Uutinen - Julkaistu 27.11.2019

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen Pohjois-Suomen erityisperusteisista kalastusoikeuksista ja lohiregaalista. Selvityksen päätavoitteena on kartoittaa sitä, mikä on lohiregaalin ja erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käytön oikeudellinen tilanne tänä päivänä, ja arvioida eduskunnan kannan mukaisesti sitä, tarvitaanko uusia linjauksia ja niiden edellyt­tämiä muutoksia lainsäädäntöön.

Selvitys käsittelee sitä, mitä valtion lohiregaalilla tarkoitetaan nykyajassa ja mitä vaikutuksia lohiregaalista luopumisella olisi esimerkiksi kalastuksen järjestämiseen rajajokialueella.

Erillisenä kokonaisuutenaan selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Suomen erityisperusteisia kalastusoikeuksia, erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käyttöä.

Julkaistavaan selvitykseen on pyritty kokoamaan asiakokonaisuuksia koskevat tiedot hyvin kattavasti.

Lohiregaalilla tarkoitetaan valtion yksinoikeutta lohen ja meritaimenen kalastukseen Peräme­ressä ja Pohjanlahteen laskevissa suurissa virroissa.

Koskitiloihin liittyvät kysy­mykset ovat lohiregaalista erillinen asiakokonaisuutensa. Esimerkiksi Tornion, Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntien alueella käy­tännössä kaikki koskialueet ovat muodostettu koskitiloiksi, joten aihetta käsitellään samassa selvityksessä.

Lohiregaalista luopumisen vaikutukset

Perämerellä ja etenkin Tornion-Muonionjokivarressa lohiregaaliin ja koskitilojen kalastusoikeuksien käyttöön liittyvät kysymykset ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä.

-Tämän selvityksen päätavoitteena on kartoittaa sitä, mikä on lohiregaalin ja erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käytön oikeudellinen tilanne tänä päivänä, ja arvioida eduskunnan kannan mukaisesti sitä, tarvitaanko uusia linjauksia ja niiden edellyt­tämiä muutoksia lainsäädäntöön, sanoo selvityksen tehnyt asiantuntija Peppiina Huhtala.

Selvityksen mukaan lohiregaalista luopuminen ei siirtäisi kalastusoikeuksia koskien vieressä asuville, vaan oikeudet siirtyisivät vesialueen omistajille.

Selvityksessä arvioidaan, että lohiregaalista luopuminen nostaisi lupamaksujen ja kaupallisen kalastuksen kalastuspaikkojen vuokrapaikkojen hintoja.

Valtio menettäisi yhden keinon säännellä kalastusta. Lisäksi valtio menettäisi rajajokialueen lupatuloja. Nykyisellään lupatuloja käytetään kalastusmatkailun kehittämiseen ja jokialueen tutkimukseen ja valvontaan.

Selvitys auttaa muutostarpeiden arvioinnissa

-Selvityksen tarkoituksena on toimia apuna kalastusalan parissa työskenteleville ja päätöksentekijöille, jotta tulevaisuuteen voitaisiin katsoa yhteiseltä pohjalta siten, että oikeuksien nykytilanne on selvää ja mahdolliset muutostarpeet osataan arvioida, Huhtala toteaa.

Selvityksen tekemisessä ja siihen liittyvien aineistojen kokoamisessa on avustanut useita hallinnonalan parissa työskenteleviä henkilöitä.

Selvityksessä on otettu huomioon muun muassa maa- ja metsätalousministeriön tilaamat, vuonna 2015 valmistunut, Lapin yliopiston tutkijan, OTT Juha Joonan oikeushistoriallinen tutkimus lohiregaalista sekä Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori Erkki Hollon lausunto vuodelta 2017.

Lisäksi selvitystä on kommentoi­nut OTT, professori Pekka Vihervuori ja OTT, Lapin yliopiston apulaisprofessori Matti Hepola.

Liitteet:
Pohjois-Suomen erityisperusteiset kalastusoikeudet ja lohiregaali : Nykytilanne ja mahdollisten muutostarpeiden arviointi verkossa.

Lisätiedot:
asiantuntija, selvityshenkilö Peppiina Huhtala, 050 465 0137, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.11.2019