Aineistopankki

European State Forest Association (EUSTAFOR) launched its new manifesto for 2024 and beyond.

EUSTAFOR Members call upon the new European Commission, the European Council and the
European Parliament to support the development of European forests and forestry through the
following key proposals:

1. Encourage proactive forest management to make forests resilient and adapted to changing climatic conditions
2. Encourage research and innovation of bioeconomy products
3. Utilize the expertise and opportunities that state forest organizations offer to develop best practices in biodiversity protection
4. Rely on forest expertise and stakeholder engagement for forest-related policy making.

Messages to the next European Commission 2024-2029 from the Finnish Forest Bioeconomy Science Panel.

According to the Finnish Forest Bioeconomy Science Panel, the EU and the next European Commission should pay attention to the following themes:

1. The preconditions for the growth of the forest bioeconomy must be strengthened by increasing the value added.
2. Better understanding of the member state specific forest growth and health dynamics is needed.
3. Actions must be taken to enhance the role of bioeconomy in mitigating climate change and safeguarding biodiversity.
4. Amenity values of forests are an essential part of the forest-based bioeconomy
5. Responsible decision making and proactive forest policy must be evidence-based.

In a joint proposal by six European Union member states, including Finland, proposals for advancing the EU’s bioeconomy have been outlined. Bio-based solutions and biotechnologies enable circular bioeconomy and together they can play a key role in meeting many global sustainability challenges. They have the ability to increase the EU’s competitiveness and to generate new business and jobs, thus contributing to the EU’s resilience, open strategic autonomy and rules-based trade. The EU must maintain its leading role in bioeconomy and transcend global competitiveness by investing heavily in strategically important areas such as biotechnology and biosecurity. It is crucial for the EU to rapidly unleash the full potential of its sustainable bioeconomy.

We are facing a polycrisis. The EU’s competitiveness has been severely weakened by geopolitical tensions, the COVID pandemic and the faster economic development of our competitors. The EU’s heavy dependence on imported production inputs and feedstock also poses a growing risk to our security of supply. At the same time, globally we need long-term solutions to biodiversity loss and adaptation to climate change. Sustainable bioeconomy can provide solutions to these challenges. Europe needs bioeconomy to transition from niche to norm.

Ympäristöministeriön hallinnoima puurakentamisen ohjelma on vuosina 2018 – 2023 myöntänyt valtionavustuksia ja erityisavustuksia 110 kokeelliselle kehittämisen, ei-taloudellisen toiminnan, perustutkimuksen ja koulutuksen hankkeelle. Yhteensä ohjelma on myöntänyt kahdeksan miljoonaa euroa valtionavustuksia näille hankkeille. Hankkeiden toteutuneet budjetit olivat kokonaisuudessaan yli 15 miljoonaa euroa.

Oikeudenmukainen siirtymä ja eettinen kestävyys (Justainability). Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama (VN/2470/2022) hanke Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hankkeen julkaisu pureutuu kestävyyden ja kestävän kehityksen eroon. Ks. kirjoittajien saate.

Takala T, Häyry M. Justainability. Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics, verkossa 27.6. 2023.

World Bioeconomy Forum teki biotalousstrategioiden vertailun huhti–toukokuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Vertailussa analysoitiin valittujen alueiden (Brasilia, Yhdysvallat, Kanada, EU, Ruotsi, Suomi, Intia ja Kiina) viimeisimpiä biotalousohjelmia.

Policy recommendations: Enabling effective and efficient progress towards a more resilient Nordic bioeconomy in times of crises.

This report provides examples of the dependencies of the Finnish economy on natural assets and biodiversity, and links via which the Finnish economy impacts on local and global biodiversity. The options for change (OC) defined by Dasgupta are assessed from the national perspective: 1) Nature’s supply: Conservation and restoration of ecosystems; 2) Our demand: Changing consumption and production patterns; 3) Trade and supply chains; 4) Pricing environmental damage; 5) Future population; 6) Changing our measures of economic progress; 7) Global public goods; 8) The Global financial system; 9) Empowered citizenship; and 10) Education and biodiversity.

VÄITÖSKIRJA. Tutkimus korostaa, että alueiden uudistumisessa on tarkasteltava kyvykkyyksiä kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa alueen resurssiperustan, innovaatiotoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja toimijaverkostojen kyvykkyyksien tarkempaa analyysiä. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota innovaatiopolitiikan merkitykseen taloudellisten toimijoiden kyvykkyyksien suuntaamisessa.

Ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella. Tavaroiden ja palveluiden kysyntä ylittää luonnon kantokyvyn. Luonnon kantokyvyn ylittyminen tulee johtamaan hyvinvointimme laskuun, kun luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät enää riitä tukemaan niistä riippuvia taloutemme osia. Kun biologinen monimuotoisuus ja muut luontoarvot heikkenevät, heikkenevät myös luonnon suomat välittömät hyvinvointivaikutukset, terveysvaikutukset sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden virkistys- ja olemassaoloarvot.

Luken uutinen 9.2.2023:  Luonnon monimuotoisuus ja talous – mitä Dasgupta-raportti tarkoittaa Suomelle?

EFI report on wood-based textile fibres and modern wood buildings is based on comparative life cycle assessment (LCA) studies and interviews with experts. The authors present the foreseen technological developments that support the development of wood-based fibres and modern wood buildings towards environmental sustainability. They also provide insight into the limitations to the development of wood-based textile fibres and modern wood buildings.

Tässä biokiertotalouden kaskadikäytön visiotyössä piirretään esiin tulevaisuuskuvin mahdollisia kehityskulkuja biomassojen resurssiviisaaseen käyttöön Suomessa. Työssä nostetaan esimerkkien avulla laajempaan keskusteluun uudenlaisia, alueellisia biomassan prosessoinnin mahdollisuuksia, niihin liittyviä haasteita sekä tunnistettujen haasteiden ylittämiseen tarvittavia toimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia. Tärkein kysymys on, miten luoda uutta liiketoimintaa ja alueiden omavaraisuutta erilaisten biomassojen prosessoinnilla toimialarajat ylittävissä teollisissa symbiooseissa.

The book briefly explains what the bioeconomy is about and how BBI JU has contributed to transforming this strategic sector. Based on very concrete figures and illustrations from funded projects, it showcases two major positive impacts on the sector: the first being the structuring effect in organising the value chains across sectors, while the second is that of the innovation-driven mobilising effect of key stakeholders.

Kansallinen metsästrategia 2035 (KMS2035) on lakisääteinen metsäohjelma. ”Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.”

Fossiilisten raaka-aineiden käyttö on merkittävin ilmastoa lämmittävä tekijä. Uusiutuvilla biomassoilla voidaan korvata osa fossiilisista raaka-aineista energian, polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien valmistuksessa. Kuitenkin biomassojen lisääntynyt käyttö ruuan ja rehun lisäksi myös muihin käyttökohteisiin kasvattaa biomassan tuotantoon tarvittavaa maapinta-alaa, joka puolestaan lisää luontokatoa. Biomassojen hyödyntämisessä tuleekin entistä tarkemmin käyttää myös kaikki sivuvirrat kaskadiperiaatetta noudattaen.

Recession decreases forest industry exports – energy gives Finland competitive advantage.

Talouden taantuma nakertaa metsäteollisuuden vientiä – energia on Suomelle kilpailuetu.

Toimikunnan uuden strategian ytimessä ovat Agenda2030 -tiekarttatyössä määritellyt kuusi muutosaluetta. Kunkin muutosalueen osalta strategia sisältää vuoteen 2030 ulottuvan muutosvision, joukon visioita konkretisoivia muutostavoitteita, sekä kuvauksen keskeisistä yhteiskunnan eri aloja koskettavista toimenpiteistä, jotka ovat avainroolissa muutoksen toteutumiseksi. Kuuden muutosalueen lisäksi strategia käsittelee Suomen tukea Agenda2030:n toteutumiselle globaalisti.

Delivering on the European Green Deal’s objectives and ensuring food security requires a strong bioeconomy.

