Tiedosta hyvää! Tutkimus biotalouden osaamisperustaa vahvistamassa

Blogi - Julkaistu 23.4.2015

23.4.2015

Usein toistettu toteamus tiedon, osaamisen ja innovaatioiden merkityksestä kasvun lähteinä on ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Suomen vahvistuva asema biotalouden globaalina toimijana edellyttää kansallisen biotalousstrategian mukaan kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista. Jotta tähän päästään, tarvitaan muun muassa osaamisperustan vahvistamista sekä tutkimuksen painopisteiden ja toimintatapojen uudistamista.

Asetettu tavoite luoda biotaloudesta Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta haastaa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia tavoittelemaan tieteellisiä läpimurtoja sekä etsimään yhä parempia keinoja välittää tutkimustietoa uuden kasvualan tueksi. Tarvitaan entistä enemmän tieteidenvälisyyttä ja kykyä synteesien tekemiseen olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta sekä tutkimustoiminnan, elinkeinoelämän ja päätöksentekijöiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston strategiassa tutkimustulosten ja osaamisen välittäminen ympäröivän yhteiskunnan parhaaksi sekä ratkaisujen hakeminen globaaleihin ongelmiin ovat keskeisiä tavoitteita. Selvitimme Helsingin yliopiston tutkijoiden näkemyksiä siitä, miten yhteiskunnallista vuorovaikutusta voitaisiin edelleen vahvistaa. Esimerkkinä käytimme Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman teemaa, jossa kehitetään ruokajärjestelmiä. Haastatellut tutkijat edustivat lukuisia eri tutkimusaloja, joilla tuotettua tietoa hyödynnetään ruokajärjestelmien ja biotalouden kehittämisessä.

Haastatelluilla Helsingin yliopiston tutkijoilla on ruokajärjestelmäteemoissa monipuolista vuorovaikutusta sekä elinkeinoelämän että muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tutkijoita kiinnostaa yhteistyö uudistumishaluisten yritysten kanssa, mutta haastatteluista käy ilmi, että akateemisen maailman institutionaaliset rakenteet eivät parhaalla mahdollisella tavalla kannusta elinkeinoelämävuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen kannalta ratkaisevassa asemassa ovatkin henkilötasolla rakentuvat yhteistyösuhteet ja tutkijoiden henkilökohtainen motivaatio toimia yhteistyössä yritysten kanssa.

Entistä avoimemmat innovaatioprosessit sekä uuden tiedon synnyttäminen yhdessä tiedon soveltajien ja loppukäyttäjien kanssa edellyttävät tutkijoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja päätöksentekijöiden kanssa sekä vahvaa sovelluskontekstien tuntemusta. Tutkijat eivät kuitenkaan voi odottaa, että elinkeinoelämän edustajat, päättäjät tai kuluttajat asettaisivat kaikkein kriittisimmät tutkimuskysymykset, vaan tutkijoiden roolina on aktiivisesti hakeutua uusille ajattelun alueille ja tarvittaessa kyetä haastamaan vakiintuneita käytäntöjä. Tämä ruokkii myös uusien innovaatioiden syntyä.

Tutkimustiedosta on saatavissa monenlaista hyvää. Vahvistettaessa biotalouden osaamisperustaa onkin erityisen tärkeää varmistaa, että erilaiset biotaloutta kehittävät ohjelma- ja rahoitusvälineet kykenevät rakentamaan vuorovaikutusmalleja tutkimuksen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välille.

Timo Suutari toimii projektipäällikkönä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.
Puh. 050 415 1161
Sähköposti: timo.m.suutari@helsinki.fi

Kirjoitus perustuu Etelä-Pohjanmaa kestävien ruokaratkaisujen generaattorina – Helsingin yliopiston osaamis- ja verkostopääoman hyödyntäminen -selvityshankkeeseen. Hankkeen raportti Tiedosta hyvää – Helsingin yliopisto kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien edistäjänä (Suutari, Jumppanen & Viitaharju 2014) on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja147.pdf