Talousmetsien luonnonhoidolla on tärkeä merkitys luonnon tilan parantamisessa

Uutinen - Julkaistu 15.4.2025

Talousmetsien monimuotoisuutta vahvistavia toimia valmistellaan parhaillaan useissa eri kokonaisuuksissa. Perjantaina 11.4.2025 kuultiin ajankohtaiskatsaukset kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelusta, alueellisista metsäohjelmista, Priodiversity LIFE -hankkeen metsäteemoista sekä hankkeen alla valmisteltavista maakunnallisista luonnon monimuotoisuusohjelmista. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun osana järjestetyssä tilaisuudessa korostuivat alueellisten erojen ja erityispiirteiden huomioiminen erityisesti talousmetsien luonnonhoitoa koskevissa asioissa.

Talousmetsät kattavat Suomessa merkittävän osan metsäpinta-alasta. Niiden luonnonhoidolla ja ennallistamisella on suuri vaikutus niin luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen kuin metsien monikäyttöönkin.

”Uudet Euroopan unionin tason tavoitteet ja kansalliset toimet, kuten ennallistamisasetus ja kansalliset ohjelmat, asettavat kunnianhimoisia päämääriä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiselle. Kansallinen ennallistamissuunnitelma, alueelliset metsäohjelmat, maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat ja Priodiversity LIFE -hanke kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja vaikuttavat siihen, miten talousmetsissä edistämme luonnon monimuotoisuutta, elinympäristöjen tilaa ja metsien kestävää käyttöä tulevaisuudessa”, totesi webinaarin avannut metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Luonnon tilaa seurataan indikaattoreilla

Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä teemaryhmissä, jotka kattavat maa- ja sisävesiluontotyypit, metsäluonnon, meriluonnon, kaupunkiympäristöt ja maatalousympäristöt.
MMM:n johtava asiantuntija Katja Matveinen esitteli ennallistamissuunnitelman valmistelua ja ennallistamisasetuksen metsäluontoa koskevia vaatimuksia.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 % EU:n maa- ja vesialueista olisi ennallistamisen piirissä. Vuoteen 2050 mennessä ennallistamisen tulisi kattaa kaikki parantamista tarvitsevat ekosysteemit.

Vuoteen 2040 mennessä tulisi tuntea kaikkien luontotyyppien tila. Lisäksi valtioiden toimilla on varmistettava, että hyvässä tilassa olevien luontotyyppien merkittävä heikkeneminen voidaan estää. Ennallistamisasetuksen mukaan metsäluonnon tilaa tulisi parantaa indikaattoreiden valossa, joista yksi, yleisiä metsälintuja koskeva indikaattori, on pakollinen kaikille EU:n jäsenvaltioille ja kuusi muuta on valinnaisia.

Toimet kohdistettava oikein

Tilaisuudessa korostuivat erityisesti alueelliset ja maakunnalliset erot ja erityispiirteet, jotka tulee ottaa luonnon tilan parantamisessa huomioon.
Maakunnalliset metsäneuvostot valmistelevat parhaillaan kansallista metsästrategiaa toteuttavia alueellisia metsäohjelmia (AMO) vuosille 2026−2030. MMM:n asettamien tavoitteiden mukaan ohjelmien tulee olla vertailukelpoisia ja niissä tulee kiinnittää huomiota mm. metsien monimuotoisuuden vahvistamiseen.

Suomen metsäkeskuksen aluekehityspäällikkö Pekka Äänismaa muistutti, että muiden muassa maankäyttöön liittyvät tarpeet sekä väestö- ja elinkeinorakenne poikkeavat toisistaan eri puolilla Suomea. Lisäksi esimerkiksi soiden levinneisyys vaihtelee. Äänismaa painotti, että metsäalan kannalta on keskeistä, että luonnon tilaa parantavat toimet osataan kohdistaa oikein.
Hän kertoi AMOjen edistävän ennallistamista ja talousmetsien luonnonhoitoa muiden muassa siten, että ne tarjoavat foorumin kokemusten ja tiedonvaihtoon sekä vaikuttamiseen.

Alueiden erityispiirteet esiin

Biodiversiteettikoordinaattori Jussi Jyväsjärvi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi Priodiversity LIFE -hankkeen alla laadittavista LUMO-ohjelmista ja talousmetsien huomioimisesta niissä. Maakunnallisista LUMO-ohjelmista kahdeksan laaditaan Priodiversity LIFE -hankkeen alla. Seitsemässä maakunnassa ne toteutetaan muulla rahoituksella. LUMO-ohjelmatyötä edistetään myös Helmi- ja METSO-yhteistyöryhmissä.

LUMO-ohjelmissa tuotetaan tietoa monimuotoisuuden tilasta ja uhista eri maakunnissa, kartoitetaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaita keskittymiä sekä niiden yhteyttä toisiinsa ja suunnitellaan sekä toteutetaan niille kohdistettavia ennallistamistoimia. Ohjelmien tavoitteita sovitetaan yhteen siten, että alueiden erityispiirteet otetaan huomioon.

Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Johanna Virtanen avasi Priodiversity LIFE -hankkeen metsäisten teemojen etenemistä. Webinaarien lisäksi hankkeessa on tulossa ELY-keskusten ja sidosryhmien kanssa toteutettavia maakunnallisia tupailtoja.

Kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua valmisteluun

Keskustelussa tuotiin esiin, että esimerkiksi maakunnalliset LUMO-ohjelmat, alueelliset metsäohjelmat, ennallistamissuunnitelma ja vapaaehtoisen metsien suojeluohjelma METSOn uusi ohjelmakausi valmistuvat eri aikaan.

Tämän nähtiin yhtäältä mahdollistavan esimerkiksi ennallistamissuunnitelman valmistelussa tarvittavien tietopuutteiden paikkaamisen. Toisaalta eritahtisuus voi tuoda haasteita luonnon tilan parantamista koskevien toimien toteutukseen, jos arvokkaita kohteita ei saada esimerkiksi METSO-ohjelman piiriin.

Kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua ennallistamissuunnitelman valmistelun teemakohtaisiin tilaisuuksiin kuluvan vuoden aikana. Ennallistamisasetuksen metsäluontoa koskevista asioista järjestetään metsäalan toimijoille ja metsänomistajille suunnattu avoin webinaari keskiviikkona 4. kesäkuuta.

”Ennallistamissuunnitelman valmisteluun liittyen meillä on vielä paljon työnsarkaa edessä, ja mukaan tarvitaan kaikkia toimijoita. Haluamme kuulla laajasti sidosryhmiä ja järjestämme syksyllä työpajoja valmistelun tueksi ”, metsäluontoa koskevan valmisteluryhmän varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä kertoi päätössanoissaan.

Kaikkia ennallistamissuunnitelman valmistelun teemoja koskeva yhteinen avoin webinaari järjestetään 5. kesäkuuta. Lisäksi kevään aikana 8000 satunnaisesti valitulle kansalaiselle lähetetään kutsu kansalaispaneeliin.