Onnistunut metsäbiotalous vaatii tulevaisuuden ymmärtämistä

Blogi - Julkaistu 27.1.2021

Biotalous jatkaa ja laajentaa luonnonvarojen käytön merkitystä Suomen talouden yhtenä tukipilarina. Metsät ovat olleet jo satoja vuosia kotitalouksien ja kansakunnan hyvinvoinnin tuottajana, jonka varaan on rakennettu suhteellisen lyhyessä ajassa monella mittarilla mitattuna yksi maailman parhaiten menestyvistä valtioista. Metsäbiotalouden menneisyys on ansiokas – miltä näyttää tulevaisuus?

Pohjoisessa maassa, jossa kasvukausi on lyhyt ja vuodenajat ovat määrittäneet pitkälti elämän rytmiä, ennakointi on ollut elinehto. Ennakointi hahmottaa tulevaisuuden kehityskulkua lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä ajanjaksolla. Tulevaisuus tuo mukanaan yhä kiihtyvällä vauhdilla muutoksia ympäristöön ja ilmastoon, yhteiskuntaan, markkinoihin sekä teknologiaan. Tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointia ja niihin varautumista vaikeuttaa se, että kehityskulut ovat dynaamisia – yhden osatekijän muutos vaikuttaa myös muihin osatekijöihin. Tutkimus paitsi valaisee tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja, myös selittää muutoksen syitä ja ennakoi vaikutuksia.

Ennakointi helpottaa sekä uhkiin valmistautumista ja varautumista että mahdollisuuksiin tarttumista ja niiden hyödyntämistä. Päätöksentekijät metsänomistajista, yrityksiin ja virkamiehistä poliittisiin päättäjiin tarvitsevaa ennakoivaa näkemystä uhkista ja mahdollisuuksista päätöstensä tueksi.

Muutoksiin sopeutuminen

Suurimpina uhkina biotaloudessa on viime vuosina olleet ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat vaikutukset puuntuotantoon, korjuuseen ja metsätuhoihin. Metsäalan tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten metsän hoidossa ja hakkuissa sekä metsäkoneiden kehityksessä voidaan varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen.

Ympäristön ja ilmaston lisäksi myös yhteiskunta muuttuu. Suomalaisen metsäteollisuuden puuhuolto on pitkälti yksityismetsien varassa. Metsänomistajatutkimukset luotaavat metsänomistajakunnan muutoksia ja niiden vaikutuksia puuntuotantoon ja palvelutarpeisiin. Pienenä maana Suomi tarvitsee menestyvän vientiteollisuuden. Globaalit markkinat sanelevat viennin ehtoja, mutta osaamisella ja halutuilla tuotteilla suomalainen metsäteollisuus on onnistunut nousemaan maailman kärkeen.

Tulevaisuuden työvälineet

Teknologian kehitys on ollut nopeampaa kuin kukaan on pystynyt ennakoimaan. Digitaalisuus ei ole luonut pelkästään uutta tapaa kommunikoida ihmisten kesken, vaan myös sisällyttää tietoa tuotteisiin. Nanoteknologia mahdollistaa talouskasvun ja raaka-aineiden kulutuksen vähentämisen, mikä tekee metsätaloudesta entistä kestävämpää. Seuraava harppaus tullee olemaan kvanttiteknologia, joka mullistaa laskentakapasiteetin, mittaukset, kuvantamisen – välineet, joita tarvitaan myös tulevaisuuden entistä tarkempaan ennakointiin.

Välineiden lisäksi tarvitaan kuitenkin aina syvä ymmärtäminen ilmiöiden keskinäisistä vaikutuksista ja syy-yhteyksistä. Tarve tutkimukseen yhtenä biotalouden ennakoinnin työvälineenä on ilmeinen myös tulevaisuudessa.

Kaaviossa on esitetty metsäteollisuuden viennin arvo tuotteittain. Paperin arvo on laskussa, mutta kartongin, massan ja puutuotteiden nousussa.


Kirjoittaja Paula Horne toimii tutkimusjohtajana Pellervon taloustutkimus PTT:llä. Hän vetää metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmää. Hänen tutkimusaiheitaan ovat metsä- ja ympäristöpolitiikan ohjauskeinot, metsien ekosysteemipalvelut ja niiden arvottaminen, metsänomistajat ja puumarkkinat.
Yhteystiedot: paula.horne@ptt.fi, +358 40 592 6820, Twitter @HornePaula .


Agenda2030

Biotalouden kohtaamien muutosten ennakointi ja ymmärtäminen edistää mm. seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja, 12. Vastuullista kuluttamista, 15. Maanpäällistä elämää.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja12. Vastuullista kuluttamista15. Maanpäällinen elämä

Lue seuraava artikkeli: Biopohjaista hiilikuitumateriaalia kehitetään yritysyhteis... »