Enhanced EU production and use of algae can help ensuring sustainable food and farming systems, economic circularity and bio-based products. This potential of algae to provide viable and sustainable alternative food and feed materials and to produce other bio-based products is recognised in the Sustainable Blue Economy Communication and other policy instruments. The updated JRC algae industry database provides an improved overview on the algae industry sector in Europe based on information from 548 enterprises, based in 20 EU Member States as well as in Iceland, Norway, Switzerland, and the UK operating at different steps of the algae value chain: producing, processing, and services (which includes technology providers, R&D enterprises, consultancy enterprises, and traders/exporters).

The report aims to review and synthesise:
• the scientific literature on the mitigation potential provided by forest-based activities in the European Union, Norway, Switzerland and the United Kingdom;
• the impacts of climate change on forest ecosystems, forestry, industries and markets ;
• policies and tools to stimulate carbon storage.

Executive Order on Advancing Biotechnology and Biomanufacturing Innovation for a Sustainable, Safe, and Secure American Bioeconomy. The Fact Sheet.

Ministeriöt laativat tulevaisuuskatsaukset kerran vaalikaudessa. Katsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoite on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR), Suomen ohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman julkinen rahoitus on noin 140 milj. euroa kattaen koko Suomen mukaan lukien Ahvenanmaan.

Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa tehdään vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi: suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä- ja kosteikoita ranta-alueineen, hoidetaan perinnebiotooppeja, hoidetaan metsäisiä elinympäristöjä, kuten lehtoja ja paahdealueita sekä hoidetaan ja kunnostetaan pienvesiä ja rantaluontoa, kuten hiekkarantoja.

Kansallinen ruokahävikkitiekartta auttaa tunnistamaan, levittämään ja soveltamaan tehokkaita ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Sivustolla esitellään ruokaketjun eri vaiheiden ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi, oli kyse sitten alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, kaupan alalta, ravitsemuspalveluista tai kotitalouksista. Palveluun voi ilmoittaa hankkeita ja kokeiluita.

Arbets- och näringsministeriet tillsatte i juli 2020 ett projekt för att uppdatera den bioekonomiska strategin. I projektet identifierades större mervärde i bioekonomin som ett viktigt prioriterat område som inte behandlas på ett täckande och övergripande sätt i andra strategier. Den bioekonomiska strategin sträcker sig fram till 2035. Visionen är ”Högre mervärde på ett hållbart sätt”.

Finland’s Bioeconomy Strategy 2022–2035 aims sustainably towards higher value added. The strategy aims to double the value added of bioeconomy in an ecologically, socially and economically sustainable manner and to make Finland climate neutral by 2035. Bioeconomy is implemented in a resource-wise manner through the circular economy. The strategy strongly supports the green transition of Finland and the EU.

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Edistymiskertomus biotalousstrategian toteuttamisesta, kun ensimmäisen EU:n biotalousstrategian julkaisemisesta on kulunut kymmenen vuotta. Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

Muut aineistot englanniksi: Progress Report and Staff Working Document,  Infograafi 

The report addresses the role of forest products in replacing fossil-based and GHG-intensive products. The overarching objective is to provide recommendations to strengthen the contribution of substitution by forest products to sustainable development.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan Suomelle laaditaan kansallinen biokaasuohjelma, jolla otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali sekä kehitetään Suomen elinvoimaisuutta ja edistetään ilmastotavoitteisiin pääsyä. TEM:n asettama työryhmä valmisteli biokaasuohjelmaa keskipitkälle aikavälille. Raportissa kuvataan lyhyesti biokaasualan nykytila ja siihen liittyvät ohjauskeinot sekä työryhmän näkemyksen perusteella merkittävimmät biokaasualan esteet ja hidasteet.

Kansallinen vesihuoltouudistuksen ohjelma on valmisteltu vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä vesihuoltoalan toimijoiden kanssa. Mukana työssä ovat olleet muut ministeriöt, viranomaiset, vesihuoltolaitokset ja niitä edustavat yhdistykset, kuntasektori sekä muut vesihuoltoalan keskeiset toimijat. Ohjelmassa on luotu yhteinen visio – vastuullinen vesihuolto 2030.

Selvityksessä arvioitiin vuonna 2019 päivitettyä Kansallinen metsästrategia 2025:tä (KMS 2025) ja sen toteutusta.

Brochure: Finland’s Unique Approach to Climate Roadmaps for Carbon-Neutrality by 2035.

Slides: Finland’s Unique Approach to Climate Roadmaps for Carbon-Neutrality by 2035.

This Future Brief brings together the latest evidence on the ability of Europe’s forests to support biodiversity while removing and storing carbon from the atmosphere, while also providing ecosystem services necessary for climate adaptation and our well-being, and contributing to the bioeconomy and reduction in use of fossil fuels.

Tämä opas on valmisteltu ympäristöministeriön ohjauksessa ja on luonteeltaan suositus hyviksi käytännöiksi. Se ohjaa luontoselvitysten tilaajia ja tekijöitä sekä viranomaisia ja muita aiheen parissa työskenteleviä luonnonarvojen riittävän laajaan, tarkkaan ja asiantuntevaan selvittämiseen sekä asianmukaiseen luontovaikutusten arviointiin.

Aula Research Oy toteutti loka-joulukuussa 2020 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta toimintaympäristöanalyysin kansallisen biotalousstrategian päivityksen tueksi. Selvityksen tavoitteena oli luoda kuva biotalouden toimintaympäristön muutoksesta vuoden 2014 biotalousstrategian julkistamisen jälkeen.

Tässä raportissa esitellään yhdeksän maan biotalousstrategioiden keskeinen sisältö. Selvityksen kohteena oli kuusi Euroopan maata (Alankomaat, Italia, Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi) sekä Etelä-Afrikka, Kanada ja USA.

Raportissa esitetyn työn tavoitteena oli laatia Suomen biotalouden kasvua kuvaava skenaario sekä arvioida Suomen biotalouden kehityksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Työ toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Suomen biotalous­strategian päivityksen taustaselvitykseksi VTT:n, Luonnonvara­keskuksen ja Merit Economics:n toimesta. Raportin laadintaan osallistui myös Aalto yliopisto.

Suomen biotalouden kasvua kuvaava skenaario ja arvio biotalouden kehityksen vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista.  Skenaariotyössä arvioitiin, minkälaisia tuotteita ja palveluita Suomen olisi mahdollista kehittää, kun pyritään kasvattamaan biotalouden arvonlisää suhteessa käytettyihin luonnonvaroihin. Tarkastelussa olivat maa- ja metsätalous, metsä- ja elintarviketeollisuus, sininen biotalous, luontomatkailu ja muut ekosysteemipalvelut, bioenergia, teollinen biotekniikka ja synteettinen biologia sekä näihin liitetyt uudet, korkean arvonlisän tuotteet ja palvelut. Panostamalla monipuolisesti biotalouden sektoreihin ja niiden uudistamiseen, biotalouden arvonlisä voisi kasvaa noin 2 % vuodessa ennen vuotta 2030 ja lähestyä 4 % kasvuvauhtia ennen vuotta 2050. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta: VTT, Luonnonvara­keskus ja Merit Economics. Yhteistyössä Aalto yliopisto.

The bio-based industries continue their ascent marking a total contribution of 780 billion EUR, a notable increase of 30 billion EUR (+4 %) compared to 2017. This also marks a more than 20 % increase compared to 2008, which is the earliest data taken into account in this series of reports by nova-Institute. The first report of the series was first commissioned by the Bio-based Industries Consortium (BIC) in 2017.

As part of Finland’s goal of being carbon neutral in 2035, also agriculture must reduce its greenhouse gas (GHG) emissions. About half of agricultural GHG emissions is caused by the cultivation of peat soils. Hence, the largest and quickest emission reductions are possible by changes in the agricultural practices on peat soils. Furthermore, croplands on mineral soils can be converted from emission sources to carbon sinks by diversifying cultivation methods and, thus, improving soil health. The Finnish agricultural policy should guide agriculture to take on climate measures on both peat and mineral soils. A sufficiently extensive selection of measures is required so that different farms can choose alternatives suitable for them.

The bioeconomy can be a catalyst for sustainable systemic change and transition, tackling key economic, societal and environmental challenges faced by EU Member States (MS). This paper includes 10 policy recommendations for building national bioeconomies toward a fair and just climate neutral Europe.

