Kasvupaketin osa: Ruoka-alan kasvuohjelma

Tuplataan elintarvikevienti 2031 mennessä

Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä ruoka-alan kasvuohjelma tavoittelee alan yritysten, investointien ja työpaikkojen kasvua. Kasvuohjelman tavoite on tuplata ruokaviennin arvo 4,5 miljardiin euroon vuoteen 2031 mennessä. Avaintekijöitä ovat elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen, markkinalähtöisyys ja Suomen luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen.

Ruoka-alan kasvuohjelman käynnistyessä 2025 toimenpiteet keskittyvät yritysten yhteistyön tiivistämiseen, koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) sekä Suomen ruokamaakuvan vahvistamiseen.

Yhteistyön tiivistäminen ja pysyvien rakenteiden luominen ruokavientiyritysten tueksi on alan jaettu tavoite. Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry rakentavat ruokaviennin yrityslähtöistä kasvualustaa, joka kokoaa yhteen elintarvikeyritysten tarpeita viestien niistä hallinnolle, laatii ruokaviennin strategiaa ja kehittää viennin operatiivisia malleja etenkin pk-yrityksille.

Kasvuun tarvitaan myös kansainvälistymisen osaamista. Helsingin yliopisto toteuttaa uuden viennin ja gastronomian maisteriohjelman alkaen vuonna 2026. Vientiä jo tekevien yritysten avainhenkilöille suunnattu kansainvälistymisvalmennuksen pilottikausi käynnistyy 2025 rakentuen tiiviisti yrityslähtöisen kasvualustan yhteyteen.

Kuten hallitusohjelmatavoitteessa todetaan, TKI-rahoituksen kohdentaminen ruokajärjestelmän kestävyysratkaisuihin luo ruoka-alalle arvonlisää. Vuonna 2025 toteutetaan TK-hankehaku osana Valion Food 2.0 -ekosysteemiä. Uusien arvoketjujen tulevaisuuskuvia avaa selvitystyö ”Kestävää kasvua uusista arvoketjuista”.

Vahva ruokamaakuva on olennainen osa elintarvikeviennin onnistumista. Se vahvistuu ruokamatkailun kasvattamiseen tähtäävillä viestintätoimilla. Maa- ja metsätalousministeriön ruoka-asiantuntija edistää ruokavientiä yhdessä ulkoministeriön teemasuurlähettilään kanssa. Suomen maakuvaa vahvistetaan myös osallistumalla Osakan maailmannäyttelyyn Japanissa, jossa Suomi pääsee esille biotalousalan kestävien ratkaisujen edelläkävijänä.

Ruoka-alan kasvurahan käyttö

Biotalouden kasvupaketista kohdennetaan elintarvikeviennin edistämiseen ja ruoka-alan arvoketjujen kehittämiseen vuonna 2025 yhteensä 5,7 miljoonaa euroa.

Määrärahasta 3 miljoonalla eurolla toteutettavia toimenpiteitä ovat:

  • vientitoimintojen ekosysteemin muodostaminen, pysyvän toimintamallin rakentaminen ja sen toimeenpano
  • kansainvälisen liiketoiminnan strateginen johtajavalmennus ruoka-alalla
  • biotaloussuurlähettilään ruoka-asiantuntijan palkkaaminen
  • ruokamaakuvan ja ruokamatkailun vahvistaminen ja viestintä sekä
  • Osakan maailmannäyttelyyn osallistuminen.

Tulevaisuuden ruokajärjestelmää kehittävää ja ruokaviennin kilpailukykyä edistävää Food2.0 -veturihanketta tukeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kohdennetaan 2,7 miljoonaa euroa.

