Päättäjien Metsäakatemia perehdyttää kotimaisia vaikuttajia metsien mahdollisuuksiin

Case - Julkaistu 3.11.2016

Metsät ovat Suomen merkittävin luonnonvara. Metsien tarjoamien mahdollisuuksien tasapainoinen ja kestävä hyödyntäminen yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin parhaaksi edellyttää avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Päättäjien Metsäakatemia on ollut menestystarina, joka on auttanut metsäsektoria avautumaan muuhun yhteiskuntaan. Metsäakatemia on myös toiminut esikuvana monien muiden alojen akatemioille.

Neljän päivän tehopaketti

Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan eri alojen vaikuttajille suunnattu kutsukurssi ja keskustelufoorumi. Kursseille kutsutaan virkamiehiä, liike-elämän ja etujärjestöjen johtoa, poliitikkoja sekä koulutuksen, tieteen, taiteen, kansalaisjärjestöjen ja median edustajia. Metsäakatemiassa pohditaan monipuolisesti metsiin ja metsien käyttöön liittyviä kysymyksiä.

Kurssi koostuu päivän mittaisesta seminaarijaksosta ja kaksi viikkoa sen jälkeen pidettävästä kolmen päivän maastojaksosta. Seminaaripäivä järjestetään pääkaupunkiseudulla ja maastojaksot vuosittain eri puolilla Suomea.

Seminaarijakson tavoitteena on metsäsektorin globaalin toimintaympäristön ja sen asettamien haasteiden kokonaisvaltainen hahmottaminen asiantuntija-alustusten, keskustelujen ja ryhmätöiden pohjalta. Maastojaksolla luodaan kokonaiskuva metsään perustuvasta hyvinvoinnista Suomessa erilaisten kohdevierailujen avulla.

Metsäakatemiaan osallistuneita jo yli 1000

Metsäakatemia aloitti toimintansa syksyllä 1996 eli juhlimme tänä syksynä 20 toimintavuotta. Vuoden 2016 loppuun mennessä Metsäakatemiaan on osallistunut noin 1300 suomalaista vaikuttajaa. 1/3 osallistujista on ollut metsäsektorilta ja 2/3 yhteiskunnan muilta sektoreilta. Vuosittain on lähes poikkeuksetta järjestetty kaksi nelipäiväistä Metsäakatemiakurssia: toinen keväällä, toinen syksyllä.

Metsäakatemialle kysyntää jatkossakin

Metsäakatemia kurssien tavoitteena on lisätä suomalaisten vaikuttajien kiinnostusta metsäasioihin sekä vahvistaa heidän edellytyksiään tunnistaa metsien tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnan kehittämisessä. Toiminnan avulla pyritään lisäämään metsien vastuullisen käytön hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa.

Metsäakatemia on kuitenkin myös kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on tarjota eri toimialojen vaikuttajille mahdollisuus luoda uusia kontakteja. Vuorovaikutusta pyritään luomaan monella tavalla, välillä myös visaillen ja hauskaa pitäen. Kurssilaiset osallistuvat aktiivisesti yhteisten päivien ohjelman rakentamiseen keskustelujen ja työpajojen kautta, toimivat alustajina ja työpajojen puheenjohtajina.

Juhlavuoden kunniaksi Metsäakatemian toiminnasta teetettiin ulkoinen evaluointi pro gradu-työnä. Sen mukaan Metsäakatemian toiminta on pysynyt laadukkaana ja osallistujat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kursseihin. Metsäakatemiassa on onnistuttu kiinnostavalla tavalla tuomaan esiin metsäalan perusasioiden lisäksi myös ajankohtaisia ajatuksia metsäalasta ja sen tulevaisuudesta. Evaluoinnin tulokset tukevat toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja toiminnan jatkamista.

Konsepti myyty myös ulkomaille

Metsäakatemian viestintäkonseptia on käytetty myös kansainvälisten tapahtumien järjestämiseen. Näistä saatujen hyvien kokemusten innoittamana, viestintäkonsepti tuotteistettiin noin kymmenen vuotta sitten. Forest Academy; Increasing Dialogue on Forests in Society -tuote on myyty ja sitä on toteutettu Latviassa, Tansaniassa ja Väli-Amerikassa. Viimeisimpänä asiakkaana oli Mosambik, jossa Metsäakatemiaa aletaan toteuttaa osana Luonnonvarakeskuksen yhteistyöhanketta. Malli sopii maille, jotka haluavat edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja käytön yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

Päättäjien Metsäakatemian toiminnasta vastaa Suomen Metsäyhdistys ry, joka on metsäalan yhteistyöjärjestö. Metsäakatemia toimii maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Metsäsäätiön tuella.

Artikkelin kirjoittaja Tiina Rytilä toimii Päättäjien Metsäakatemian johtajana Suomen Metsäyhdistyksessä.

Yhteydenotot:
Sähköposti tiina.rytila(at)smy.fi, puhelin 040 5666 649

Kuvat Saku Ruusila.

Artikkeli on julkaistu 3.11.2016.