The EU plans for a transition to net-zero greenhouse gas emissions, which will bring profound change to how we use and produce energy, and to the materials we use. Current strategies used by policymakers and business leaders foresee a substantial increase in the reliance of biomass. This study seeks to update perspectives on this topic, ahead of key decisions in the early 2020s.

This project has been carried out by Material Economics in collaboration with the Energy Transitions Commission and the European Forest Institute.

Kiertotalouden edistämisohjelmassa ehdotetaan tavoitteita luonnonvarojen käytölle sekä toimenpiteitä, joilla hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta tulee taloutemme kestävä perusta vuonna 2035. Kiertotalouden edistämisohjelma on valmisteltu keskeisten ministeriöiden ja tutkimuslaitoksen sekä Sitran ja Business Finlandin yhteistyönä. Ohjausryhmää on vetänyt työelämäprofessori Reijo Karhinen ja käytännön toteutuksesta on vastannut ympäristöministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ohjausryhmä on valmistellut ohjelmaa tiiviissä vuoropuhelussa yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten kanssa. Lisäksi neljä teemaryhmää on osallistunut ohjelmaehdotusten valmisteluun. Suomalaiset ovat päässeet osallistumaan keskusteluun verkkoaivoriihessä ja 50 vapaaehtoisen kansalaisraati on kokoontunut kolmesti. Lisäksi ohjelmatyötä on kommentoinut neljä tiedepaneelia.

The objective of this paper is to describe bioeconomy products and services that are being developed in Finland today and in the near future serving global markets. The objective is also to serve as a background document for the update of the Finnish Bioeconomy strategy in 2020–2021. The paper describes different emerging valueadded products which are relevant to the Finnish bioeconomy cluster and discusses trends related to the relevant product markets. It is a snapshot of emerging but tangible visions, underlying the decision-making related to the bioeconomy in 2020.

The paper is written by Luke’s and VTT’s experts and is based on their decades of expertise and visions of the field of bioeconomy.

The strategy was prepared during the year 2020 in a participatory and collaborative process engaging actors and expertise across disciplines and organizations. The core group consisted of food scientists from VTT Technical Research Centre of Finland (VTT), National Resources Institute Finland (Luke), Finnish Institute for Health and Welfare (THL), Finnish Food Authority (Ruokavirasto) and University of Helsinki (UH), University of Eastern Finland (UEF) and University of Turku (UTU).

The aim was to revisit the strategic research agenda from 2011, made as part of the no longer operational ETP Food for Life Finland. Because the Finnish Graduate School on Applied Bioscience: Bioengineering, Food & Nutrition, Environment (ABS Graduate School) has ended as well, there is a need for a national level research networking platform to bring together food system researchers across disciplines.

A fact sheet of the paper Deploying the bioeconomy in the EU – A framework approach for bioeconomy strategy development.

Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action 2021.

Selvityksen tavoitteena on tunnistaa maa- ja metsätaloudessa ja -teollisuudessa syntyvien biopohjaisten sivuvirtojen potentiaalia korkeamman lisäarvon tuotteiden tuottamisessa. Lisäksi tarkastellaan sivuvirtojen hyödyntämisketjuja kokonaisvaltaisesti kaskadiperiaatteen mukaisesti sekä hyödyntämiseen liittyviä ympäristökestävyyden kysymyksiä ja -haasteita. Sivuvirtojen hyödyntämisessä on potentiaalia niin talouden, liiketoiminnan kuin ympäristön kannalta, mutta myös selkeitä kehittämistarpeita.

Selvitys on tuotettu Suomen biotalousstrategian päivityksen tueksi.

Leading representatives from science, investors and industry met with HRH The Prince of Wales to discuss how to accelerate the transition to a circular bioeconomy to enable a carbon-neutral, renewable and inclusive economy that prospers in harmony with nature.

Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Finland is set to be carbon-neutral by 2035. This requires faster emissions reductions in all sectors and the use of increasingly more forest resources. The role of the forest industry will continue to grow in importance.

Wood-based products and materials offer great climate-friendly options for the fossil-based and help solve global challenges – fossil raw materials belong to the past and renewable raw materials to the future.

Finland is at the forefront of the bioeconomy revolution. This offering presents an overview of Finland’s bioeconomy expertise, wood-based innovations and industry companies.

The Dasgupta Review is an independent, global review on the Economics of Biodiversity led by Professor Sir Partha Dasgupta (Frank Ramsey Professor Emeritus, University of Cambridge). The Review was commissioned in 2019 by HM Treasury and has been supported by an Advisory Panel drawn from public policy, science, economics, finance and business.

The Review calls for changes in how we think, act and measure economic success to protect and enhance our prosperity and the natural world. Grounded in a deep understanding of ecosystem processes and how they are affected by economic activity, the new framework presented by the Review sets out how we should account for Nature in economics and decision-making.

Luken Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja kokoaa vuosittain yhteen biotalouden keskeisimmät tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta. Tarkastelussa keskitytään tuoreimpaan tilastovuoteen, mutta mukana on pisimmillään yli sadan vuoden aikasarjoja.

Tiekartan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan keskeisiä ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi. Päämääränä on myös täsmentää ja konkretisoida ratkaisuja ja ideoita. Pyrkimyksenä on, että jatkossa olemassa olevat hävikkiratkaisut tunnistetaan ja niitä seurataan osana hävikkitiekarttaa. Tiekartta on myös osa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSUa), jolloin tarkistuksia ja päivityksiä tehdään myös jätedirektiivin pohjalta.

Pääministeri Antti Rinteen ja pääministeri Sanna Marinin hallitusten ohjelmissa linjattiin, että yhteistyössä alan toimijoiden kanssa laaditaan toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. Oman tiekarttansa valmisteli yhteensä 13 toimialaa. Tiekartat osoittavat, että hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:52

Selonteko kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda2030:n toteuttamisessa, hallituksen toimet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä, kansallista toimeenpanoa ohjaavat politiikkaperiaatteet, toimeenpanon organisoinnin sekä toimeenpanon seurannan ja arvioinnin toteutuksen. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7

Biotalouden vesistövaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Puutteita on nyt osin paikattu, kun Ambio-julkaisusarjan biotalous-teemanumeron artikkeleissa esitellään laajasti pohjoismaisen Biowater-hankkeen tuloksia. Artikkeleissa käsitellään mm. biotalouden vaikutuksia vesistöissä, skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista ja ravinteiden referenssitasoja pohjoismaiden vesistöissä.  Environmental effects of a green bio-economy, Ambio, Volume 49, issue 11, November 2020

TABLE OF CONTENT: BBI JU projects – key figures, About BBI JU An ambitious budget attracting private investments, Supporting SMEs, industry and researchers across Europe, Towards a European Green Deal: promoting sustainable and circular bio-based industries, Types of projects, BBI JU projects across Europe, BBI JU on track to deliver beyond the SIRA targets, BBI JU expected socio-economic impact, BBI JU expected environmental impact, BBI JU mission Strategic Innovation & Research Agenda, About the bio-based industries sector

Diplomityö biokaasulaitosten prosessiturvallisuudesta, Tukesin toimeksiannosta laatinut ylitarkastaja Miska Perkkiö. Työssä kartoitetaan biokaasua mädättämällä tuottavien reaktorilaitosten prosessiturvallisuuteen vaikuttavia vaaroja ja niiden aiheuttajia. Laitoksilla on havaittu puutteita esimerkiksi toimintatavoissa ja teknisissä toteutuksissa. Näistä on aiheutunut onnettomuuksia, kuten paloja, räjähdyksiä ja vuotoja esimerkiksi saksalaisilla biokaasulaitoksilla. Laitoksilla havaitut puutteet ja onnettomuudet ovat seurausta mm. alan vakiintumattomuudesta, heikosta kannattavuudesta ja teknisistä haasteista.

Suomen Kaasuyhdistys on yhdessä Tukesin kanssa laatinut Biokaasun turvallisuusohjeen. Ohjeessa kuvataan ja käsitellään raakabiokaasun, puhdistetun biokaasun eli biometaanin ja nestemäisen biometaanin (LBG) tuotantoon ja jatkokäsittelyyn liittyviä kaasutekniikkaan ja kaasuturvallisuuteen liittyviä asioita. Ohje kattaa erityyppisissä reaktorilaitoksissa tuotetun kaasun sekä kaatopaikoilta kerätyn kaasun.

