Sahatavaran vientihinnat siivittivät metsäalan arvonlisäystä

Case - Julkaistu 14.10.2022

Suomen biotalous perustuu vahvasti metsiin. Viime vuonna metsäalan osuus kasvoi 35 prosenttiin koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Työllisten määrä biotaloudessa palautui lähes koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Biotalouden tuotos oli viime vuonna 78,7 miljardia euroa. Se kasvoi edellisvuodesta kolme prosenttia, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottaa.

Biotalouden arvonlisäys oli 27 miljardia euroa. Arvonlisäys pieneni edellisvuodesta prosentin. Laskua oli lähes kaikilla biotalouden aloilla. Metsä- ja energia-alat olivat poikkeus, sillä niillä arvonlisäys kasvoi.

Tuotos tarkoittaa vuoden aikana valmistettujen tuotteiden arvoa. On kolmenlaista tuotosta: markkinatuotosta, tuotosta omaan loppukäyttöön ja muuta markkinatonta tuotosta. Biotaloutta koskevat laskelmat eivät sisällä markkinatonta tuotosta.

Arvonlisäyksen määrä selviää, kun tuotoksesta vähennetään tuotantoon käytetyt tavarat ja palvelut.

Suomessa biotalous muodostaa 17 prosenttia kansantalouden tuotoksesta ja 12 prosenttia arvonlisäyksestä. Osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeiset kymmenen vuotta.

Puutuoteteollisuudessa valtava arvonlisäys

Metsäalalla arvonlisäys kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Metsäala koostuu metsätaloudesta sekä puutuote-, massa- ja paperiteollisuudesta.

Puutuoteteollisuudessa arvonlisäystä oli jopa 55 prosenttia edellisvuodesta, mikä on Luken mukaan poikkeuksellista. Kasvu selittyy pitkälti sahatavaran vientihintojen voimakkaalla nousulla.

Massa- ja paperiteollisuudessa arvonlisä kasvoi maltillisemmin, yhdeksän prosenttia.

”Metsäsektori edusti 35:tä prosenttia koko biotalouden arvonlisäyksestä, eikä sen osuus ole viime vuosina merkittävästi muuttunut”, kertoo yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä Lukesta.

Elintarvikesektorilla voimakasta laskua

Elintarvikealan osuus biotalouden arvonlisäyksestä viime vuonna oli 16 prosenttia. Arvonlisäys väheni edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa reaalisesti 15:tä prosenttia.

Elintarvikeala muodostuu pääosin maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta.

Maatalouden tilannetta vaikeutti muun muassa vuoden 2021 heikko viljasato. Maatalouden arvonlisäys jäi neljänneksen edellisvuotta pienemmäksi.

Työllisten määrä väheni eniten maataloudessa

Biotalouden toimialat työllistivät viime vuonna 302 800 henkilöä eli yksitoista prosenttia työllisistä.

Vaikka biotalouden työllisten määrä kasvoi 4 100 henkilöllä edellisvuodesta, kasvuvauhti jäi hitaammaksi kuin koko kansantaloudessa.

Maatalous on edelleen biotalouden suurin työllistäjä 64 700 henkilöllään, vaikka työllisten määrä on vähentynyt tasaisesti. Työllisten määrä väheni myös massa- ja paperiteollisuudessa. Muilla biotalouden toimialoilla työllisten määrä kuitenkin kasvoi.

Biotalouden palvelut työllistivät viime vuonna 34 400 henkeä, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin ennen koronapandemiaa.

Työllisten määrä kasvoi viime vuonna eniten elintarviketeollisuudessa, puutuoteteollisuudessa, rakentamisessa ja biotalouden palveluissa. Näille aloille työllistyi yhteensä 5 000 henkeä.

Lue alkuperäinen uutinen ja katso lisätietoja Luken verkkosivuilta.

Artikkelin kirjoittaja on biotalous.fi:n toimittaja Heli Virtanen, Tapio, heli.virtanen(at)tapio.fi.