Pölyttäjät pulassa – ketä kiinnostaa?

Blogi - Julkaistu 27.4.2016

Maaliskuussa Intergovernmental Panel on Biodiversity and Ecosystem Services IPBES julkisti hälyttävän raportin pölyttäjien tilanteesta maailmassa. Suomessa järjestettiin näyttävä julkistustilaisuus, joka keskittyi erityisesti tilanteeseen omassa maassamme. En huomannut aiheen ylittäneen uutiskynnystä missään pääviestimissä, vaikka pölyttäjäkadossa kyse on paitsi suurista taloudellisista menetyksistä viljelijöille, myös ja erityisesti mittavista vaikutuksista eri tasoilla aina ihmisten terveydestä koko ekosysteemien hyvinvointiin ja toimintaan.

Suomessa pölyttäjäkadon vaikutukset tuntuvat eniten Varsinais-Suomessa, missä maatalous on intensiivisintä ja maa-alasta peltona on suurempi osa kuin muualla Suomessa. Siellä rypsin satotasot ovat viimeisten 15–20 vuoden aikana laskeneet tasaisesti niin, että sadonalennus on nyt noin kolmannes koko sadosta. Kuitenkin useissa muissa maakunnissa, missä pölyttäjäkato ilmeisesti on vähäisempää, rypsin satotasot ovat pysyneet ennallaan tai jopa nousseet. Sama koskee useita muita hyönteispölytyksestä hyötyviä kasveja, kuten herukoita ja kuminaa.

Varsinais-Suomessa tuotetaan neljännes koko maan rypsisadosta. Pölyttäjäkato alentaa siellä nykyisin satoja enemmän kuin tuholaiset ja kasvitaudit yhteensä, mutta asia ei tunnu kiinnostavan ketään. Kontrasti on huikea: kun kolme vuotta sitten EU aikoi kieltää pölyttäjiä vaarantavien uusnikotiini-insektisidien käytön, rypsinviljelijät Suomessa nousivat barrikadeille ja valtakunnan päälehti repäisi asiasta koko aukeaman laajuisen katsauksen (HS 21.2.2013: Kirppa tuli politiikkaan). Suomessa uusnikotiinit otettiin laajamittaiseen käyttöön 2000-luvun alussa – juuri silloin kun pölyttäjäkadon vaikutus satotasojen alenemiseen näyttäisi alkaneen. EU kielsi väliaikaisesti nämä torjunta-aineet, mutta paradoksaalista kyllä, Suomessa rypsinviljelijät ovat joka vuosi saaneet poikkeusluvan jatkaa niitten käyttöä.

Miksi meillä pidetään kynsin hampain kiinni marginaalista hyötyä viljelijöille tuottavista käytännöistä ja menetelmistä, jotka kuitenkin aiheuttavat laajamittaista vahinkoa koko tuotantoympäristölle ja ekosysteemipalveluille, ja johtavat arvaamattomiin heijastusvaikutuksiin meille kaikille? Tämä koskee ennen kaikkea torjunta-aineita ja niitten käyttöä, mutta sen lisäksi pölyttäjät tarvitsevat myös sopivia talvehtimis- ja pesäpaikkoja sekä ravintoa (kukkivia kasveja: mettä ja siitepölyä) voidakseen palvella viljelijöitä – tehomaataloudessa kaikki nämä on raivattu pois. Jos rypsin ja muitten hyönteispölytyksestä hyötyvien kasvien satotaso alenee yli 30 % pölyttäjäkadon seurauksena, eikö kannattaisi ”uhrata” viljelyalasta vaikka 10 % pölyttäjiä suosivien ekologisten rakenteiden luomiseen, jolloin nettohyödyksi jäisi 20 % korkeampi satotaso?