Biokaasu ja biometaani, laitosprosessit, vaarat ja riskienhallinta, säädökset, toimintaohjeita.

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa vuosittain eduskunnalle ilmastovuosikertomuksen, jolla seurataan päästökehitystä sekä erityisesti keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi se sisältää kartoituksen politiikkatoimista sekä arvion sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilanteesta. Vuosikertomuksessa tarkastellaan kaudelle 2013-2020 ja 2021-2030 asetettujen velvoitteiden saavuttamista sekä kokonaispäästökehitystä suhteessa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen.

The report describes Finland’s actions and progress in 2016–2020 in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development. It describes Finland’s progress and status with regard to all sustainable development goals and targets, discusses, among other things, the implementation of the Leave no one behind principle, and opens up the means of implementation, Incorporation of the SDGs into national processes and policies, Governance for Sustainable Development, lessons learned, good practices and challenges of the implementation.

For a cleaner and more competitive Europe. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma.

Pirjo Kääriäinen & Liisa Tervinen (toim.)
In this visually enchanting book, top science, business and design professionals give a good glimpse of the emerging New Biomateriality movement in Finland. How can Finnish natural resources, renewable biomaterials – such as cellulose – replace oil-based resources and how can we create new business and service models for society through design and collaboration? Inspiring cases and stories from researchers working with biomaterials suggest how a more sustainable future could be achieved.

Valtioneuvoston kuvapankki

The EU bio-based industry is quickly evolving. JRC illustrates an extensive database of EU facilities producing different categories of bio-based products: – bio-based chemicals – liquid biofuels – bio-based composites and fibres – pulp and paper – biomethane – starch, sugar and derived products – timber (sawmills) The database is accompanied by this online interactive dashboard implemented in the EC Data portal of agro-economics Modelling (DataM) and in the EC Knowledge Centre for Bioeconomy. This is a living tool.

Selvityksessä arvioidaan ohjauskeinoja, joilla vauhditetaan runsaiden vesivarojen Suomen kehittymistä edelläkävijäksi vesiviisaassa bio- ja kiertotaloudessa.
1. osa: vedenkäytön nykytila Suomessa, vertailu Tanskaan ja Alankomaihin
2. osa: toimijoiden näkemyksiä vesiviisaan bio- ja kiertotalouden valtavirtaistumisen ajureihin, esteisiin, mahdollisuuksiin ja ohjauskeinovaihtoehtoihin
3. osa: taloudelliset ohjauskeinot
4. osa: vesiviisaan bio- ja kiertotalouden rahoitusratkaisujen nykytila ja kehitystarpeet.

Open Bio on metsäbiotalouden koulutusta kehittävä verkkopalvelu. Biotalous kytkeytyy sekä lähellä että globaalisti vaikuttaviin ilmiöihin. Ratkaisujen löytyminen vaatii usein monialaista yhteistyötä ja siten usein myös toimintakulttuurin muutoksia. Oppimisen ja oppimisympäristöjen tutkimuspohjaiselle kehitystyölle ja erilaisille yhteiskehittelyprojekteille biotalous luo konkreettisen kontekstin ja tarpeen. Sivustolla esitellään, osallistetaan ja kootaan tähän linkittyviä koulutuksia, kehityspilotteja ja sen tutkimusta.

Jussi Heinonsalo (toim.)

Opas maatalousmaan hiilensidonnasta kiinnostuneille. Oppaassa käydään läpi perusasioita maaperän hiilestä, sen varastoista ja prosesseista, mittaustavoista sekä siitä, mikä vaikuttaa hiilen varastoitumiseen ja miten sitä voidaan edistää.

Ilmastoviisas maatalous

The European Green Deal. EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa esitellään keinot tehdä Euroopasta vuoteen 2050 mennessä ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Koostesivulla aineistoja suomeksi.

This report addresses greenhouse gas (GHG) fluxes in land-based ecosystems, land use and sustainable land management in relation to climate change adaptation and mitigation, desertification , land degradation and food security .

Julkaisuun on koottu tietoa sellusta ja sen tuotannosta sekä käyttökohteista.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:62

Tutkimus selvitti, mikä on innovaatioiden ja yritysten merkitys globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa sekä myös yleisemmin, millaisilla kehityskuluilla kyseiset haasteet ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkastelu tehtiin neljän sektorin kautta:

• maatalous ja ruoantuotanto,
• kaupungistuminen,
• energia ja materiaalit sekä
• terveys ja hyvinvointi.

European Bioeconomy Stakeholders Manifesto, The Bioeconomy Stakeholders Panel Newsletter

Euroopan Biotalouspaneeli, manifesti ja kokousten uutiskirjeet

The State of Greenhouse Gases in the Atmosphere Based on Global Observations through 2018. Levels of heat-trapping greenhouse gases in the atmosphere have reached another new record high, according to the World Meteorological Organization

Kasvihuonekaasupäästöt, Maailman ilmatieteen järjestö

The bioeconomy conference ”European Bioeconomy Scene” on 9-10 July 2019, organised under Finland’s Presidency of the Council of the European Union to contribute to achieving an inclusive and sustainable bioeconomy for Europe; the outcome of the conference was presented at the ”Agriculture and Fisheries” Council on 14 October 2019.

This conference outcome report presents the highlights from each expert presentation and panel discussion, as presented by the speakers and panellists.

The Council adopted conclusions on the updated bioeconomy strategy for Europe. In its conclusions, the Council expresses its support for the updated bioeconomy strategy set out in the Commission communication. It calls on member states to implement this strategy without delay and on the Commission to facilitate and drive forward its implementation.

Council conclusions on ”A sustainable bioeconomy for Europe”, 29 November 2019

EU:n kilpailukykyneuvosto, päätelmät EU:n päivitettyyn biotalousstrategiaan, 29.11.2019

Winland-tutkimushanke tarkasteli Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta vuosina 2016-2019. Hankkeen sivuilta löytyvät mm. Winlandin toimenpidesuositukset eli Policy Briefit, selvitykset, raportit ja esitelmät sekä tieteelliset julkaisut.

Ekologisessa kompensaatiossa esimerkiksi rakentamisen tai teollisuuden aiheuttama paikallinen haitta hyvitetään parantamalla luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Lähtökohtana on, että kompensoinnin maksaa haitan aiheuttaja. Lainsäädännöllä tulee luoda kompensaatiolle pelisäännöt, todetaan SYKE Policy Briefissä. Julkaisu on suunnattu päättäjille ja yrityksille.

Luonnonvarakeskus Luken tilastopalvelu, joka perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon. Tilastotietokantaan on otettu mukaan myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilastojulkistuksessa. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto on tilattavissa myös sähköpostiin: https://stat.luke.fi/tilaa-tilastoja

Pienvedet – eli purot, norot, lähteet, lähteiköt, fladat ja kluuvijärvet – ovat tärkeä osa luonnon vesitaloutta ja monimuotoisuutta. Vuonna 2011 uudistettu vesilaki korostaa pienvesien suojelun tarvetta. Sekä luonnontilaisten että luonnontilaisen kaltaisten pienvesiluontotyyppien tilan heikentäminen on kiellettyä. Oppaassa esitellään keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja annetaan ohjeita pienvesien tunnistamiseen. Oppaaseen on koottu yleisimpiä pienvesiin kohdistuvia toimenpiteitä ja tarkasteltu niiden luvanvaraisuutta. Lisäksi oppaaseen on sisällytetty suosituksia pienvesien paremmaksi huomioimiseksi maankäytössä.

Tuoreimmat tilastotiedot Suomen biotalouden kehityksestä. Biotalouden kehitystä toimialoittain seurataan seuraavilla mittareilla: tuotos, arvonlisäys, investoinnit, työllisten määrä ja vienti. Päälähteenä käytetään Tilastokeskuksen laatimaa kansantalouden tilinpitoa. Lisäksi tilasto- ja infografiikkaa.

Kestävän kehityksen tavoitteiden logot ja ikonit ovat vapaasti ladattavissa viestintäkäyttöön.

