3.2 Vahva osaamis- ja teknologiaperusta

TUTKIMUS

Tutkimus on avainasemassa biotalouden kasvun ja potentiaalin tunnistamisessa, kehittämisessä ja uusien hyödyntämispolkujen osoittamisessa.  Ilman kansallisen tutkimuksen luomaa osaamista ja osaajia ei globaalisti syntyvää biotalouden uutta tietoa pystytä hyödyntämään. Biotalouden tutkimus kattaa biologisten resurssien tuotannon, korjuun ja käytön sekä näihin tarvittavien prosessien, teknologioiden ja järjestelmien kehittämisen. Korkealaatuisella perustutkimuksella on tärkeä rooli biologisten ja ekologisten prosessien toiminnan ymmärtämisessä, jotta tulevaisuuden biotalous toimii kestävyyden rajoissa. Sosiaalisen muutoksen ymmärtäminen kaikkine seurauksineen on tärkeä osa biotalouden tutkimusta. Tutkimus luo edellytykset muokata siirtymistä biotalouteen siten, että se on sopusoinnussa yhteiskunnan vaatimusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on luoda tieteellinen ja teknologinen perusta kestäville biotalouden tuotteille, prosesseille ja palveluille.

TOIMENPITEET

Kannustetaan biotalouteen liittyvän tieteellisen tutkimuksen lisäämiseen ja sen vaikuttavuuteen

  • Kannustetaan monitieteiseen biotalouden tutkimukseen, joka voi sisältää aiheina biotalouden kasvun edellytyksiä ja rajoitteita, biologisten prosessien ymmärtämistä, biotalouden ekologisten lähtökohtien tunnistamista, uusien bioteknisten työkalujen kehittämistä, terveystutkimusta, kuluttajatutkimusta jne.
  • Edistetään yritysten osallistumista isoihin tutkimushankkeisiin (esimerkkinä Suomen Akatemian lippulaivahanke FinnCERES)

Kannustetaan biotalouteen liittyvän soveltavan tutkimuksen lisäämiseen ja sen vaikuttavuuteen

  • Tarkistetaan ja kehitetään soveltavan tutkimuksen rahoitusinstrumentteja (esim. Business Finlandin Co-creation ja Co-innovation) palvelemaan biotalouden uusien teknologioiden, kuten esimerkiksi synteettisen biologian, nanoteknologian, automaation, robotiikan ja tekoälyn, potentiaalin arviointia nykyistä paremmin

Kannustetaan toimijoita mukaan kansainvälisiin verkostoihin ja hyödyntämään EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta

Vahvistetaan ja kannustetaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä sen edellytyksiä parantamalla sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellisen profiloitumisen kautta. Tunnistetaan, kartoitetaan ja hyödynnetään korkeakoulusektorin alueelliset tutkimusinfrastruktuurit. Tunnistetaan ammatillisen koulutuksen tarjoama osaaminen ja verkostojen osuus koulutuspolussa.

Vastuu: OKM, TEM, MMM

Toimijoita: Ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia, Suomen Metsäkeskus, alueet, yritykset

TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN

Kilpailukykyisten tuotteiden valmistamien biomassapohjaisesta raaka-aineesta edellyttää uusia ja entistä kustannustehokkaampia prosesseja. Prosessien tulee varmistaa tuotteelle oikeat ja stabiilit tuoteominaisuudet, vaikka raaka-aineen laatu vaihtelee. Tehokkaalla raaka-aineen hyödyntämisellä ja kiertotalouden periaatteita noudattaen monen uuden tuotteen ja prosessin potentiaali on suuri. Biotalouden teollisten sovellusten ja teknologioiden kehittämisestä on laajapohjaista hyötyä, jos uudet ratkaisut ovat edullisia, kestäviä ja helposti käyttöönotettavia, mahdollisuuksien mukaan digitalisaation tukemana. Lisäksi uusien biotalouden prosessien kehittäminen avaa merkittävät vienti- ja liiketoiminamahdollisuudet alan teknologiatoimittajille.

Tarvitaan myös panostuksia, jotka auttavat liiketoimintojen skaalaamisessa. Uudet tekniikat ja prosessit ovat usein pääomavaltaisia investointeja, joilla on pitkä takaisinmaksuaika. Mahdollisuudet tukea pilotointilaitoksia, korkean riskin demoprojekteja ja uusien tuotteiden teollistamista nopeuttaa kehitystä merkittävästi.

TOIMENPITEET

Tuetaan uudenlaisten verkostojen ja kumppanuusmallien syntymistä teknologioiden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

  • Tuetaan biotalouden kansallisia ja alueellisia kokeilu- ja demonstrointi-infrastruktuureja ja lisätään yhteistyötä eurooppalaisten biotalousinfrastruktuurien kanssa esimerkiksi Pilot4U-verkostoa ja tietokantaa hyödyntäen
  • Vahvistetaan biotalouden uudistumista ja verkostoitumista poikkisektoriaalisesti Business Finlandin missioissa ja ohjelmatyössä
  • Tuetaan biotalouden innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemejä esim. Business Finlandin veturiyritys- ja ekosysteemirahoituksella
  • Kannustetaan ja autetaan toimijoita hakeutumaan kansainvälisiin verkostoihin ja hyödyntämään EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta

