Suomesta luonnonvaratalouden edelläkävijä vuoteen 2050 mennessä

Uutinen - Julkaistu 13.11.2014

Hallitus lähetti 13.11.2014 eduskunnalle selonteon, jolla päivitetään vuonna 2010 annetun luonnonvaraselonteon linjaukset, strategiset tavoitteet ja keskeiset luonnonvarataloutta kehittävät toimet. Tavoitteena on, että Suomi on kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijä vuoteen 2050 mennessä. Kestävässä luonnonvarataloudessa on tärkeää hyödyntää ja kehittää luonnonvaroihin liittyvää eri alojen osaamista.

– Vain jatkuva osaamistason nosto ja erilaisten osaamisten yhdistäminen mahdollistavat korkeaan arvonlisään perustuvien tuotteiden ja palveluiden tuottamisen kansainvälisille markkinoille. Rakennemuutoksen ja elinkeinoelämän välttämättömän uudistumisen kautta on myös löydettävissä uusia kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Uusissa arvoketjuissa korostuu myös palveluiden merkitys, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Luonnonvarojen kestävä käyttö lisää hyvinvointia ja kilpailukykyä sekä luo edellytyksiä irrottaa talouskasvu luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä sekä ympäristön kuormituksen kasvusta. Kiertotalouteen siirtymisellä pyritään varmistamaan luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen.

Suomen kansantalous perustuu teollisuusmaaksi jo nyt poikkeuksellisen vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnonvaroista ja niiden jalostamisesta saatavaan arvonlisään. Suomen metsissä, pelloilla, soilla, maaperässä ja vesistöissä on runsaasti luonnonvaroja ja meillä on merkittävä uusien varantojen löytämispotentiaali.

– Runsaat luonnonvaramme yhdistettynä suomalaiseen osaamiseen ovat meille valtava mahdollisuus. Monet suomalaiset tuotteet cleantechin tai biotalouden saralla ovat jo nyt maailman parhaimmistoa. Näiden tuotteiden kysyntä on kovassa kasvussa kaikilla kehittyvillä markkinoilla. Samalla kun kestävän talouskasvun vaatimukset lisäävät korkean arvonlisän liiketoimintamahdollisuuksia vientiyrityksillemme kansainvälisillä markkinoilla, on niillä myös positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia, ministeri Vapaavuori sanoo.

Selonteossa on asetettu kestävän luonnonvaratalouden strategiset tavoitteet ja arvioitu päivitettyjen linjausten vaikutusten määrää, laajuutta ja merkittävyyttä laadullisesti. Tarkemmin on arvioitu vaikutukset talouteen, elinkeinoihin ja aluekehitykseen, vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin sekä vaikutukset luonnonvaroihin, niiden käyttöön ja ympäristöön.

Kestävän luonnonvaratalouden strategiset tavoitteet ovat:

1) ennakointi ja tieto (tunnistetaan ja ennakoidaan luonnonvarojen ja niiden hyödyntämisen haasteita ja tietotarpeita),

2) luonnonvarojen arvoketjut (edistetään kestävää liiketoimintaa luomalla toimintaedellytyksiä arvonlisän kasvulle ja uusille arvoketjuille sekä turvataan huoltovarmuus),

3) prosessit ja palvelut (pyritään resurssiviisaasti kiertotalouteen ja edistetään lähituotannon ratkaisuilla paikallista hyvinvointia) ja

4) kansainvälinen vaikuttaminen (vaikutetaan EU:ssa ja kansainvälisesti luonnonvarojen kestävän ja vastuullisen käytön edistämiseksi sekä hyödynnetään globaalisti suomalaista resurssiviisaan teknologian ja parhaiden käytäntöjen onnistumista)

sekä mahdollistajat (uudistetaan rakenteita, toimintamalleja sekä asiantuntijuutta).

Selonteon toteuttamisessa haetaan sektorirajat ylittäviä julkisen sektorin toimenpiteitä, joilla edistetään kestävää ja vastuullista luonnonvarataloutta yhtenä hyvinvointimme mahdollistajana.

Selonteko on valmisteltu hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän ohjauksessa.

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, TEM, puh. 029 506 4904
elinkeinoministerin erityisavustaja Laura Manninen, puh. 050 361 7511

Julkaisu: Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050 (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 13.11.2014