Sivustolta löytyvät Suomen Metsäyhdistyksen infograafit metsien kestävästä käytöstä.

A sustainable Bioeconomy for Europe: strengthening the connection between economy, society and the environment
Updated Bioeconomy Strategy (2018)

Related documents: Bioeconomy action line, Factsheet, Infographic, Booklet, Bioeconomy Strategy

Tässä tiekartassa määritetään Suomen vesivastuullisuuden kansallinen tavoitetila 2030, luodaan katsaus vesivastuullisuuden taustaan ja nykytilaan, ja tunnistetaan tiekartan toimeenpanolle neljä keskeistä kulmakiveä sekä etenemispolut. Tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat maailman vesivastuullisimpia vuonna 2030. Yritysten tueksi suomalaiset tutkimuslaitokset, ministeriöt ja WWF Suomi ovat perustaneet vesivastuusitoumuksen, jota yritykset voivat hyödyntää omassa vastuullisuustyössään.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2018. Selvitys alan vaikuttavuudesta ja kasvunäkymistä.

Biotalous-kappaleessa fotoniikka-teemaa käsitellään seuraavista näkökulmista: Metsästä portille, Metsäkoneet, Metsä portilta tuotteeksi, Kasvit (biofotoniikka), Ruoka

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta ja sen taustamuistio.

Voimme liioittelematta sanoa elävämme haastavia aikoja. Teknologian muutos on ollut uskomattoman nopeaa. Olemme nähneet maailman virtualisoituvan muutamassa vuosikymmenessä – ja seuraavaksi näemme biokauden, jolloin kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Samalla siirrymme nanoaikaan. Kaikki nämä teknologian kehitystrendit ovat merkitykseltään yhtä suuria kuin höyrykoneen keksiminen.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ennakointiraportti 2010

Tämän vaalikauden tulevaisuusselonteko käsittelee ilmastonmuutosta. Tulevaisuusvaliokunta päätti toimikautensa alussa käynnistää pitkäjänteisen ja määrätietoisen työskentelyn selonteon aihepiiristä valiten ensimmäisiksi kohteiksi pelkistäen metsän, veden ja ruuan. Selvitystyö laajeni ja syveni työn edetessä kohti biopolitiikan tulevaisuuden näkymiä. Monet viimeaikaiset maa-, metsä- ja elintarviketaloutta koskevat tarkastelut ovat jääneet joko kansallisiksi tai EU:ta koskeviksi. Tässä työssä olemme tietoisesti pyrkineet avaamaan globaalia näkökulmaa.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa on hallitusohjelman strategisten kokonaisuuksien keskeiset poikkihallinnolliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä vastuutus ja aikataulut. Jäsennys:
Kestävä talous.
Hiilineutraalius ja luonnon monimuotoisuus.
Suomi kokoaan suurempi maailmalla.
Turvallinen oikeusvaltio.
Elinvoimaisuus.
Luottamus ja tasa-arvoiset työmarkkinat.
Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.

Tulevaisuuspankkiin kootun tiedon avulla voimme nähdä, mitkä teknologiat vaikuttavat useilla eri aloilla ja millä teknologioilla on suurin vaikutus eri elämänalueisiin. Voimme myös mitata teknologoiden kehitysnopeutta ja tunnistaa trendaavia teknologioita. Biotaloutta löytyy erityisesti kategorioista Materiaaliteknologia sekä Bioteknologia ja farmakologia.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuskertomukset 13/2019

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman yksi painopistealue oli Biotalous ja puhtaat ratkaisut, jolle asetettiin neljä hallituskauden tavoitetta. Painopistealueella oli oma ministerityöryhmänsä. Hallitus kohdensi painopistealueelle yhteensä 323 miljoonaa euroa. Tarkastuksessa arvioidaan, miten hyvät edellytykset painopistealueen toiminnan valmistelu ja toimeenpano antoivat hallituskauden tavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi arvioidaan, miten hyvin painopistealueelle asetetut hallituskauden tavoitteet saavutettiin.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee arviointiraportteja (Assesment Report), joissa on koottuna tietoa ilmastonmuutoksen tieteellisestä perustasta, vaikutuksista, sopeutumisesta ja hillitsemisestä. Lisäksi erikoisraportit (Special Report) täydentävät ja syventävät yksittäisiä aiheita.

The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development, is the first Global Sustainable Development Report prepared by the Independent Group of Scientists appointed by the United Nations Secretary-General.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut viime vuosina useita ilmastonmuutosta käsitteleviä raportteja. Suomessa tutkimuslaitokset ja ympäristöministeriö ovat tehneet näiden raporttien tulosten pohjalta infografiikoita. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä.

Raportissa ennakoidaan, mitkä teknologia-alueet tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaamme voimakkaimmin. Raporttia voi käyttää hakuteoksena. Aiheita ovat esimerkiksi Materiaaliteknologia sekä Bioteknologia ja farmakologia. Katso myös verkkosivustona: Tulevaisuuspankki.fi

Infokuvia/diaesitys:

Metsä on lajirikas elinympäristö
Metsien monimuotoisuutta suojellaan useilla tavoilla
Luonnonhoito turvaa talousmetsien luonnon monimuotoisuutta
METSO-ohjelma on tärkeä metsien luontoarvojen parantamisen väline
Suomessa on suojeltu 12 prosenttia metsistä
Metsälajien uhanalaistumiskehitys ei ole vielä pysähtynyt
Lahopuu rikastuttaa metsiä
Suomessa on painotettu tiukkaa suojelua

Infokuvia/diaesitys:
Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Kasvavat metsät ovat tehokas hiilinielu
Puustoon, maaperään ja puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrä arvioidaan vuosittain
Suomen nettonielu vaihtelee vuosittain hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena
Metsät sitovat puolet Suomen vuotuisista KHK-päästöistä

Infokuvia/diaesitys:

Metsäteollisuuden tuotanto (5 diaa)
Metsien kasvu ja puuston määrä (2 diaa)
Puun käyttö (7 diaa)
Metsien omistus ja kantorahatulot (2 diaa)
Virkistys, matkailu ja luonnontuotteet (6 diaa)

Infokuvia/diaesitys

Puuta kasvaa enemmän kuin hakataan
Puuston määrä Suomen metsissä on kasvanut viimeiset 50 vuotta
Metsiä käsitellään erilaisilla menetelmillä
Uudistushakkuun jälkeen turvataan uuden metsän syntyminen
Metsätuhoihin varautuminen on entistä tärkeämpää
Terve ja kasvukykyinen metsä kestää paremmin tuhoja
Metsänuudistaminen jalostetulla siemenellä kannattaa
Suomessa metsävarat tunnetaan hyvin

What Science Can Tell Us -series

1. Kasvinjalostuksen uudet menetelmät, 2. Synteettinen biologia ja mikro-organismien suunnittelu – Elävät solutehtaat kiertotalouden mahdollistajana, 3. Synteettinen biologia ja materiaalit, 4. Lääketieteellinen geenitekniikka -pohdintoja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, 5. Geenitekniikka ja solumaatalous, 6. Solar Foods Oy:n kehittämä elintarvikeraaka-aineen tuotantoteknologia, 7. Bioetiikan näkökulma: Geeniteknologiavaltuutettu varmistaisi kansalaisten edun

Ohjeistus antaa taustatiedot siitä, mitä Suomessa jo tehdään kestävän ruokakulttuurin eteen niin politiikassa kuin elintarviketuotannossa. Ohjeistuksen tärkein tavoite on tarjota konkreettisia vinkkejä ja neuvoja siihen, miten tilaisuuksien järjestäjät voivat tehdä valintoja kestävän ruokakulttuurin puolesta.

Suomen biotalousstrategian valmistumisen yhteydessä julkaistu video, joka kertoo biotalouden monipuolisuudesta.

Maatalous- ja ympäristöministerinä 2016 toiminut Kimmo Tiilikainen puhuu videolla suomalaisesta biotaloudesta.

Welcome to the land of Bioeconomy; the future of sustainable economic growth and wellbeing – also called Finland.

Tunnelmavideo. Ei puhetta, tekstit englanniksi.

