseen tuli tosiaan uusia tuulia käsityö-, kuvaamataito- ja tietotekniikkatunneille, kun tavaratulostimet ja 3D-mallinnuksen opetusohjelmat yleistyivät. Perheessämme tulostamisesta tuli aluksi lasten kotityötä, kun itse vielä harjoittelin. Miten markkinoiden arvo kehittyi?

– Pikavalmistuksen laite-, materiaali- ja palvelumarkkinat olivat 10-luvun alussa maailmanlaajuisestikin vain noin kahden miljardin dollarin luokkaa. Silloin arvioin, että markkinat olisivat nyt 200 – 1000 miljardia. Siihen välille se asettui, 800 miljardiin. Toki markkinat kehittyvät edelleen.

– Mitkä alat toimivat kehityksen edelläkävijöinä?

– Ilman viihde- ja peliteollisuutta, muotitaiteilijoita ja sotateollisuutta olisimme edistyneet paljon hitaammin. Terveydenhuollossa hammaslääkärit, IT-alalla 3D-mallintajat, ruoanvalmistuksessa sokerileipurit ja rakennusalalla arkkitehdit olivat ensimmäisiä alan omaksujia.

– Niin, muistan kun sain arkkitehdiltä ensimmäisen pikatulosteeni, joka oli kesämökin ja metsätontin pienoismalli. Se taisi olla fossiilista muovia.

– Suosikkimateriaali oli tuolloin fossiilinen ABS-muovi sen helpon saatavuuden, edullisuuden ja käyttövarmuuden vuoksi. Tärkkelyksestä tehty PLA-muovi ja kipsikomposiitti olivat myös suosittuja. Paperiakin käytetiin. Nyt biokomposiitit ja tehokierrätettävät aineet ovat vallanneet tavaratulosteiden markkinat. 10-luvulla Suomessa käynnistettiin ensimmäinen puuhaketta käyttävä bioöljyjalostamo ja siellä tehtiin sittemmin innovaatioita, jotka saivat tulostuslaitokset vakuuttumaan biomuovinsa eduista.

– Metsäteollisuus onkin muuttunut kovasti noista ajoista ja viennin arvo on kehittynyt hyvin. Mitä pitäisit ratkaisevana asiana, joka sai käyntiin onnistuneen muutoksen?

– Metsäteollisuus analysoi tuotteensa ja ydinosaamisensa ja löysi ne tuoteytimet, joiden ympärille pikavalmistuksen avulla kehitettiin yksilöllisesti räätälöitävät osat.  Alalle palkattiin suuri joukko tuotemuotoilijoita. Myös yksityishenkilöt hyödynsivät helppokäyttöisiä puutuotteiden mallinnusohjelmia ja tuottivat mallipankkiin tuhansittain vapaasti hyödynnettäviä tuotemalleja. Esimerkiksi Kiinassa on noin miljoona suomalaismuotoiltua rakennusta, joiden ydin on luonnon kasvattamaa puutavaraa ja muut osat biokomposiitteja.  Kalusteet pikavalmistetaan kylätehtaissa paikallisen maun mukaan usein suomalaisesta puuhartsista. Kotitulostimilla niihin tehdään vielä tuunausosat ja tarvittaessa vaihdetaan kuluneet osat uusiin.

– Omat tuunausosat ovat aiheuttaneet aika paljon tuotevastuuriitoja, kun tuote ei olekaan ollut enää käyttökelpoinen. Onnettomuuksiakin on ollut melkoisesti, kun tee-se-itse-tuotteiden laatua ei kukaan voi valvoa.

– Kyllä, mutta onneksi vakuutusehdot kannustavat riskien välttämiseen.

– Miten arvioisit pikatulostuksen ympäristövaikutuksia? Oliko kehitys ympäristölle hyväksi? Pörssit käyvät nykyään kuumina luonnonvaramarkkinoilla, kun kysyntä on räjähtänyt pilviin.

– Luonnonvarojen lisääntynyt kysyntä johtuu kuitenkin enimmäkseen väestönkasvusta, ei niinkään neitseellisten aineiden markkinoinnista. Markkinahinta pitää kulutuksen kurissa. Pikatulostus on vähentänyt uuden ydintavaran määrää, kun korjaamisesta tuli helppoa. Yksilölliset, kotitulosteiset täydennysosat kuitenkin tehdään usein moneen kertaan ennen kuin ollaan tyytyväisiä.

– Tiedän, poikani kotitulostimet hurisevat yötä päivää, kun hän tuunaa kulkupeliään, kotirobottiaan ja vaatteitaan. On kuulemma niin noloa, jos vastaan tulee samanlainen. Onneksi hän kuitenkin sulattaa vanhat osat ja tulostaa niistä uudet.

– Myös kuljetukset ovat vähentyneet merkittävästi, kun tuotteet toimitetaan suoraan tehtaalta käyttäjille.

– Niin, mutta nyt meille lennähtää tavarataksi tai  raaka-ainetta toimittava materiaalipankki melkein joka päivä. Ennen kävin itse kaupassa ja vain kolmisen kertaa viikossa.

– Kotikuljetukset ovat lisääntyneet robotiikan ansiosta.  Säästö syntyy valmistusvaiheen ja jälleenmyynnin logistiikassa, kun raaka-aineita ja komponentteja ei enää viedä paikasta toiseen ja tavaroita tukun kautta vähittäiskauppaan ja sieltä koteihin. Esimerkiksi Walmartin laskelman mukaan 2010-luvulla 80% heidän myymiensä tuotteiden hiilijalanjäljestä syntyi logistiikasta. Varmastikin teet nykyään kotona myös monia sellaisia tuotteita, jotka ennen ostit erikoisliikkeistä.

– Se on totta. Eniten on muuttunut keittiö. Käyn myös lainaamon, entisen kirjaston, tiloissa tulostamassa erikoisemmat tarvikkeeni. Enää ei työkaluissani lue Made in China, vaan Made by Ollas ja muotoilu on takuulla omaan käteeni sopiva.

– Made in China onkin vähentynyt ja tuotantoa on siirtynyt takaisin tänne, kun työvoimakustannukset eivät ole enää esteenä. Ympäristövaikutuksista tärkein on kuitenkin uusien materiaalien käytön vähentyminen per tuote, kun raaka-ainetta käytetään täsmällisesti eikä jätteitä siirry kaatopaikoille.

– Voidaan siis sanoa, että pikavalmistuksen korkeatasoinen osaaminen rakensi Suomea edistykselliseksi biotaloudeksi.

– Näin voidaan sanoa.

– Kiitos miellyttävästä keskusteluhetkestä, Risto Linturi.

 

Tulevaisuustarinan kirjoitti markkinointipäällikkö Tarja Ollas Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta ja sen on tarkastanut tulevaisuustutkija Risto Linturi. Kirjoitus perustuu Risto Linturin ja Sovelto Oyj:n hankeraporttiin 3D-tulostusliiketoiminnan katalysoinnin esiselvityksestä sekä aiheesta käytyihin verkkokeskusteluihin.