Puurakentamisen kansalaisaloite on hyvällä asialla
Blogi - Julkaistu 26.3.2018
Puurakentamisen puolesta on tehty kansalaisaloite 28.2.2018 Suomen Sahayrittäjät ry:n toimesta. Kansalaisaloitetta voi käydä kannattamassa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960. Kansalaisaloitteeseen pitää saada 50 000 kannattajajäsentä kuuden kuukauden ajalla (= 28.8.2018 mennessä), jotta se etenisi eduskuntakäsittelyyn.
Kansalaisaloitteen sisältö on: ”Suomen kaikissa julkisissa rakentamishankkeissa (valtio, kunta) on aina tutkittava myös puurakentamisvaihtoehto”.
Kansalaisaloite on perusteltu ja hyvällä asialla. Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta Suomessa, erityisesti suuremman mittakaavan rakentamiskohteissa. Tästä syystä monissa valtion ja kuntien julkisissa rakentamishankkeissa ei tutkita puurakentamismahdollisuutta, vaan se usein hylätään hyvinkin aikaisessa hankevaiheessa puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen ja virheelliseen tietoon ja näkemykseen perustuen. Puurakentamisen kansalaisaloite ei esitä pakkoa puurakentamiselle, vaan sitä, että tasapuolisuuden nimissä myös puurakentamisen vaihtoehto tutkittaisiin jokaisen julkisen rakentamishankkeen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa.
Suomen metsien kestävää hyötykäyttöä voitaisiin lisätä puurakentamisen avulla
Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 milj. m3 runkopuuta, josta viime vuosina on hyödynnetty noin 60 – 65 %. Metsiemme kestävää hyötykäyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä (noin 20 milj. m3/v.) mm. bioenergialähteenä, rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään tavalla tai toisella rakentamiseen.
Puu on valta-asemassa vapaa-ajan rakennusten sekä pientalojen rakentamisessa. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Nykyisin joka viides pientalorakentajista valitsee hirsitalon.
Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Puurakentaminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa
Puurakentamiselle avautuu yhä suurempia mahdollisuuksia maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkitysten kasvaessa. Globaalisti tulisi yhä enemmän suosia ekologisia, vähähiilisiä ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita. Puurakentaminen on tärkeä osa biotaloutta. Suomen biotalouden arvosta yli puolet tulee metsäsektorilta.
Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. On nähtävissä, että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan tässä suhteessa yhä halutumpi raaka-aine. Puurakentamisen kasvu on viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa muun muassa asuinpuukerrostalojen osalla sekä päiväkoti- ja koulurakentamisessa.
Tämän vuoden 2018 alusta alkaen puusta on mahdollista rakentaa aina 8-kerrokseen saakka asuin- ja työpaikkarakennusten lisäksi myös majoitus- ja hoitolarakennuksia sekä 4-kerrokseen saakka myös kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja liikerakennuksia.
Markku Karjalainen, Rakennusopin professori,
Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laboratorio,
markku.karjalainen@tut.fi puh. 040-5832 127