Hankkeiden painopisteet ovat:

  1. Maatilojen riskit muuttuvassa toimintaympäristössä
  2. Ravinteiden kierron tehostaminen systeemi- ja tilatasolla
  3. Uusien tekniikoiden tehokas hyödyntäminen kasvinjalostuksessa
  4. Pellon monimuotoisuuden, kasvukunnon ja viljelyvarmuuden sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen

Tutustu osa-alueeseen tarkemmin

Ruoka-alan kasvuohjelman kuulumisia ja aineistoja esitellään MMM:n verkkosivuilla

Tilaa Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -uutiskirje, MMM.fi ​​

Artikkelin kuva: Metsäravintola Nielu

Uutiset, ruoka

Artikkelit, ruoka

Pohjoista puhtautta retkille ja ruokapöytiin – Crenocon vastuullisuusajattelu ja paikallisyhteistyö ovat johtaneet palkittuihin elintarvikkeisiin

RuokaCase
Vihreä penkkiviljelypalsta. Oikealla näkyy nainen työssä. Taivas on sininen ja koivut ovat lehdessä kuvan oikeassa reunassa.

Artesaaniruokayritys Crenoco tarjoaa vastuullisia makuelämyksiä suomalaisesta luonnosta. Saarijärvellä toimivan yrityksen tuotteita syödään Etelänavalla asti. Suomalaisen…

Kosteikkokarkeloissa maisteltiin villiyrttiruokia ja osmankäämiä

RuokaBlogi

Keskiviikkoiltana 7.6.2023 Teurastamon Kellohalli Helsingissä täyttyi uteliaista ihmisistä. Luonnonvarakeskus oli järjestänyt mahdollisuuden päästä tutustumaan kosteikkoviljelyyn ja…

Itämeren pikkukalat fiksusti käyttöön – Hailia Nordic valmistaa uudenaikaisia kalatuotteita suurtalouskeittiöille

Kalat ja vedetCase

Karkkilalaisyrityksessä kehitetyn teknologian avulla nykyisten kalasaaliiden pienimpiäkin pikkukaloja pystytään saamaan elintarvikekäyttöön. Aiemmin filekokoa pienemmät kalat…

Mesimarjat ja kuusenkerkät – Lignell & Piispanen valmistaa juomia metsästä lasiin

RuokaCase
Eri ikäisiä ihmisiä metsässä istumassa maassa ja kannolla nauttimassa laseista punaista juomaa. Kuvassa etualalla musta koira, jonka hihnaa pitelee vaalea nainen. .

Juhlavuottaan viettävä Lignell & Piispanen valmistaa alkoholijuomia Kuopiossa jo 170 vuoden kokemuksella. Suomen luonnon parhaista raaka-aineista…

Kontin täydeltä eläinrehua – hävikkiperunalla kasvatetut kärpäsentoukat sopivat kanojen tai kalojen ravinnoksi

RuokaCase

Manna Insect Oy kasvattaa mustasotilaskärpäsen toukkia konteissa. Toukista tulee eläinrehua, ja tuotannon sivutuotteena syntyy lannoitetta.…

Kasvistiedon tilastot kertovat viljelijän saamasta hinnasta

RuokaCase
Tomaatteja ja halkaistu valkosipuli.

Miksi maataloudesta puhuttaessa päädytään puhumaan aina tukieuroista, kun voitaisiin puhua myös itse tuotteesta saatavasta hinnasta?…

Kasvinterveys koskettaa jokaisen elämää

RuokaBlogi
Kasvinterveysvuosi 2020. Suojelemalla kasveja suojelemme elämää.

Vietämme parhaillaan YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Vuosittain maailmassa menetetään 20 – 40 prosenttia sadosta kasvintuhoojien takia, mikä tarkoittaa…

Hävikkimestari auttaa puolittamaan ammattikeittiön ruokahävikin

RuokaCase
Kaksi kokkia työskentelemässä ravintolakeittiössä.

Ruokahävikin ennaltaehkäisy on konkreettinen vastuullisuusteko ravintoloissa ja muissa ammattikeittiöissä. Yksi palveluista, joka auttaa ennaltaehkäisemään jätteen…

Ei tuloksia.