Ota kantaa: päivitettävän biotalousstrategian perusteet

Kansallista biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Ota kantaa strategian perusteisiin 15.7.2021 mennessä.

Miksi tarvitsemme biotalousstrategian ja mitkä ovat sen lähtökohdat?

Videon tekstimuotoinen vastine löytyy artikkelista: Biotalousstrategiaa päivitetään. Haastattelussa alivaltiosihteeri Petri Peltonen, TEM

Haastattelussa alivaltiosihteeri Petri Peltonen kertoo biotalouden merkityksestä ja strategian lähtökohdista. Otteita:

”Me rakennamme kokonaisvaltaisen, biotalouden arvonlisää kehittävän toimintaohjelman. Tämä on selkeä suunnanmuutos 2014-biotalousstrategiaan, jossa tietynlainen strateginen päämäärä oli lisätä biotalouden tuotannon määrää. Nyt emme ota tuotannon määrään kantaa, mutta pyrimme yhteisillä kehittämistoimenpiteillä siihen, että entistä korkeampaa arvonlisää kyetään luomaan biotalouden eri sektoreilla.”

”Jos tekisimme kaiken kattavan strategian, se olisi helposti aika päällekkäinen monen muun ihan yhtä vahvan strategian tai politiikkaohjelman kanssa. Niinpä otamme annettuina lähtökohtina esimerkiksi metsästrategian, jossa pitkälti linjataan kansallisten metsävarojen käytöstä, tai biodiversiteettistrategian, joka linjaa luonnon monimuotoisuutta, tai ilmasto- ja energiastrategian lähtökohdat, ja rakennamme näiden varaan.”

Haastattelija: biotalous.fi:n päätoimittaja Tarja Ollas, Tapio.

Strategian perusteet

Ota kantaa -kyselyssä pyydetään ottamaan kantaa alla kuvattuihin strategian perusteisiin.

Visio

Biotalousstrategian visiona on: kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää.

Biotalouden määritelmä

Suomessa biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Tärkeimpiä uusiutuvia biologisia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, peltojen, maaperän, vesistöjen ja meren biomassa, eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Niitä hyödynnetään raaka-aineina ja jalosteina. Ekosysteemipalvelut ovat osa biotaloutta. Biotalous voi sisältää myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuvien teknologioiden, sovellusten ja palvelujen kehittämistä ja tuotantoa.

Tavoitteet

Biotalousstrategian tavoitteena on:

1) luoda kilpailukykyisiä ja innovatiivisia biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin,

2) synnyttää sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uudistavaa liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle,

3) lisätä materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja kierrätystä sekä hyödyntää sivuvirtoja,

4) vähentää riippuvuutta uusiutumattomista – erityisesti fossiilisista – raaka-aineista,

5) varmistaa uusiutuvien luonnonvarojen uusiutumiskykyä, ekologista kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta,

6) vahvistaa osaamista ja uudistaa teknologiaperustaa,

7) luoda kestäviin ratkaisuihin perustuvaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuottamalla mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita.

Painopisteet

Strategian toimenpiteiden painopisteitä on neljä. Ota kantaa -kyselyssa voit ottaa kantaa jokaiseen erikseen sekä näiden muodostamaan kokonaisuuteen. Alla on kuvattu painopisteiden sisältöä tarkemmin kuin otakantaa.fi-sivuston kysymyksissä. Vastaavat kuvailut löytyvät myös Otakantaa-kyselyn liitteestä.

1. Biomassojen ja ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys

Suomen runsaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja vesistöihin perustuva kestävä biomassojen tuotanto luo vankan perustan biotalouden arvoketjuille, joista merkittävimpiä ovat maatalous, ruoka- ja elintarvikeketju, metsätalous, metsäperäiset tuotteet ja materiaalit, puurakentaminen ja puutuotteet ja bioenergia sekä vesistä tuotettava ruoka, energia ja muut hyödykkeet.

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö kasvaa siirryttäessä fossiilitaloudesta biotalouteen samalla, kun maailman väkiluvun voimakas kasvu lisää myös elintarvikkeiden kysyntää. Vaikka biomassoja on Suomessa runsaasti, niitä ei ole rajattomasti, joten niitä on käytettävä resurssitehokkaasti ja kestävästi.

Kestävien ja uusiutuvien raaka-aineen ja biomassatuotannon perusedellytyksenä on kestävä ja kannattava maa- ja metsätalous sekä kalastus ja vesiviljely. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön on oltava kokonaiskestävää, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden vaatimusten on täytyttävä samanaikaisesti. Suomen biotalouden kasvumahdollisuudet syntyvät pitkälti biomassavarojemme hyödyntämisestä. Tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa biomassavarojen saatavuudesta ja kestävän käytön lisäämisestä, uusia liiketoimintamalleja ja rahoitusmalleja sekä toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

2. Vahva osaamis- ja teknologiaperusta

Monipuolinen biotalouden osaaminen on kilpailuetu, joka rakentuu laadukkaan tutkintokoulutuksen sekä työuran aikaisen osaamisen lisäämisen ja päivittämisen varaan. Biotalouden kiinnostavuus pohjautuu vahvaan luontosuhteeseemme. Positiivisesta kehityksestä on pidettävä huolta korona-retkeilyn jälkeenkin, jotta luonnontieteiden parissa opiskelu ja poikkitieteellinen ymmärrys olisivat vahva osa suomalaisuutta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellisen profiloitumisen kautta vahvistetaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja samalla innovaatiotoimintaa sekä helpotetaan asiantuntevan työvoiman alueellista saatavuutta.