Bioeconomy generates new economic growth and builds resource-efficient society. There are a lot of under-exploited biomass resources in Finland. Together, the Finnish R&D players can offer competitive and sustainable bioeconomy solutions for global challenges.

The vision of the Finnish National Forest Strategy is ”Sustainable forest management is a source of growing welfare”. The reconciliation of different types of objectives will make increased welfare derived from forests possible. Finnish forests are open every day. For everyone.

This document provides recommendations on how to mainstream the bioeconomy through RDPs (Rural Development Programmes) and complementary instruments, and recommendations for future CAP Strategic Plans.

Suosituksia EU:n rahoittamien maaseutuohjelmien suunnitelmallisesta käytöstä maaseudun biotalousaloitteiden ja arvoketjujen tukemiseksi.

This portal forms part of the work of the ENRD Thematic Group on ‘Mainstreaming the Bioeconomy’ and focuses on the challenges and opportunities for bioeconomy in rural areas.

Portaalissa on tietokanta, jonne kootaan maaseudun kehittämistyössä käytettyjä aineistoja sekä esimerkkejä hankkeista EU:n eri alueilla.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maankäyttöä koskevan Climate Change and Land -erikoisraportin 8.8.2019. Raportin teemoja ovat ilmastonmuutos, aavikoituminen, maaperän kunnon heikkeneminen, kestävä maankäyttö, ruokaturva sekä kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja vapautuminen maaekosysteemeissä. Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö ovat tuottaneet raportin viesteistä suomenkielistä infografiikkaa. Kuvat ovat vapaasti median ja kansalaisten käytettävissä.

Varsinais-Suomessa halutaan edistää kestävää vesiin liittyvää biotaloutta vahvistamalla alihyödynnettyjen kalakantojen sekä maatalouden sivuvirtojen käyttöä. Lisäksi on tärkeää selventää kalankasvatuksen ympäristöluvituksen pelisääntöjä ja tuotannon kasvun edellytyksiä.

Yhteiskuntasitoumuksen materiaalipankin sisältöjä voi vapaasti hyödyntää omassa viestinnässä sellaisenaan tai muokata niitä omia tarpeita vastaavaksi. Kestävän kehityksen edistäminen on paitsi tekoja, myös viestintää.

Ruokakasvatuksen työkalu Maistuva koulu -internetsivusto on tarkoitettu alakoulun opetuksen tueksi. Sivustolta löytyvät yhteen koottuina ja selkeästi luokiteltuina ruokakasvatukseen sopivat materiaalit ja ideat oppitunneille sekä kouluruokailun kehittämiseen. Lisäksi on tarjolla opettajille puolen veso-päivän pituinen maksuton nettikoulutuspaketti ruokakasvatuksesta.

Loppuraportti hallituksen kärkihankkeesta: Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön II, 3/2016-6/2019

Eri maiden biotalousstrategioita ja -ohjelmia.

Katso myös: Suomen aineistot

Tiekartta kertoo suomalaisille toimijoille, miten ne voivat konkreettisesti vastata SDG-tavoitteiden rahoittamisen taustalla oleviin haasteisiin. Samalla nostetaan esiin uudenlaisen sijoitustoiminnan tarjoamia merkittäviä mahdollisuuksia työpaikkojen, investointien ja osaamisen muodossa.

Metsätilinpito on tilastokokonaisuus, jossa käyttö- ja massataseen avulla kuvataan puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa eri lähteistä, käyttöä teollisuudessa ja energian tuotannossa sekä puuaineksen virtoja raaka-aineista tuotteiksi. Metsätilinpito perustuu pääosin Luken tuottamiin virallisiin metsätilastoihin.

Tämä ohje on tarkoitettu avuksi ja hyödyksi kaikille keruualueiden luomusertifiointia suunnitteleville ja muille luomukeruutuotannosta kiinnostuneille. Ohje on laadittu osana Luomumpi Varsinais-Suomi -hanketta ja sen ensimmäinen versio on julkaistu tammikuussa 2019. Ohje perustuu Ruokaviraston (ent. Evira) ohjeisiin koskien luomukeruutuotantoa ja sitä on täydennetty muista lähteistä saaduilla lisätiedoilla. Varmista tietojen ajantasaisuus ja tapauskohtaiset tulkinnat esimerkiksi Ruokavirastosta tai alueesi ELY-keskuksesta.

Vuonna 2017 päivitetyn materiaalitehokkuusohjelman tavoitteena on edistää kestävää kasvua materiaalitehokkuudella, jolla pyritään samanaikaisesti talouskasvuun, luonnonvarojen viisaaseen käyttöön ja irtikytkentään haitallisista ympäristövaikutuksista. Tavoite tarkoittaa yritysten materiaalitehokkuuden edistämistä niin, että materiaalien käyttöä optimoidaan ja vähennetään siten, että haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät, toimintatavat ovat vastuullisia ja yritysten kilpailukyky kehittyy myönteisesti.

Tämä opas esittelee kierrätyslannoitevalmisteiden käytön ja suunnittelun perusperiaatteita. Se johdattelee lukijan kirjoitushetkellä (toukokuu/2019) vallitsevan lainsäädännön ja valmistevalikoiman äärelle ja lisäksi sen loppuun on kerätty listaus syventävistä oppaista ja opetusvideoista aiheen tiimoilta. Sen tavoitteena on parantaa maatalouden kierrätyskäytäntöjen tunnettavuutta sekä viljelijöiden että lannoitevalmistajien keskuudessa.

Sales leads and business opportunities collected by Team Finland. You can filter the results e.g. by ”Bioeconomy”.

Muovitiekartta on ensiaskel kohti uutta, kestävää muovitaloutta. Siihen on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tiekartan on laatinut ympäristöministeriön asettama laajapohjainen työryhmä. Sitä tuki asiantuntijasihteeristö, joka vastasi kirjoitustyöstä. Lisäksi valmisteluun on osallistunut suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

ThisisFINLAND forms an attractive window on Finland for everyone interested in the country, its culture and its people. ThisisFINLAND covers anything related to Finland and Finnish society.

This link leads to materials sorted by search word ”bioeconomy”.

The main objective of this report is to review and synthesize existing updated information about forest bio-economy research in different EU member states, including (1) mapping the most relevant research capacities and topics where activities are already ongoing at regional/national, transnational and European level using existing data, and (2) analyzing gaps and draw conclusions about overlapping and missing activities, and trends and shifts in research focus.

The study is carried out by European Forest Institute on the behest of SCAR SWG FOREST (Strategic Working Group on forests and forestry research and innovation).

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimassa olevan lainsäädäntömme sääntelykapeikkoja, jotka pidättelevät puurakentamista, ja joita purkamalla puurakentamiselle luotaisiin edellytyksiä yleistyä.

Puuinfo.fi on verkkopalvelu, josta löytyy tietoa ja ohjeita puun käytöstä, tuotteista, ratkaisuista ja niiden toimittajista. Puuinfon sivuilta löytyvät esimerkiksi ohjeet erilaiseen puurakentamiseen. Palvelu on käyttäjilleen maksuton ja se tavoittaa sekä rakennusalan ammattilaiset että kuluttajat.

Kansainväliset sivustot woodproducts.fi ja woodarchitecture.fi  ovat näyteikkunoita suomalaisille puutuotteille, puuarkkitehtuurille ja puun käytölle.

Metsäteollisuus ry:n sivuille on koottu tilastoja esimerkiksi puutuotteista ja rakentamisesta, energiasta ja logistiikasta sekä massa- ja paperiteollisuudesta.

Tilastot löytyvät Powerpoint-dioina kunkin aihepiirin alta.

Tässä oppaassa esitellään kolme menetelmää kiertotalouden opettamiseen. Menetelmät voi ottaa käyttöön kuka tahansa opiskelijoiden kanssa työskentelevä taustasta riippumatta. Menetelmiä yhdistää monialaisuus, projektimaisuus ja työelämälähtöisyys. Menetelmät on kehitetty korkeakouluille, mutta niitä voi käyttää myös toisen asteen koulutuksessa.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa vuonna 2015. Toimintaohjelman aikajänne on 2016–2030. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Agenda2030 rakentuu vuoteen 2015 päättyneille vuosituhattavoitteille sekä ns. Rio-prosessista kumpuavalle kestävän kehityksen politiikalle.