Vastuu: TEM, OKM, MMM

Toimijoita: ELY:t, tutkimuslaitokset, yritykset, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut

Digitalisaation optimaalinen hyödyntäminen

Biotalouden digitalisaatio on edennyt jo pitkälle. Valtava määrä dataa ja pitkälle automatisoidut prosessit luovat hyvää pohjaa seuraavalle digiloikalle. Digitalisaatiolla ja teollisuuden tulevaisuuden investoinneilla tulee tehostaa ja optimoida myös jo olemassa olevaa biotalouden teollista tuotantoa. Kiertotalouden digihankkeet ja eurooppalainen alustatalouden yhteistyö tarjoavat hyvän pohjan, jolla voidaan saavuttaa tiedon siirtymisessä turvallinen, läpinäkyvä ja alkuperän vahvistava toimintamalli, kun tiedonsiirron rajapinnat ovat yhteensopivia.  EU:n vihreän kehityksen ohjelma tuo omia vaatimuksiaan esim. elektronisen tuotekortin muodossa.

TOIMENPITEET

Valmistaudutaan biotalouden seuraavaan digiloikkaan, jossa dataa hyödynnetään arvonlisän tuottamiseen esimerkiksi palveluina tai mallinnustyökaluina

  • Käynnistetään bio- ja kiertotaloutta yhdistäviä yhteistyöhankkeita, joissa kehitetään datayhteensopivuutta kokeillen ja luottamusta rakentavassa ympäristössä. Tavoitteena on tuottaa kaikille datan omistajuutta kunnioittavaa avointa dataa, jonka perusteella voidaan hahmotella uusia tuotteita ja palveluja digitaaliseen mallinnukseen perustuen
  • Kehitetään biotalouden yhteistyöverkostoille soveltuvia digitaalisia alustoja toiminnan tehostamiseksi. Vahvistetaan yhteyttä kiertotalouden digitalisaation kehittämisohjelmiin ja kokeiluihin
  • Rakennetaan toimintatapa, jolla liitetään dataa hiilijalanjäljestä ja muista kestävyysnäkökohdista mm. elintarviketuotteisiin ja raaka-aineisiin, joissa on jo nyt pitkälle läpinäkyvä alkuperäisseuranta
  • Lisätään biotalouden digitalisaation tarpeet kansallisiin ja EU-tason digitalisaatio- ja tekoälyohjelmiin

Vastuu: TEM, LVM, UM, MMM

Toimijoita: Sitra, Business Finland, VTT, GAIA-X-säätiö, tutkimuslaitokset, alueet, yritykset, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, Suomen Metsäkeskus

KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN

Monipuolinen biotalouden osaaminen on kilpailuetu. Positiivisesta kehityksestä on pidettävä huolta, jotta luonnontieteiden parissa opiskelu ja poikkitieteellinen ymmärrys olisivat vahva osa suomalaisuutta. Biotalouden koulutusta kehitetään määrätietoisesti kaikilla koulutustasoilla. Työnantajien tulee kannustaa työntekijöitä jatkuvan oppimisen päämäriin ja nähdä osaamisen vahvistaminen ja ajan tasalla pitäminen kilpailukyvyn avaintekijänä.

TOIMENPITEET

Vahvistetaan biotalouden alan kiinnostavuutta opiskelijoiden vaihtoehtona erinomaisten opiskelusisältöjen sekä viestinnän avulla ja kehitetään jatkuvan oppimisen yhteistyömuotoja muun muassa oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä

  • Parannetaan alan koulutuksen vetovoimaisuutta tuomalla esiin biotalousalan urien mahdollisuuksia nuoria kiinnostavalla viestinnällä
  • Rakennetaan ja vahvistetaan biotalouden koulutuksen verkostoja, joilla voidaan ennakoida ja edistää osaavan työvoiman saatavuutta yhteiskunnan tarpeisiin koko maassa. Tuetaan koulutusasteiden välistä yhteistyötä biotalouteen liittyvässä koulutuksessa
  • Huomioidaan ennakointityössä ja koulutussuunnittelussa bio- ja kiertotalouden työnantajien ajantasaiset osaamisen ja kestävän siirtymän tarpeet tutkintojen sisällöissä, jotta turvataan osaavan työvoiman saatavuus ja varmistetaan ajanmukainen ja monipuolinen osaaminen
  • Liiketoimintamallinnukset ja liiketoiminnan sisällöllinen osaaminen tulee sisällyttää osaksi koulutusta. Myös strategiajohtamisen, projektityöskentelyn ja yhteistyötaitojen osaamisen vahvistamista suositellaan kaikille osaamistasoille
  • Varmistetaan opettajien laadukas koulutus ja täydennyskoulutus bio- ja kiertotalouden teemoista
  • Tuetaan työpaikalla tapahtuvaa ja työikäisten osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen pitkäjänteisellä kehittämisellä, mikä osaltaan vastaa muuttuviin kehitysnäkymiin kuten kiertotalouden ja digitalisaation aiheuttamat rakennemuutokset biotaloudessa ja väestönmuutos. Osoitetaan resursseja jatkuvan oppimisen idean mukaisten koulutusten järjestämiseen.

Vastuu: OKM, OPH, TEM, MMM

Toimijoita: Ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, alueet, ennakointityöryhmät, yritykset