Pienillä kokeiluilla isoon yhteiseen oppimiseen

Blogi - Julkaistu 5.10.2016

5.10.2016

Suomen metsiin kohdistuu monipuolistuvia odotuksia. Kestävästi lisääntyvä puuntuotanto, luontomatkailu- ja luonnontuotealojen kasvu, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien virkistyskäytön myönteiset kansanterveydelliset vaikutukset ovat monille jo tuttuja tavoitteita. Mutta nämä eivät toteudu itsestään.

Suomalaisia työpaikkoja ja hyvinvointia synnyttävä metsäbiotalous vaatii uudenlaista ajattelua kaikilta. Me tutkijat olemme uudelleen ajattelemisen ammattilaisia, mutta sitäkin on tarpeen päivittää 2020-luvun tarpeisiin sopivaksi. Ennen kaikkea biotalousajattelu haastaa tutkimustiedon tuottamisen ja välittämisen kiinteämmäksi osaksi elinkeinoelämän ja julkisten ohjauskeinojen kehittämistä.

Simulointeja ja ennakoivaa otetta

Metsänkasvatuksen kestäviä lisäämismahdollisuuksia selvittävä Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsä 150 -hanke hyödyntää uusimpia, tutkimuksen kenttäkoeaineistosta tuottamia kasvumalleja. Lyhyen ja pitkän aikavälin simuloinnit auttavat löytämään eri alueille parhaita keinoja.

Eräänlaisesta ajatussimuloinnista on puolestaan kyse silloin, kun sidosryhmäyhteistyönä luodaan ja arvioidaan erilaisia metsäbiotalouden tulevaisuusskenaarioita. Ennakoiva ote voi auttaa löytämään kaivatun kilpailuedun, jolla menestymme kansakuntien joukossa.

Kokeilukulttuuria tutkimustyöhön

Liiketoimintamallien ja uudenlaisten neuvontapalveluiden (esimerkiksi metsänomistajien vertaisryhmien ohjaaminen) kehittämisessä olemme viime vuosina käyttäneet kokeilevan kehittämisen mallia. Siinä mietitään tutkimustietoon nojautuen pieni nykykäytännön uudistus ja toteutetaan sen kokeileminen käytännössä saman tien.

Kokeilusta kerätään havaintoja ja palautetta, joiden pohjalta käytäntöä kehitellään askel askeleelta toimivammaksi. Tällainen toimintatapa nopeuttaa tutkimustiedon hyödyntämistä ja tuottaa arvokasta ymmärrystä tutkimustiedon relevanssista ja uusista tutkimustarpeista.

Oppimishaasteessa työsarkaa

Metsänkasvatus- ja ajatussimuloinneilla sekä pienillä käytännön kokeiluilla päästään hyvään alkuun. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi todellinen koetinkivi on tehdä oppimisesta yhteistä, tai pikemminkin oppia yhdessä.

Simulointituloksista on osattava seuloa olennainen ja ryhdyttävä toimeen. Kokeilujen tuloksista on tunnistettava lupaavimmat kehitysaskeleet ja saatettava ne soveltuvin osin käyttöön myös laajemmin.

Me tutkijat teemme parhaamme, jotta tuotetun tutkimustiedon jalosteilla olisi tarttumapintaa eri biotaloustoimijoiden joukossa.

Tervetuloa Metsämessujen biotalousosastolle keskustelemaan Luken tutkijoiden kanssa muun muassa metsien kasvatukseen ja kasvuun liittyvistä seikoista.

Kirjoittaja MMT, dosentti Teppo Hujala toimii Luken Helsingin toimipaikassa metsäalan palveluiden tutkijana ja osallistuu biotalouden päätöksentekoa tukeviin projekteihin. Hän on myös metsänomistaja Etelä-Savossa, Mikkelin Suomenniemellä.

Yhteystiedot: sähköposti teppo.hujala@luke.fi, puhelin 029 532 5408.
Luke Research -asiantuntijasivu

*  *  *
Miltä näyttää aasianrunkojäärä, pahamaineinen metsätuholainen? Entä miltä tuntuu villiturkis? Metsämessuilla selviää, mitä yhteistä on palkokasveilla ja syötäväksi kelpaavilla hyönteisillä ja miten omaan metsään voi tutustua kotoa käsin. Messuilla tapaat maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Eviran asiantuntijat.

Aalto-yliopiston ja Iskun toteuttamalla osastolla näkyy pian 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit. Tervetuloa Metsämessuille Helsingin Messukeskukseen 11.–13. marraskuuta!

Kirjoitus on osa Tunne biotalous -blogisarjaa, jossa Metsämessujen biotalousosaston yhteistyökumppanit esittäytyvät. Blogisarjan kirjoitukset julkaistaan loka-marraskuussa biotalous.fi-sivustolla.

*  *  *

Hujalan blogikirjoituksia Luken sivuilla:
Tutkijat liiketoiminnan sparraajina – haihatteluako? 
Yhdessä teemme tulevaisuuden 
Pienmetsänomistaja kunniaan 
Epämukavuusalue ja lähikehityksen vyöhyke 
Tutkijoiden korva- ja käsikampanja