Sivustolla esitellään mm. Agenda2030 -tavoitteet alatavoitteineen, sekä Suomen raportointia tavoitteiden toimeenpanosta. Katso myös Agenda2030 epävirallinen suomennos.

Valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomuksella seurataan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toteutumista.

Biopaths to Carbon Neutrality provides a review of central EU-level documents concerning the bioeconomy focusing on carbon and climate issues. Other reviews were used to support the analysis.

Short version of the document is also available in here: https://www.biotalous.fi/wp-content/uploads/2018/01/Biopaths-SHORT-20171215.pdf (PDF)

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan teollisen bioteknologian osaaminen tulisi ottaa huomioon kansallisen biotalousstrategian toteutuksessa. Selvityksessä esitellään Suomen teollisen bioteknologian kasvupolut ja konkreettisia toimenpiteitä yhdeksällä eri osa-alueella vuoteen 2030 saakka.

Selvityksen on tehnyt Pöyry Management Consulting Oy. Työn rahoittamiseen osallistuivat myös Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Suomen Bioteollisuus ry. Työ toteutettiin yhdessä liki 40 suomalaisen teollisen biotekniikan asiantuntijan kanssa.

Näkökulma ympäristöpolitiikkaan – SYKE Policy Brief – 18.7.2016

Based on FOREST EUROPE Criteria and Indicators of Sustainable Forest Management:

• Forest resources
• Productive functions
• Health and vitality
• Biological diversity
• Protective forests
• Socio-economic functions

Forest resource related information services and international and national customer services, as well as consulting services related to forest inventory systems, have increased during recent years. Depending on the needs of the customer, statistics, thematic maps and expert analysis are tailored for different topics and geographic regions. Our Finnish forest monitoring expertise have in recent years been utilised in our projects in Nepal, Vietnam, Cambodia, Mongolia, Kenya, and Tanzania. Currently, we are providing forest monitoring training for Myanmar forestry experts.

The Finnish NFI team is part of the European National Forest Inventory Network (ENFIN). Within this network, we are coordinating a large H2020 research project DIABOLO, with 35 partners from 25 European countries/National Forest Inventories.

Kansallinen biotalousstrategia ja hallituksen cleantechstrategia julkaistiin toukokuussa 2014. Strategioiden päivitystä tukemaan toteutettiin valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana (CLEANBIO). Sen tavoitteena oli tunnistaa strategioiden toimenpiteillä tähän mennessä saavutettu kehitys ja tarkastella sitä, ovatko strategioiden toimenpiteet oikein kohdistettuja vastaten biotalous- ja cleantech-markkinoiden jatkuvasti muuttuvan kentän tarpeisiin sekä tuottaa kehitysehdotuksia toimenpiteisiin.

This publication presents insights into the renewal of the Finnish forest sector and the emergence of the wood-based bioeconomy field.

We have invited specialists in the bioeconomy field to compile articles for the present publication. In addition, interviews with key actors are included, representing the core of the ongoing transformation process in the bioeconomy field.

VTT:n toteuttaman selvityksen tavoitteena oli suorittaa arvio suomalaisen rakennuskantaan sitoutuneen hiilen varastosta ja eri rakennustapojen vaikutuksesta hiilivaraston kehittymiseen. Arvion lähtökohtana oli lisäksi, että substituutiovaikutuksena otetaan huomioon päästöjen vähentäminen korvattaessa betonirakenneratkaisuja samat toimitusvaatimukset täyttävillä puurakennejärjestelmillä.

Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset.

Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.

See also: The futures review of the Ministry of Agriculture and Forestry 2018: Competitive advantage from clean food and responsible bioeconomy and circular economy 

Hankehaavi on luonnonvara-alan tutkimushankekuvausten verkkohakemisto.

Hankehaavissa ovat mukana Ruokavirasto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus Luke, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI), Suomen ympäristökeskus SYKE sekä Helsingin yliopiston (HY) Viikin kampuksen tiedekunnat, Ruralia-instituutti ja Helsingin yliopiston kirjasto.

This report presents an overview of existing bioeconomy strategies, policies or related initiatives and indicators to monitor and assess these at EU Member States level, and the importance of existing bioeconomy sectors at national level. Furthermore, it presents the existing or needed most suitable bioeconomy key indicators and related indicators, and their respective data availability, for assessing and monitoring the progress of a bioeconomy at national level.

Julkaisussa esitellään Suomen lajien viides uhanalaisuusarviointi. Suomen lajimäärän arvioidaan nykyään olevan vähintään 48 000. Riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin oli 22 418 lajista tai alemmasta taksonista, mikä on noin 47 % lajistosta. Uhanalaisiksi arvioitiin 2 668 lajia tai alempaa taksonia eli noin 11,9 % arvioiduista lajeista. Arviointi tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden ja kriteerien mukaan. Eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä esittää 13 toimenpide-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoidon, tutkimuksen ja seurannan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi.

Biotalous on tärkeää Pohjoismaiden kansantalouksille ja varsinkin maaseudun kehittämiselle. Ohjelman tavoitteena on luoda uusia teollisuudenaloja ja arvoketjuja sekä tarjota helpotusta ja opastusta muutokseen, jossa biopohjaiset teollisuudenalat kehittyvät teknisesti edistyksellisiksi aloiksi. Lisäksi pyritään optimoimaan biomassan tuotantoa ja siihen perustuvaa arvonmuodostusta. Pohjoismaisen biotalouden visio perustuu neljään pilariin: kilpailukykyiset biopohjaiset alat, kestävä luonnonvarojen hoito, sietokykyiset ja monimuotoiset ekosysteemit ja osallistava talouskehitys.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista. Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista seurataan laajalla SDG-indikaattoreiden joukolla (Sustainable Development Indicators). Kukin maa on sitoutunut tuottamaan kansalliset tiedot omalta osaltaan näistä globaaleista YK-indikaattoreista. Suomessa Tilastokeskus vastaa indikaattoritietojen kansallisesta keruusta, päivittämisestä ja julkaisusta.

OECD SCIENCE, TECHNOLOGY AND INDUSTRY POLICY PAPERS | First the bioeconomy and then circular economy have gained political traction during the second decade of this century. There are synergies to be exploited, but also potential misalignments. The movement of bioeconomy toward the use of wastes, co-products and residue sources resonates well with circular economy principles of making the most efficient of uses of natural resources, as does as transition in focus from virgin to secondary materials in production. However, poorly aligned waste characterisation as well as biomass competition reflect both theoretical and practical conflicts between industrial and environmental policy.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kärkihankkeita toteutettiin laaja-alaisessa yhteistyössä. Uusien kumppanuuksien lisäksi kärkihankkeet ovat vahvistaneet myös liiketoimintamallien syntymistä. Kärkihankkeet ovat luoneet vahvan perustan suomalaiselle biotaloudelle, jonka kehittämiseksi tarvitaan toimenpiteitä myös seuraavalla hallituskaudella. Julkaisu kokoaa yhteen maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeiden saavutuksia.

Digitaalinen murros ja siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen muuttavat parhaillaan talouden toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti. Digitalisaatiosta vauhtia biotalouteen -tiekarttatyö tarkastelee, kuinka siirtymä älykkääseen biomassavirtojen ja aineettomien ekosysteemipalvelujen hyödyntämiseen voi tapahtua niin, että se samalla edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luo uusia elinkeinomahdollisuuksia maa- ja metsätalouden alkutuotantoon ja jatkojalostukseen.

Puhdas maapallo kaikille -strategiassa esitetään Euroopan keinot ilmastoneutraaliuteen 2050 mennessä: investoidaan realistisiin teknologisiin ratkaisuihin, lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, yhdenmukaistetaan toimia teollisuus-, rahoitus- ja tutkimuspolitiikan kaltaisilla avainaloilla ja turvataan sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä. Katso erityisesti: Taloudellista siirtymää käsittelevä tietosivu

Lataa myös: A Clean Planet for all A European strategic long-term vision for a prosperous, modern, competitive and climate neutral economy (pdf)

Mitä biotalouden kärkihankkeet tarkoittavat yritysten kannalta? Jussi Mannisen, TEM, esitys Biotalouden Roadshowssa 5.-21.4.2016

Puurakentamisen kuvapankki

Biotalousstrategian logot kielillä suomi, ruotsi ja englanti.

