Suomen biotaloudella on kapteeni ja selvä suunta

Blogi - Julkaistu 4.11.2014

4.11.2014

Toimittaja Esko Lukkari kysyi kolumnissaan (KL 17.10.2014) onko Suomen biotalouslaivalla kapteenia ja tapahtuuko biotaloudessa mitään. Voin vakuuttaa, että biotaloudessa tapahtuu koko ajan monella rintamalla ja keväällä annetun kansallisen biotalousstrategian toimeenpano on käynnistynyt pontevasti. Myös vastuut ovat selvillä ja asiaa edistetään avoimessa ja laajassa yhteistyössä.

Biotalousstrategiaa toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyönä. Toteutuksen vetovastuu on työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetulla Metsäalan strategisella ohjelmalla. Työtä johtaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Viime viikolla ministeriöt päättivät EU:n suositusten mukaisesti, että Suomeen perustetaan kansallinen biotalouspaneeli. Siihen kutsutaan osallistujia julkisesta hallinnosta, rahoittajista, tutkimuksesta, kehityksestä ja opetuksesta, elinkeinoelämästä sekä järjestöistä. Näistä biotalouden eri sidosryhmistä koostuva paneeli asetetaan vielä tämän vuoden aikana.

Tällä työnjaolla mennään tämän hallituskauden loppuun. Työn tulevista muodoista päättää huhtikuun vaalien jälkeen koottava hallitus. Toivottavaa olisi, että myös ensi hallituskaudella julkisessa hallinnossa hyödynnettäisiin strategisia ohjelmia Suomen talouskasvun kiihdyttämiseksi. Tulokset strategisten ohjelmien toiminnasta ovat ulkopuolisten arvioiden mukaan olleet erittäin positiivisia.

Suomen erikoisuus globaalissa biotaloudessa on metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous, mutta meillä on myös paljon muuta biotaloutta. Myös ”metsäbiotalous” on paljon enemmän kuin metsätaloutta ja -teollisuutta. Suomessa raja-aidat metsä-, energia- ja kemianteollisuuden välillä ovat jo häviämässä. Kaikissa näissä käytetään jo paljon puubiomassaa. Puuteollisuus on puurakentamisen kautta kiinnitetty rakennusteollisuuteen. Elintarviketeollisuus on biopohjaisten liikennepolttoaineiden kautta yhdistynyt kemianteollisuuteen. Hyviä esimerkkejä on myös lääke-, hyvinvointi- ja biotalousalan yhdistymisestä. Suomen biotaloudessa tapahtuu todella paljon. Ei myöskään sovi unohtaa metsiin liittyvien luontopalvelujen merkitystä elämysten, ruuan ja liiketoiminnan tuottajana.

Keväällä valmistunutta kansallista biotalousstrategiaa valmisteltiin pitkään ja hartaasti. Lopputulos on kuitenkin hyvä. Työ on saanut kansainvälisestikin paljon kehuja. Torinossa pari viikkoa sitten järjestetyssä EU:n biotalouskonferenssissa todistettiin monella suulla, että muun maailman silmissä Suomi on biotalouden edelläkävijä. Olemme ottaneet strategian toteutuksessa mallia Hollannista, ja Hollanti haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä Suomen kanssa.

Investointien vauhdittamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti strategian ensimmäisenä toimenpiteenä kansainvälisen biojalostamokilpailun. Tällä suunnittelukilpailulla etsitään ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven biojalostamosta. Sen tulee olla kaupallisen mittakaavan laitos, joka sisältää uutta teknologiaa, jota ei ole vielä kaupallisessa käytössä. Jalostamo voi olla myös demonstraatiolaitos. Kilpailu on ensimmäinen laatuaan ja se on herättänyt paljon kiinnostusta myös ulkomailla. Kilpailu päättyy joulukuussa ja voittajat julkistetaan helmikuussa 2015.

Tekesin biotalouden kokonaisrahoitus oli vuonna 2013 noin 162 miljoonaa euroa, ja hallitus on suunnannut kasvupaketissaan tälle vuodelle lisää rahaa biotalouteen. Suomen Teollisuussijoitukselle lisäpääomitusta tuli tälle ja ensi vuodelle yhteensä 100 miljoonaa euroa biotalouden ja muiden kasvualueiden kehittämiseen. Tekesille on kasvupaketissa 20 miljoonan pysyvä vuotuinen valtuuden lisäys biotalouteen ja cleantechiin. Myös Finnveran vientirahoituksen valtuuksia on lisätty.

Paljon muutakin on tehty. Suomen biotalouden maakuvaa ja vientiä on edistetty ministereiden vienninedistämismatkoilla ja Team Finland -verkoston avulla. Erilaisia materiaaleja on tehty yhteiseen käyttöön. Ne löytyvät biotalous.fi -sivuston kautta. EU:n suuntaan on viestitty aktiivisesti Suomen tavoitteista. Kansallisesta lainsäädännöstä ollaan poistamassa biotalouden kehittämistä hidastavia pullonkauloja.

Paljon on toki tekemättäkin. Biomassan lisääntyvän käytön hyväksyttävyys ja logistiikan toimivuus on varmistettava. Kansalaisten ja kuluttajien tietoisuutta biotaloudesta pitää lisätä, jotta ympäristöystävällisten ja kestävällä tavalla tuotettujen biotuotteiden kysyntä kasvaisi. Ja ennen kaikkea, täytyy saada uusia tuotteita kaupalliseen vaiheeseen ja sitäkin kautta lisää investointeja biotalouteen kansantalouden kohentamiseksi ja viennin kasvattamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 3.11.2014

Kirjoittaja Sixten Sunabacka toimii strategisena johtajana työ- ja elinkeinoministeriössä.
Puh. 029 506 3562, sixten.sunabacka(ät)tem.fi