Pohjoista puhtautta retkille ja ruokapöytiin – Crenocon vastuullisuusajattelu ja paikallisyhteistyö ovat johtaneet palkittuihin elintarvikkeisiin

Case - Julkaistu 10.10.2023

Artesaaniruokayritys Crenoco tarjoaa vastuullisia makuelämyksiä suomalaisesta luonnosta. Saarijärvellä toimivan yrityksen tuotteita syödään Etelänavalla asti.

Suomalaisen luonnon rikkaudet ja vastuullinen liiketoiminta yhdistyvät Pirttilän tilalla, missä toimii artesaaniruokayritys Crenoco. Saarijärvellä Tarvaalan kylässä sijaitsevan tilan tuotanto perustuu kestävään luomuviljelyyn ja luonnontuotteiden keruuseen.

Crenoco valmistaa oman tilan raaka-aineista ja keruutuotteista makusiirappeja ja -suoloja, jauheita, rouheita, fermentoituja juoma-aineksia, kuivattuja ruokakomponentteja sekä retkiruokia. Tuotteissa käytetään mahdollisimman paljon myös muiden lähituottajien raaka-aineita. Tuotteiden ensisijaiset myyntikanavat ovat yrityksen oma verkkokauppa ja vastuulliset jälleenmyyjät.

Kuivatut tuotteet ovat kevyitä ja säilyviä. Tuotteita on päätynyt jopa Etelänavalle FINNARP retkikunnalle Aboa-tutkimusasemalle ja Alaskaan luolatutkijoille. Retkiruoat ovat suosittuja tutkimusryhmien lisäksi tavallisten retkeilijöiden keskuudessa. Tuotteet ovat niittäneet menestystä Maaseudun Tulevaisuuden retkiruokatestissä keväällä 2023 sekä Artesaaniruokien SM-kisassa, jonka innovaatiosarjan yritys voitti vuonna 2021.

Ylpeästi vastuullinen

Pirttilän tila on metsäluonnon ympäröimä. Tila sijaitsee kaukana liikenneväylistä, asutuskeskuksista ja teollisuusalueista.

”Puhtaan ilman ja ympäristön merkitys korostuu tuotannossamme. Naavapartaiset kuuset tilan alueella ovat arvokkaita ilmanlaadun mittareita.”, sanoo Crenocon toinen perustaja Visa Törmälä.

”Pohjoista puhtautta korostaa myös markkinoinnissa käyttämämme Nordic For You -brändi.”, Törmälä jatkaa.

Crenoco on sitoutunut vastuullisuuteen ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Yritys on ylpeä luomusertifikaatistaan, joka kattaa keruu- ja kasvatusalueet sekä elintarvikevalmistuksen.

”Luomusertifikaatti ei ainoastaan ole osoitus tuotteiden puhtaudesta, vaan on myös tärkeä myyntivaltti kansainvälisillä markkinoilla”, Törmälä avaa.

”Panostamme lisäksi hiilipäästöjen vähentämiseen. Se onnistuu valitsemalla sopivat kasvatusmenetelmät, kuljetusmuodot sekä käyttämällä bioenergiaa”, lisäävät yrittäjät Visa Törmälä ja Marja Salonen.

Tila hyödyntää toiminnassaan digitaalisia työkaluja. Digitaalisella toiminnanohjauksella ja datan keruulla edistetään työvaiheiden oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä laitteiden käytön ja tuotteiden kuivatuksen optimointia. Kuivatuksessa on käytössä kasvikohtaiset profiilit energian tarpeelle ja kuivatusajalle. Näillä ratkaisuilla pienennetään yrityksen hiilidioksidipäästöjä.

Kerätty data auttaa tarkastuksissa ja omavalvonnan todentamisessa. Pilvipalveluun tallentuvat myös kaikki luonnontuotteiden keruusta jatkokäsittelyyn ja tuotantoon menevät raaka-aineet, niiden osat ja määrät.