Jatkuvan oppimisen pitkäjänteisellä kehittämisellä tuetaan työpaikalla tapahtuvaa ja työikäisten osaamisen kehittämistä, mikä osaltaan vastaa muuttuviin kehitysnäkymiin kuten väestönmuutos.

Toimijoista lähtevät vapaaehtoiset kumppanuudet ja sopimukset voivat edistää tehokkaasti tavoitteiden saavuttamista. Motivoituneet toimijat edistävät omista realistisista tavoitteistaan biotalouden lisäarvon kasvattamista. Solmitaan kiertotalousohjelman tapaan materiaalitehokkuus- ja muita temaattisia kumppanuussitoumuksia yhteisen kehittämistyön tueksi.

3. Kilpailukykyinen toimintaympäristö

Biotalouden toimintaympäristöä määrittää kotimainen, EU-tason sekä kansainvälinen toimintaympäristö siihen liittyvine säädös- ja politiikkaympäristöineen. Biotalouden investoinnit edellyttävät varsin pitkää takaisinmaksuaikaa ja toimijoiden on pystyttävä luottamaan säädös- ja politiikkaympäristön vakauteen. Verrattain vakaa sääntely-ympäristö on biotalouden kehittymisen edellytys. Toisaalta mikäli tavat käyttää uusiutuvia raaka-aineita muuttuvat esimerkiksi enemmän arvonlisää tuottavaan suuntaan, nykyisessä toimintaympäristössä voi olla piirteitä, jotka eivät tätä tue. EU-sääntely muodostaa tärkeän osan suomalaisen biotalouden sääntely-ympäristöstä. Esimerkiksi rahoitukseen, teollisuuspolitiikkaan, tutkimus- ja kehityspolitiikkaan sekä maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan liittyy EU-sääntelyä. Uudet biojalostamoinvestoinnit sekä nykyisten laitosten kehittäminen on tärkeää, jotta biotalouden arvonlisätuotteita saadaan markkinoille.

4. Korkeampaa arvonlisää biotaloudesta

Biotalouden taloudellinen tuotanto on kasvanut perinteisesti tuotantomääriä kasvattamalla. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin korostettava lisäarvoa tuottavia investointeja ja tuotantoa. Biotalouden arvonlisä oli 26 mrd euroa vuonna 2019. Mikäli biotalousstrategian päivityksen tavoite biotalouden arvonlisän kasvusta 3 %:sta 4 %:iin toteutuu, olisi biotalouden arvonlisä 50 mrd euroa vuonna 2035. Huoli muuttuvasta ilmastosta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä haastaa biotalouden, sen raaka-aineiden hankinnan ja tuotteiden elinkaaret. Investoiminen uusiin, resurssitehokkaisiin prosesseihin tarjoaa merkittävän potentiaalin lisätä sekä kokonaistuotantoa että biotalouden nykyisten resurssien käytön arvoa. Monipuolinen palveluliiketoiminta on muodostumassa merkittäväksi osaksi biotalouden arvonlisän tuotantoa.

Yksi biotalouden keskeisistä voimavaroista on kyky hyödyntää kestävästi ja tehokkaasti raaka-aineita, mukaan lukien sivuvirrat lisäarvotuotteiden ja kemikaalien valmistukseen. Tulevaisuudessa monituotteiset biojalostamot, joissa selluloosa ei yksinään ole päätuote, tuottavat useita kestäviä vaihtoehtoja nykyisille fossiilipohjaisille tuotteille.

Biotalousstrategian päivityksessä rakennetaan arvopyramidia, joka lähtee siitä, että saatavilla olevia raaka-aineita käytetään mahdollisimman kestävästi ja niiden arvoketjuja pidennetään aikaisemmasta. Raaka-aineita käytetään biotalouden perinteisten tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen, mutta pyramidin huipulla niistä on syntynyt korkeamman arvonlisän tuotteita.

Vapaa sana

Kyselyssä on mahdollisuus kertoa myös vapaamuotoisesti omista näkökulmista strategiatyön tueksi.

---

Lisätietoa ja linkki kyselyyn

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 18.6.2021: Biotalouden arvonlisä halutaan kaksinkertaistaa – kansalaiskysely strategian suunnanmuutoksesta on avattu

Koostesivu strategiatyön vaiheista ja aineistoista: Biotalousstrategian päivitys 2020 – 2021

Kysely otakantaa.fi-palvelussa on avoinna 15.7.2021 saakka: Päivitettävän biotalousstrategian perusteet