Sopeutumalla ilmastonmuutokseen vahvistamme Suomen biotalouden kivijalkaa

Blogi - Julkaistu 17.3.2017

17.3.2017

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkistama raportti listaa ensimmäisen kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta. Toisaalta ”sopeutumattomalla Suomella” on todella paljon menetettävää.

Sopeutuminen nostettava hillinnän rinnalle

Hillintä on tärkeää, mutta pohjoisilla tuotantoalueilla mitkään toimet eivät enää täysin estä muutoksia. Meillä sopeutuminen on jäänyt hillinnän jalkoihin, vaikka poikkeuksellisia ja ääreviä sääilmiöitä on jo nähty kiihtyvässä tahdissa.

Suomi ei voi jäädä odottamaan malleja muualta. Pohjoinen ilmasto muuttuu nopeimmin ja vaikutukset näkyvät jo kaikilla luonnonvaratoimialoilla, maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotaloudessa.

Vahvistakaamme biotalouden kivijalkaa rapautumisen uhatessa

Suomen asema on poikkeuksellinen myös siksi, että sopeutumisella ja riskien hallinnalla voidaan saavuttaa etuja. Muualla sopeuttaminen tarkoittaa, että haitat minimoidaan, jotta tuotannon taso romahtaisi mahdollisimman vähän. Mutta jos emme toimi oikea-aikaisesti, sopeutumisella saavutettavissa olevat hyödyt voidaan menettää ja suomalaisen biotalouden kivijalka rapautua.

Esimerkkejä riskeistä, joita sopeutumisen laiminlyönneistä voisi aiheutua, on pelottavankin paljon. Jos vesistöjemme tila ehtii muuttua ratkaisevasti, muutokset kalalajien kannoissa ovat käytännössä peruuttamattomia. Jos riistakantojen muutoksia ei seurata ja hallita riittävin toimenpitein, villisian kaltaiset rajojen yli rynnistäjät saattavat aiheuttaa mittavia ja pysyviä vahinkoja. Samoin muut vieraslajit, tuholaiset ja taudit, voivat aiheuttaa laajoja metsätuhoja, joista palautuminen onnistuessaankin kestäisi vuosikymmeniä. Toisaalta maataloudessa vesitalouden hallintajärjestelmien kehittämistä viivyteltäessä peltojen kasvukunto rapautuu ja heikkotuottoisuuden myötä viljelijöiden kykyä investoida sopeutumistoimiin heikkenee entisestään.

Sopeutumisen tulee olla ennakointia, ei yhtäkkistä liikehdintää

Sidosryhmäanalyysillä kartoitettiin luonnonvara-alan yrittäjien, neuvojien, virkamiesten ja järjestöjen valmiuksia. Sopeuttamistoimet eivät ole vielä arkipäivää millään sektorilla. Pääviesti sidosryhmiltä on, että tekisimme kun tietäisimme, millaiseen muutokseen pitäisi varautua, milloin ja miten. Sopeutumisen tila 2017 -raportti antaa tähän hyvät eväät.

Suomella on edessä yhteiset sopeutumistalkoot luonnonvaratalouden aineellisten ja aineettomien palvelujen turvaamiseksi. Olethan osaltasi mukana?

Tutustu raporttiin: Sopeutumisen tila 2017
Raportin julkistustilaisuuden (16.3.2017) esitykset

Blogin kirjoittaja Pirjo Peltonen-Sainio on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori ja Jaana Sorvali toimii Lukessa tutkijana.

Yhteydenotot: pirjo.peltonen-sainio(@)luke.fi ja jaana.sorvali(@)luke.fi