Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja – koirasudelle kasvatuskielto

Uutinen - Julkaistu 28.5.2019

Kurtturuusua ei saa enää myydä 1.6.2019 jälkeen.
Kurtturuusua ei saa enää myydä 1.6.2019 jälkeen.

Valtioneuvoston 23.5.2019 antaman vieraslajiasetuksen liitteenä on luettelo kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Luetteloon lisättiin asetuksen antamisen yhteydessä uusia kasvi- ja eläinlajeja sekä kaksi uutta eläinlajiryhmää. Asetuksella kiellettiin lisäksi koirasusien kasvattaminen. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2019.

Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tulee voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Eläinlajiryhmistä luetteloon lisättiin maaoravat ja jalohaukkalinnut ja eläinlajeista espanjansiruetana, leopardisammakko ja hyppysammakko. Esimerkiksi espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat helposti paikasta toiseen maansiirtojen sekä erilaisten kukka- ja puuntaimien, sipulien ja muita juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Erityisesti puutarha- ja taimimyymälöillä ja multa-asemilla on siksi erityinen velvollisuus estää espanjansiruetanan leviämistä.

Myös EU:n vieraslajiluetteloa ollaan taas täydentämässä

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti silloin, jos se luontoon päästessään voi aiheuttaa vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle joko viemällä elintilaa alkuperäislajeilta, levittämällä tauteja, saalistamalla alkuperäisiä lajeja tai kilpailemalla niiden kanssa samoista pesäpaikoista tai ravinnosta.

Sekä EU:n vieraslajiluetteloon että kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti, muu hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä. Myös EU:n vieraslajiluetteloa täydennetään todennäköisesti jälleen kesäkuussa.

Koirasusien kasvattaminen kiellettyä kesäkuun alusta alkaen

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä jo vuoden 2016 alusta. Uudella asetuksella kiellettiin nyt myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa myydä, ostaa tai muutenkaan pitää hallussa, eikä päästää vapaaksi ympäristöön. Koirasusiksi määritellään asetuksessa suden ja koiran risteymät neljässä ensimmäisessä sukupolvessa.

Kieltojen tarkoituksena on turvata suden geneettinen puhtaus. Koirasudella on geneettisten ja ulkoisten ominaisuuksiensa vuoksi kesykoiraa paremmat edellytykset selvitä luonnossa, mikä lisää risteytymisen riskiä.

Koirasusikasvattajien on syytä olla yhteydessä viranomaisiin sen selvittämiseksi, miten kasvatuksesta voidaan luopua hallitusti myös eläinsuojelulakia noudattaen. Aiemmin lemmikkieläimeksi laillisesti hankitun koirasuden saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei eläin pääse lisääntymään eikä karkaamaan ympäristöön. Koirasuden omistaja ei saa luovuttaa lemmikkiään eteenpäin.

Koirasusien pyydystämisestä huolehtivat tarvittaessa virka-aputoimijat

Vaikka haitallisia vieraslajieläimiä saa pyydystää ja tappaa kuten rauhoittamattomia eläimiä, pyydystämisestä ei saa lain mukaan aiheutua vaaraa riistaeläimille (metsästyslain 49 §). Koska koirasutta ei ole ulkoisten tunnusmerkkien perusteella mahdollista varmuudella tunnistaa ja erottaa sudesta, koirasudeksi epäillyn eläimen lajimääritys on aina varmistettava yksilön DNA-analyysin perusteella. Yksilö voidaan vasta tällaisen varmistuksen jälkeen tappaa Suomen riistakeskuksen myöntämällä luvalla. Koirasusien poistamisesta huolehtivat suurriistavirka-aputoimijat.

Valtioneuvoston asetus ja asetuksen perustelumuistio
Lisää vieraslajeista ja niitä koskevista säännöksistä: vieraslajit.fi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 16 2259
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  24.5.2019


Aihetunnisteet: vieraslajit