Suomi nousukiitoon biotaloudella

Blogi - Julkaistu 15.5.2014

15.5.2014

Biotalous on nyt poliittisilla ja taloudellisilla agendoilla niin meillä kuin muuallakin. Biotalous on osa talouden kuudetta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen toimivat teknologisina, taloudellisina ja sosiaalisina ajureina. Biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntämällä vähennetään fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Samalla edistetään talouskehitystä ja luodaan uusia työpaikkoja, uutta yritystoimintaa ja hyvinvointia kansalaisille. Uusiutuvia luonnonvaroja ei kuitenkaan tuhlata vaan niitä hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti ja viisaasti.

Mitä biotalous tarkoittaa Suomelle?

Biotalous ei itse asiassa ole meille suomalaisille mitään uutta, mutta sen uusi tuleminen mahdollistaa Suomen talouskasvun nousukiidon. Suomen runsaat luonnonvarat (asukasta kohden meillä on maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti) ovat aina olleet taloutemme kivijalka.

Suomalainen metsäteollisuus on historiansa aikana myös osoittautunut olevansa uudistumiskykyinen biotaloustoimija, joka on kehittänyt tuotteita tikkuviinasta, häkäpöntöstä ja ksylitolista aina huipputehokkaisiin, automatisoituihin paperituottoprosesseihin. Tällä hetkellä metsäteollisuus kehittää muun muassa biopohjaisia polttoaineita ja nanoselluloosaa. Näyttää siltä, että biotalouden turvin metsäteollisuutemme on taas kerran nostamassa Suomea taantumasta kasvuun. Tästä on hyvänä esimerkkinä viimeviikkoiset metsäteollisuuden investointipäätökset, jotka toteutuessaan poikivat työtä ja työpaikkoja myös muille toimialoille, kuten esimerkiksi konepajoille.

Globaalit tarpeet ajureina Suomen biotaloudelle

Suomi on biotaloudessa jo hyvin liikkeellä. Meiltä löytyy myös koko joukko globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Vielä on kuitenkin mahdollisuus vauhdittaa kestävää biotalouden hyödyntämistä. Nopeasti kehittyvä biomassojen globaali kysyntä kiristää kilpailua. Pärjätäkseen Suomen tulee oppia hyödyntämään runsaita vahvuuksiaan ja kilpailuetujaan ennakkoluulottomasti, viisaasti ja ilman turhaa vaatimattomuutta. Maailmalla on kasvava tarve energiaan, ruokaan ja puhtaaseen veteen. Tämä tarve luo myös tulevaisuuden markkinoita, joihin suomalainen teknologia yhdessä luonnonvarojemme viisaan käytön ja jalostuksen kanssa tarjoaa ratkaisuja, samalla kun se mahdollistaa kasvua ja hyvinvointia meille.

Suomen vastavalmistuneessa kansallisessa biotalousstrategiassa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa Suomen biotalouden liikevaihtoa nykyisestä 60 miljardista aina 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta ei mahdoton. Tavoitteen saavuttaminen vaatii terävien kasvukärkien valintaa, uutta pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia sekä poikkialaista ja innovaatioympäristön leikkaavaa huippuosaamista. Suomen kasvukärjet perustuvat vahvuuksiimme, joita ovat muun muassa teknologioiden kehitys, prosessiosaaminen ja koulutetut, osaavat ihmiset.

Yhteistyö on kilpailukykyisten ratkaisujen avain

Tutkimuksella ja kehityksellä on avainmerkitys innovaatioiden, terävien kasvukärkien ja uuden liiketoiminnan syntymiselle sekä elinkeinoelämän uudistumiselle. VTT:llä on tässä näytön paikka vahvana kansallisena teknologia- ja innovaatiotoimijana. Olemme olleet aktiivisesti luomassa pohjaa Suomen biotalousaloitteille niin tutkimus- ja kehitystyön kuin ennakoinnin ja tulevaisuuden visioiden luomisen puitteissa. Tästä on osoituksena tänään julkaisemamme visio siitä, millaista elämää suomalaiset voisivat viettää biotalouden aikakaudella Suomessa vuonna 2044.

Suomi on pieni maa ja ainoastaan yhteistyöllä saamme aikaan globaaleja voittajaratkaisuja. Yhteistyön on kuitenkin oltava enemmän kuin juhlapuheita – todellista yhdessä tekemistä. Se vaatii sitoutumista ja tekoja kaikilta. VTT:llä pelinrakentaminen yritysten, tutkimustoimijoiden ja päätöksentekijöiden välille on kiinteä osa toimintaamme ja erityisen lähellä sydäntä. Tule mukaan toteuttamaan kansallista biotalousvisiota ja viemään suomalainen biotalous menestykseen!

Kirjoittaja Anne-Christine Ritschkoff on VTT:n tieteellinen johtaja