Pohjois-Pohjamaan maatalous synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Case - Julkaistu 16.1.2025

Maataloudessa syntyy runsaasti raaka-ainetta, jota voidaan jalostaa energiaksi ja lannoitteiksi. BIOTUTO-hanke vauhdittaa biomassoihin perustuvaa liiketoimintaa ja maatilojen energiaomavaraisuutta Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, joka on yksi Suomen merkittävimmistä maatalousalueista. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää koko maassa.

Suomen suurin biokaasulaitos on nousemassa Nivalaan. Investointipäätöstä odotetaan ensi kevään aikana. Toteutuessaan laitos hyödyntäisi jopa 600 000 tonnia maatalouden syötteitä vuodessa. Lisäksi Reisjärvelle on suunnitteilla laitos, jonka kapasiteetti on 100 000 tonnia.

Alueella toimii jo kaksi biokaasulaitosta. Pyhäjärven Biokaasu Oy:n laitos tuottaa polttoainetta peltojen biomassoista 5000 tonnin kapasiteetilla. Maatilojen omistama Ojasaaren Biokaasu Oy käyttää lisäksi lietelantaa ja yhdessä peltobiomassan kanssa sen kapasiteetti on 35 000 tonnia.

Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti johtaa BIOTUTO-yhteistyöprojektia, joka toimii Nivala-Haapajärven seudulla. Sen tavoitteena on luoda maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat biomassojen käsittelyyn, hankintaan ja käyttöön sekä ravinteiden kierrätykseen. Hanke tukee biokaasulaitosten investointeja selvittämällä raaka-aineen saatavuutta, logistiikkaa ja sopimusmalleja. Arvoketjuja tarkastellaan pellolta bioenergian loppukäyttäjille asti.

”Selvitämme eri toimijoiden rooleja ja ansaintalogiikkaa ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen”, kertoo Heidi Pasanen, projektipäällikkö Kerttu Saalasti Instituutista.

Projekti tuottaa myös Suomen olosuhteisiin sopivan energiaomavaraisen maatilan mallin ja esittelee uusia biomassan tuotannon vaihtoehtoja turvepelloille.

Hankkeessa ovat mukana yliopiston instituutin lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU.

JEDUn Haapajärven koetilalla on opetus- ja tutkimuskäytössä biokaasun tuotantoyksikkö. Tilalla tehtiin viime kesänä muun muassa lannoitekokeita ja etsittiin keinoja parantaa rejektin laatua.

Raaka-ainetta riittää

Suuri biokaasulaitos tarvitsee runsaasti lietelantaa ja peltobiomassaa. Jotta investointipäätös voidaan tehdä, tarvitaan tietoa myös niiden saavutettavuudesta.

Hanke määritteli paikkatietoperusteisen palveluanalyysin avulla, miltä tiloilta ja peltolohkoilta saadaan riittävä syötemateriaali vastaamaan biokaasulaitoksen kapasiteettia. Alueella toimii 750 eläintilaa. Peltoa, joiden biomassaa voidaan hyödyntää biokaasun tuotannossa, on 38 000 hehtaaria. Kuljetusetäisyydet ovat viidestä neljäänkymmeneen kilometriä.

”Syötemateriaalia syntyy erityisen runsaasti täällä Nivalassa, Reisjärvellä, Haapajärvellä ja Ylivieskassa. Nyt voimme antaa tarkemmat tiedot, joita biokaasulaitokset tarvitsevat investointipäätöstensä tueksi. Raaka-ainetta on riittävästi”, kertoo Sami Kesti NIHAKilta.

Biokaasulaitokset voivat hyödyntää saatavilla olevasta materiaalista noin puolet, lähes 650 000 tonnia. Raaka-aineen riittävyys ei siis ole este investoinneille, vaikka logistiikan järjestämisessä on omat haasteensa. Keskeistä on myös biokaasun paikallisen kysynnän lisääminen.

Hiilineutraali ja energiaomavarainen maatila 

BIOTUTO-hankkeessa luodaan mahdollisimman hiilineutraalin maatilan malli. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymällä on Haapajärvellä opetustila, Erkkilä, jossa hanke voi toteuttaa mallin toimenpiteitä.

Oulun ammattikorkeakoulun kaksi agrologiopiskelijaa tekevät opinnäytetyönä toimenpidevertailun, joista on hyötyä maatiloille, jotka tähtäävät energiaomavaraisuuteen. Opinnäyte kuvaa toimenpiteiden vaikutuksia maatilan kokonaishiilijalanjälkeen. Opiskelijat tutkivat myös, millaisia toimintamalleja löytyy muualta Suomesta ja Euroopasta. Lisäksi he vertailevat maatiloille suunnattuja hiilijalanjälkilaskureita ja analysoivat niiden antamia tuloksia.

Lannoituskokeiluja ja yhteiskaivoja

Hankkeessa on tehty myös muita selvityksiä. Viime kesänä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n ja alueen maatilayrittäjä tekivät kokeita kerääjäkasveilla ja viherlannoituksesta.

Lisäksi on selvitetty yhteiskaivojen mahdollisuutta. Työtä jatketaan selvittämällä rahoitusta ja kartoittamalla, mitkä tilat tosiasiassa lähtevät kaivohankkeeseen mukaan.

Seuraa toimintaa ja tule käymään JEDUn biokaasulaitoksella

2025 kevätkaudella OAMK järjestää työpajapäivän Kärsämäellä maatilojen hiilijalanjälkilaskureista ja tulevien biokaasulaitoksen suunnitelmista. Haapajärven biokaasupäivänä on mahdollisuus tutustua JEDUn biolaitokseen ja opinnäytetyön tuloksiin.

Helmikuussa julkaistaan paikkatietoanalyysin tuloksena raportti ”Maatalouden sivuvirrat biokaasulaitoksissa ja syötteiden saavutettavuus Nivalan, Pyhäjärven ja Reisjärven alueella”.

BIOTUTO-hankeen uutiskirjettä julkaistaan kerran kuukaudessa. Se on luettavissa ja tilattavissa osoitteesta www.oulu.fi/biotuto.

Kirjoittajat: Erikoistutkija Ulla Lehtinen (ulla.lehtinen@oulu.fi ) ja projektipäällikkö Heidi Pasanen Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti (heidi.m.pasanen@oulu.fi). Editointi: Tarja Ollas, biotalous.fi. 

Lisätietoja

BIOTUTO-hanke lyhyesti www.oulu.fi/biotuto

Toteutusaika: 1.2.2024 -31.3.2026

Päärahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto, JTF-rahasto

Toteuttajat: Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti (päätoteuttaja) sekä osatoteuttajat: Oulun ammattikorkeakoulu, Jokilaaksojen koulutusyhtymä JEDU ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry.

Kooste: kerääjäkasvikoe Nivalassa kesä 2024

Kooste: viherlannoitusnurmikoe kesä 2024

Yhteiskaivohankkeen kyselyn tulokset

Lisätietoja antaa Heidi Pasanen: heidi.m.pasanen@oulu.fi