Tampere puurakentamisen edistäjänä

Case - Julkaistu 17.12.2021

Ensimmäinen ”Puurakentamisen edelläkävijä” -kunniamaininta maassamme myönnettiin Tampereen kaupungille marraskuussa 2021. Kunniamaininnan myönsivät ympäristöministeriö ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva. Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä.

Puurakentamisen ilmastovaikutukset

Kasvaessaan yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä noin tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa happea ilmakehään. Metsät ovat kasvaessaan hiilinieluja ja puurakennukset ja -tuotteet ovat hiilivarastoja. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen. Maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkityksen kasvaessa, puurakentamista pyritään entisestään lisäämään myös Suomessa. Tampereella strateginen tavoite on puurakentamisen edistäminen osana Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekarttaa.

Puurakentamisen edistämisohjelma

Kaupunki käynnisti ”Puurakentamisen edistämisohjelman” vuonna 2014 yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Edistämisohjelman ja sen avulla toteutetun yhteistyön tavoitteena on ollut lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä Suomessa, edistää niiden vientiä sekä edistää vähähiilisyyteen tähtäävää energia- ja resurssitehokasta puurakentamista Tampereen kaupungin alueella. Jo vuonna 2011 aloitettiin Isokuusen alueen kaavoitus Vuoreksen 13.000 asukkaan kaupunginosassa. Isokuusesta rakennetaan nykyaikainen puukaupunkiympäristö. Isokuusi tulee olemaan yli 4000 asukkaan aluekokonaisuus, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ekotehokkuus ja hiilineutraalius. Vuoreksen ohella puurakentamisen mahdollisuuksia on selvitetty myös muilla alueilla ja puurakentamista onkin osoitettu muissakin kaavoituskohteissa.

Edistämisohjelmassa määritellyt alueet

Puurakentaminen on asetettu lähtökohdaksi jo useilla alueilla. Vuoreksessa ja Ojalan alueella kaavoissa on määräykset, joissa edellytetään puurakentamista tietyissä kortteleissa. Lisäksi ohjelman mukaan puurakentamisen mahdollisuudet tutkitaan Hiedanrannan, Särkänniemen, Viinikanlahden, Ruotulan ja Tesoman kaavoituksen ja tontinluovutusohjelmoinnin yhteydessä. Puurakentamisen edistäminen voidaan toteuttaa joko kaavamääräyksillä tai tontinluovutusehdoilla. Puurakentamista voidaan toteuttaa aluerakentamisena, korttelitasolla tai tonttikohtaisina rakennusprojekteina.

Puurakentaminen Tampereella 2020-luvulla

Puukerrostalokohteita on talvella 2021-2022 toteutettu 11 kohteessa, yhteensä lähes 1000 asuntoa. Tämän lisäksi tontteja on varattu 15 rakennuttajalle ja näiden kohteiden yhteenlaskettu asuntomäärä on lähes 2000. Kohteet toteutetaan useamman vuoden aikana, arviolta 2025 mennessä.

Puukerrostalojen ohella Tampereella on rakennettu ja suunniteltu puisia päiväkoteja ja kouluja. Päiväkoteja on toteutettu tai tullaan lähivuosina rakentamaan 4 kpl. Vuoreksen Isokuuseen on jo toteutettu 2-kerroksinen CLT-rakenteinen koulu-päiväkoti ja lisäksi suunnitelmissa on vastaava kohde Ojalan alueelle.

Puurakentamisen vauhti Tampereella tulee siis olemaan varsin kiivas koko 2020-luvun. Hiedanrannan uuden 25.000 asukkaan ja 10.000 työpaikan uusi aluekehityshanke on Tampereen tulevaisuuden tärkein puurakentamisen kohdealue. Tietty osa alueen asuntokannasta on tarkoitus toteuttaa puurakenteisiin kerros- ja pientaloihin. Alueen rakentaminen käynnistyy vuoden 2025 paikkeilla ja tulee kestämään pitkälle 2030-luvulle.

Kestävästi puusta

Helsingin Kuninkaantammen kahden samanlaisen kerrostalon – toinen betonirakenteinen, toinen puurakenteinen – elinkaaripäästöjä tarkasteltiin sadan vuoden aikajänteellä. Kolme neljäsosaa rakennushankkeiden päästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta. Puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia betonirakenteista pienemmät. Kun taas tarkasteltiin vain rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, olivat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät.

Rakennuksissa käytetty puu toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Kun puuta on käytetty yhteen käyttötarkoitukseen, rakenneosat voidaan käyttää uudelleen tai niistä voidaan valmistaa muita puutuotteita. Mitä pidempi puurakenteiden käyttöikä on, sitä suurempi hyöty niistä on ympäristölle.

Puurakentamisen edistäminen on osa Tampereen kaupungin ilmastostrategiaa

Tampereen kaupunki on ollut edelläkävijä ilmastotyössä maassamme. Tampere liittyi EU:n kaupunginjohtajien ilmastositoumukseen vuonna 2009 ja uusittuun maailmanlaajuiseen kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasitoumukseen (Global Covenant of Mayors for Climate and Energy) vuonna 2017. Tampere on asettanut kaupunkistrategiassaan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kestävä Tampere 2030 – kohti hiilineutraalia kaupunkia -linjaukset, jotka kattavat ilmastopäästöjen kannalta keskeiset teemat: liikkumisen ja kaupunkirakenteen, asumisen ja rakentamisen, energian, kulutuksen ja kaupunkiluonnon. Puurakentaminen ja sen edistäminen ovat osa asumisen ja rakentamisen teema-aluetta.

Kirjoittaja:

Projektijohtaja (emeritus) Pertti Tamminen, pertti.i.tamminen@gmail.com, puh. +358400638218
Kestävä Tampere 2030 -ohjelma, Tampereen kaupunki