Puuntuotannon tehostaminen parantaa monitavoitteisen metsänkäytön edellytyksiä

Blogi - Julkaistu 4.1.2016

Suomen biotalousstrategian toteuttaminen biojalostamoineen, uusine tuotteineen, puurakentamisineen jne. lisää merkittävästi puun kysyntää. Selluntuotantoon ja biojalostamoille voidaan tarvita jopa 20 milj. m3/v lisää kuitupuuta, jos esillä olleet investointisuunnitelmat toteutetaan.

Äänekosken, Kuopion ja Kemijärven lisäksi myös Kajaani ja Kemi ovat nousseet julkisuuteen biojalostamokaavailuineen. Samalla kun niille kaikille hankitaan suuret määrät kuitupuuta, leimikoista lankeaa väkisin myös tukkipuuta miljoonin motein. Sille tulisi kiireesti löytää kannattavaa käyttöä, jotta sitä ei tarvitsisi ajaa sellukattiloihin tai suoraan polttoon. Tosin osa biojalostamoprojekteista on vielä melko lailla alkukuopissaan.

Suomessa hakataan metsiä selvästi vähemmän kuin mitä puusto kasvaa. Niinpä metsien puuvaranto kasvaa vuodesta toiseen. Valtakunnan metsien inventointien mukaan on selvää, että metsävarojen lisäkäytölle biotalouden tarpeisiin on hyvät mahdollisuudet. Kuitenkin samaan aikaan, kun hakkuita tarvitaan lisää, metsien monikäytön muukin biotalouskysyntä kasvaa – esimerkkeinä luontomatkailu ja hyvinvointipalvelut. Jos hakkuupinta-ala lisääntyy olennaisesti, sillä on vääjäämättä vaikutuksensa maisemiin, luonnon monimuotoisuuteen, metsien virkistysarvoihin jne. Hakkuupaineiden kasvaessa metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi.

Patenttikeino vähentää lisääntyvien hakkuumäärien aiheuttamia konflikteja on tehostaa puuntuotantoa – vaikka se äkkiseltään voi tuntuakin yllättävältä keinolta juuri konflinktinhallintaan. Mutta jos ja kun pystyttäisiin tuottamaan talousmetsissä puuta rutkasti enemmän kuin nyt, puuta voitaisiin hakata lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Hehtaarisato nousisi, samat säästöpuut, avainbiotoopit ja puskurivyöhykkeet jäisivät, mutta hakkuupinta-ala ei kasvaisi.

Hakkuiden ympäristövaikutukset liittyvät enemmän hakkuualaan kuin mottimääriin. Kestävien hakkuumahdollisuuksien nostaminen turvaisi metsätalouden ekologista ja sosiokulttuurista kestävyyttä sekä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamista tilanteessa, missä hakkuumääriä pitää selkeästi lisätä mahdollistamaan biotalouden eteneminen. Keinoja puuntuotannon tehostamiseen tunnetusti on, ja lisää tutkitaan.

Globaalista näkökulmasta tärkeä kestävyysulottuvuus tulee ilmastonmuutoksen hillinnästä. Maailmanlaajuisen biodiversiteettikadon pääsyy on juuri ilmaston lämpeneminen, joten kaikki mitä metsien käytössä voimme tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi, on ekologisesti kannatettavaa. Tämäkin puoltaa puuntuotannon tehostamista – enemmän öljyn korvaamista puuperäisillä tuotteilla, enemmän hiilen varastoitumista puutuotteisiin, enemmän hiiltä sitoutumaan kiihtyvästi kasvavaan puustoon.

Kirjoittaja Jyrki Kangas on metsäbiotalouden professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän aikaisemmin työskennellyt mm. UPM:n metsätalousjohtajana sekä Metsähallituksen pääjohtajana. Hän tutkii metsäbiotalouden päätöksentekoa Strategisen Tutkimuksen Neuvoston hankkeessa ’Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO)’

jyrki.kangas(ät)uef.fi