Suomen biotalouden moninaisuus puntarissa – vähemmistä luonnonvaroista enemmän arvonlisää

Blogi - Julkaistu 7.12.2021

Suomen biotalouden ”kova ydin” rakentuu edelleen perinteisten vahvojen tukijalkojen varaan metsä- ja maataloussektoreilla. Keskeinen kysymys on, minkälaisella profiililla Suomi haluaa jatkossa esiintyä biotalouden areenoilla: biomassan tuottajana vai sen viisaana hyödyntäjänä? Biotalouden arvonlisä voisi kasvaa noin kaksi prosenttia vuodessa ennen vuotta 2030 ja lähestyä neljän prosentin kasvuvauhtia ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää luonnonvarojen käytön yhteensovittamista sekä panostamista määrätietoisesti uusien biotalouden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Suomen biotalouden kehityksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tarkasteltiin VTT:n, Luonnonvarakeskuksen, Merit Economics:n ja Aalto yliopiston toimesta skenaariotyössä (Suomen biotalouden kestävän kasvun skenaario : Taustaselvitys Suomen biotalousstrategian päivitykseen), joka toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Suomen biotalousstrategian päivityksen taustaselvitykseksi. Työssä laadittiin Suomen kestävän kasvun skenaario, joka perustuu arvonluontiin periaatteella vähemmästä enemmän. Työssä myös pohdittiin biotalouteen liittyviä oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Voimme esimerkiksi kysyä, keiden etua suomalainen biotalous palvelee ja minkälaisia arvokonflikteja taloudellisten, sosiaalis-kulttuuristen ja ympäristön tavoitteiden välille voi syntyä?

Reseptikirja kestävään biotalouden kasvuun Suomessa

Biotalous integroituu laajasti eli aloille, minkä vuoksi biotalouden määrittely asettaa haasteita. Skenaariotyössämme arvioitiin maa- ja metsätalouden, metsä- ja elintarviketeollisuuden, sinisen biotalouden, luontomatkailun, bioenergian, teollisen biotekniikan ja synteettisen biologian kehitystä ja arvonluontia vuoteen 2050 asti. Myös muut keskeiset biotalouden sektorit, kuten rakentaminen sekä joukko teollisuuden ja palvelujen aloja, olivat kokonaistarkasteluissamme mukana. Skenaariotyön rajaamisen osalta keskustelua herättivät esimerkiksi terveyteen liittyvät teknologiat ja palvelut, synteettisen biologian tuomat mahdollisuudet sekä koulutus yhtenä isona kokonaisuutena. Kaikkia näitä tuleekin pohtia tarkemmin jatkossa – nyt päästiin vain hieman raapaisemaan pintaa.

Julkisuudessa on viime viikkoina paljon puhuttu arvonluonnin resepteistä, voittavan bisneksen resepteistä sekä uusista yksisarvisista. Toisin kuin ohjelmistobisnes, biotalouden tuottavuuden kasvu tarvitsee edelleen pääomaa ja investointeja. Tehtaiden rakentamisen ohessa palvelujen, kuten luontomatkailun, merkitys on ollut kasvussa ja voidaan ennakoida kasvavan edelleen. Näköpiirissä on biotalouden arvoketjujen kasvu ja tuotteiden moninaistuminen, joita valmistetaan paitsi hyödyntämällä neitseellisiä luonnonvaroja myös biopohjaisia sivu- ja jätevirtoja sekä jopa synteettisesti elävien solujen, kuten mikrobien avulla.

Yhtä reseptiä biotalouden kasvuun on mahdotonta löytää, vaan työssä tuli selkeästi esille joukko innovaatioita ja mahdollisuuksia, jotka odottavat globaalien markkinoiden avautumista. Esimerkkejä ovat kanamunan valkuaisen valmistaminen synteettisesti, moninaiset kaura- ja kalatuotteet, luonnontuotteet marjoista, sienistä ja mahlasta sekä biokemikaalit, kosmetiikka- ja lääkeaineet. Skenaariolaskelmat toivat myös selvästi esille, kuinka pitkät arvoketjut kasvattavat koko biotalouden arvonlisää. Esimerkiksi metsäteollisuuden markkinamassan jatkojalostaminen tekstiilikuiduiksi on jo tätä päivää, mutta uudet materiaalit voisivat mahdollistaa biotalouden osuuden kasvun jopa 90 prosenttiin tekstiiliteollisuustoimialan viennin arvosta.

Yhteensovittaminen ja jaettu ymmärrys tärkeää

Glasgow´n ilmastokokouksen sitoumukset metsäkadon pysäyttämisestä sekä luonnon ja ilmaston suojelemisesta antavat lupauksen sille, että uusille kestäville biotalouden tuotteille ja palveluille tulee olemaan kasvavaa kysyntää. Suomen keskeisiä vahvuuksia ovat edelleen mittavat luonnonvarat, puhdas luonto ja tuotantoympäristö. Puhdas luonto ja luonnonvarat kytkeytyvät sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin, joiden yhteensovittaminen on joskus haastavaa. Skenaariotyössämme tarkastelut ulottuivat pääosin biotalouden tuotteiden ja palveluiden tuottamaan potentiaaliseen arvonlisään ja tuotokseen Suomen kansantaloudessa. Skenaariotyön aikana käydyissä keskusteluissa korostuivat luonto, arvo ja arvostus ja jatkossa tarkastelut olisikin hyvä ulottaa laajemmin myös kulutukseen sekä sosiaalisten, kulttuuristen ja ekologisten kestävyysnäkökulmien arviointiin.

Noin vuosi sitten hankkeen työpajassa tuotiin esille tarve luoda laajemmin jaettua ymmärrystä siitä, miten biotalouden tulisi sijoittua talouselämän kokonaisuudessa ja millaisia erilaisia mahdollisuuksia biotalouden myötä Suomelle voidaan luoda jatkossa. Tämä tarkoittaa biotalouden moninaisuuden avaamista entistä paremmin julkisessa ja poliittisessa kentässä, johon tarvitaan paitsi meitä tutkijoita, myös yritysten, ministeriöiden ja kansalaisten aktiivista osallistumista keskusteluun.

Lisätietoja:

Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää kestäviä investointeja ja rakenteellisia muutoksia (tiedote)
Ilmastolain päästövähennystavoitevaihtoehtojen laskennalliset vaikutusarviot (selvitys)