Saaristoasiain neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriö organisoivat ja rahoittivat 2017–2018 Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet ja toimintamallit selvityshankkeen. Hankkeen tavoitteena oli etsiä, analysoida ja nostaa esiin Suomen ja valittujen ulkomaiden saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun toteutettuja tai suunnittelun kohteena olevia parhaita tuotteita sekä liiketoiminnan, tuotekehityksen, markkinoinnin ja yhteistyön toimintatapoja yritystasolla.

Tutkimuksessa selvitettiin biokaasualan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Kevään ja kesän 2017 aikana haastateltiin 15 biokaasualan toimijaa. Tavoitteena oli koota yhteen näkemyksiä biokaasualan nykytilanteesta sekä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista, viedä kentän viestiä eteenpäin päättäjille sekä myös tuoda yksittäisten toimijoiden tietoon laajempaa näkemystä alalta.

Tässä oppaassa käsitellään kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa lähtien raaka-aineista ja prosessointitekniikoista aina toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön ja tuotteiden markkinointiin asti. Oppaan tavoitteena on ohjata kierrätyslannoitteiden tuottajat löytämään toiminnassa tarvittava tieto oikeista paikoista.

Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä on kartoitettu mahdollisuuksia lisätä maatalouden yrittäjätuloa 500 miljoonalla eurolla.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laaja-alaisia muutoksia ja uudistumista niin alkutuotannossa kuin koko ruokaketjussa. Ilmastonmuutoksen ja uuden teknologian ohella maatalouden toimintaympäristö on muutoinkin voimakkaassa murroksessa. Tällainen toimintaympäristö yhdistettynä maatalouden kannattavuuskriisiin edellyttävät vahvaa osaamislähtöistä keskitettyä tukea maatilayrittäjien käyttöön. Raportin yksi keskeisimmistä esityksistä on uuden osaamis- ja palvelukeskuksen perustaminen Luonnonvarakeskuksen yhteyteen.

Finland Toolbox holds materials about a wide array of topics in a number of different formats, ranging from brochures and presentations to videos and infographics. You’ll find information in more than 20 languages.

You can filter the materials by tag (e.g. #bioeconomy), keyword or language.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 sisältää linjaukset energia- ja ilmastopolitiikalle ja ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Hallitus hyväksyi strategian marraskuussa 2016.

Biotekniikan neuvottelukunta on valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Biosanasto on aakkosellinen hakemisto biotekniikkaan liittyvistä sanoista ja termeistä, adeniineista yksilöllistettyyn terveydenhuoltoon.

Puutuoteteollisuuden hankeportaali on hyödyllinen työkalu alan teollisuudelle, tutkimuslaitoksille ja rahoittajille. Hankeportaalin tavoitteena on mm. ohjata teollisuus tutkimustiedon pariin, helpottaa uusien tutkimushankkeiden aloittamista sekä lisätä alan teollisuuden ja tutkijoiden sekä rahoittajien yhteistyötä.

Punaisen kirjan verkkopalvelussa esitellään Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia. Tarkastelluista 22 418 lajista 2 667 eli 11,9 % arvioitiin uhanalaisiksi.

Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. Lajien uhanalaisuutta arvioi ympäristöministeriön asettaman ohjausryhmän johdolla 180 lajiasiantuntijaa.

Rahoituslähdetietokantaan on koottu suomalaisia ja EU-tason rahoituslähteitä. Tietokannan tarkoituksena on palvella biotalouden osapuolia mahdollisimman kattavasti.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa. Suunnitelmassa asetetaan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja määritellään, millä toimilla varmistetaan tavoitteen saavuttaminen sekä yhdenmukaisuus pitkän aikavälin ilmastotavoitteen kanssa.

Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle -julkaisussa tarkastellaan vesihuoltoon vaikuttavia muutostrendejä, tärkeimpiä ongelmia ja uhkia sekä uusia mahdollisuuksia.

Recommendations for the Finnish forest-based bioeconomy R&D by the Finnish National Support Group to the Forest-based Sector Technology Platform.

1. Sustainable development to better people’s livelihood: Europe’s competitive
advantages
2. EU and global challenges to tackle
3. Moving towards a sustainable Europe by 2030
4. The EU as a global trail blazer in sustainable development
5. Scenarios for the future

Kaikki tieto, jonka yhtenä ominaisuutena on sijainti, on paikkatietoa. Paikkatietopoliittinen selonteko linjaa, minkälaisia paikkatietoja yhteiskunnassa tarvitaan sekä miten niiden tuottamista, hallintaa ja jakelua kehitetään ja miten niiden käyttöä edistetään. Selonteon visio on: Suomessa on maailman innovatiivisin ja turvallisin paikkatiedon ekosysteemi. Selonteon tavoitteena on velvoittaa kaikki julkishallinnon toimijat huolehtimaan paikkatietojen yhteiskäyttöisyydestä ja saatavuudesta siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaasti julkisen hallinnon ja yritysten hyödynnettävissä. Samalla tulee varmistaa tietoturvallisuuden korkea taso ja henkilötietojen suojan toteutuminen.

POHDINTA-ASIAKIRJA
REFLECTION PAPER
DISKUSSIONSUNDERLAG

Saatavilla suomeksi, yhteensä 22 kieliversiota.

Publications library

Suomen kiertotalouden tiekartta kuvaa, millä konkreettisilla toimilla voidaan vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta. Tiekartassa nostetaan esille parhaita käytäntöjä ja pilotteja, jotka ovat helposti monistettavissa ja tarjoavat lisäarvoa kansallisesti.

Tiekartta on ladattavissa Sitran sivuilta. Raportin lisäksi sivuilla on saatavilla mm. tiekarttaan liittyvä esite ja infografiikka.

Kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä – Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025  tavoitteena on nostaa esiin sinisen biotalouden eli veteen ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvien liiketoimintojen kasvupotentiaali sekä luoda strateginen viitekehys kestävän kasvun mahdollistamiseksi.

Kehittämissuunnitelma on laadittu maa‐ ja metsätalousministeriön johdolla. Laadintaan ovat osallistuneet Luke, SYKE, VTT, ELY‐keskukset, ympäristöministeriö ja työ‐ ja elinkeinoministeriö.

Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä.

Nordic Road Map for Blue Bioeconomy – A Finnish priority project for 2016‐2018 within the Nordic Council of Ministers

The Nordic Blue Bioeconomy means value creation based on sustainable and smart use of renewable marine and freshwater resources.
The main drivers and features of Nordic Blue Bioeconomy are market orientation, enhanced sustainability, research and innovation, resource efficiency and cross‐sectoral thinking.

Visio 2030
Vastuullinen bio- ja kiertotalous on maamme
kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta.

Toiminta-ajatus
Uudistuvan ja kestävän ruoka- ja
luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä
luotettavien tietovarantojen tuottaja.

Päivitetty Kansallinen metsästrategia 2025 tähtää kokonaishyvinvoinnin kasvattamiseen.

(English subtitles)

Biotalouden esittelydiat

Biotalousstrategian toimeenpanon 1. vuosi

The objective of the Finnish Bioeconomy Strategy is to generate new economic growth and new jobs from an increase in the bioeconomy business and from high added value products and services while securing the operating conditions for the nature’s ecosystems. The leading idea of the strategy is that competitive and sustainable bioeconomy solutions for global problems will be created in Finland, and that new business will be generated both in the Finnish and international market, thus boosting the welfare of the whole of Finland.

Målsättningen med Finlands nationella bioekonomiska strategi är att genom bioekonomisk affärsverksamhet samt produkter och tjänster med högt mervärde skapa ny ekonomisk tillväxt och nya arbetsplatser och samtidigt säkra förutsättningarna för funktionaliteten av naturens ekosystem. Den ledande tanken i strategin är att det i Finland utarbetas konkurrenskraftiga och hållbara bioekonomiska lösningar på globala problem och att det skapas nya affärsverksamheter för både de inhemska och de utländska marknaderna som skapar välfärd för hela Finland.

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.