Yli 40 vuotta ilman kasvinsuojeluaineita

Pirttilän tila on sotien jälkeen perustettu asutustila. Sen pellot raivattiin 1950-luvulla. Viljely päättyi 1970-luvulla, minkä jälkeen pelloille istutettiin koivua ja kuusta. Vuonna 2014 pellot avattiin uudelleen, ja nyt ne muodostavat kasvatus- ja keruualueen.

Pelloilla ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita yli 40 vuoteen, minkä ansiosta maaperä on puhdas ja luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuva.

Luonnonkasvien keruualueet sijaitsevat pääasiassa tilan omilla mailla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Ulkopuoliset keruualueet on tarkkaan valittu niiden puhtauden, luontotyyppien ja sijainnin perusteella. Tyypillisiä keruukasveja ovat kuusenkerkkä, mesiangervo, maitohorsma ja poimulehti. Crenoco käyttää kaikkiaan 54 luomuna kerättävää kasvilajia, joiden vuosittainen keruumäärä vaihtelee. Riittävä, eri lajeja sisältävä raaka-ainevarasto on tarpeellinen tuotekehitystä ja satokausivaihtelun tasaamista varten.

Yrityksen vastuullisuus ulottuu myös luonnonvaraisten raaka-aineiden keruuseen. Jokaisenoikeuksia kunnioitetaan. Metsäautotieverkosto helpottaa keruutyötä.

Maaseudun yritystuet mahdollistajana

Crenoco on hyödyntänyt kehityksessään EU:n maaseuturahoitusta. Yritys on saanut tuotantorakennuksen kunnostamiseen ja ympäristöystävällisen energiaratkaisun toteuttamiseen maaseudun yritysten investointitukea.

Tilan parsinavetta, hevostalli ja AIV-torni muuttuivat kunnostuksessa kuivuriksi, lämpökeskukseksi ja elintarvikkeiden tuotantotilaksi. Kaikki tuotannon tekijät ovat pihapiirissä.

Rakennusten kunnostamisella tuotantoon sopivaksi oli merkittäviä etuja siihen verrattuna, että tilalle olisi rakennettu uutta. Rakennuskannan säilyttäminen on osa maatilan historiaa ja tarinaa, ja kunnostaminen sopi yhteen yrityksen vastuullisuustavoitteiden kanssa.

”Samalla saimme verkostoomme lähienergian tuottajia, jotka ovat paikallisia viljelijöitä ja metsätalousyrittäjiä. Tuotantomme perustuu lämmön hyödyntämiseen. Kuivatamme raaka-aineet hakkeella, joka on varsinaista lähienergiaa”, Törmälä kertoo.

Suunnitelmia uuden kehittämiseen on jo vireillä. Crenocon on tarkoitus tarjota retkiruokiansa ensi kesänä avattavassa Päijänne Base Camp -saarimatkailukohteessa. Jämsässä Vuorissalon saaressa sijaitseva kohde tarjoaa matkailijoille monipuolisia majoitusvaihtoehtoja ja kokemuksia järviluonnosta.

”Maaseuturahoituksen uudet välineet investointeihin ja kehittämiseen kiinnostavat meitä myös”, kaavailevat Törmälä ja Salonen.

Erilaisten rahoituskanavien hyödyntäminen saa myös laajempaa kannustusta.

”On tärkeää, että maaseudun yritykset hyödyntävät investointitukea, sillä se voi auttaa niitä kasvamaan ja säilyttämään toimintakykynsä maaseutualueilla. Kunnostetut ja ajanmukaisiksi päivitetyt rakennukset voivat parantaa yrityksen kilpailukykyä ja auttaa sitä menestymään haastavissa taloudellisissa olosuhteissa” innostaa yrityskehitysasiantuntija Risto Janhunen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Janhunen muistuttaa myös muista EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuuksista yrityksille. Niitä ovat muun muassa käynnistys ja kehittämistuet.

Lisätietoa

Maaseuturahoituksesta saa lisätietoa ELY-keskuksista ja Leader-ryhmistä sekä Maaseutu.fi-sivustolta.

Kirjoittaja on Crenocon toinen perustaja Marja Salonen. Tekstin editointi: Biotalous.fi:n toimitus. Kannen kuva: Visa Törmälä.