Nyt jos koskaan on riskinoton aika!
Blogi - Julkaistu 20.5.2016
20.5.2016
Ihminen ei sitoudu sellaiseen mitä hän ei tiedä tai ymmärrä. Nyt tarvitaan radikaaleja muutoksia, perinpohjaista uutta ajattelua. Itselleni tämä päätelmä kirkastui entisestään huhtikuisen Biotalouden Roadshown aikana. Joensuu, Seinäjoki, Tampere, Jyväskylä, Rovaniemi ja Espoo. Tapasimme kiertueella noin 350 ihmistä, jotka olivat enemmän tai vähemmän ymmällään siitä, mitä pitäisi nyt tehdä.
Otetaan läpileikkaus siitä, mitä julkisuudessa ja poliittisissa puheissa biotaloudesta puhutaan. Se on vihreää kasvua, ympäristöliiketoimintaa, vähähiilisyyttä, resurssitehokkuutta, valtion kärkihankkeita ja jonkin sortin lupauksia rahoituksesta yrityksille. Ongelmana on, etteivät yritykset saati sijoittajat ole sittenkään saaneet kiinni siitä, mitä mahdollisuuksia biotaloudessa voisi olla juuri heille.
Biotalouden Roadshown tavoitteena oli osaltaan hälventää epätietoisuutta. Yksi keskeinen viestimme kohderyhmä olivat yksityiset sijoittajat. Joensuun Tiedepuisto liittyi FIBANin eli Finnish Business Angels Network -yhteisön jäseneksi viime vuoden lopulla. FIBANin roolina on löytää otollisia sijoituskohteita enkeleille. Ellei sijoittaja ymmärrä, mistä biotaloudessa on kyse, hän tuskin sijoittaa siihen rahojaan. Sijoittajat sukkuloivat tottuneesti esimerkiksi ict- ja pelialalla. Se maailma on kovin erilainen kuin biotalous, jossa pikavoittoja ei ole tarjolla ja jossa bisneksen uudelle uralle luotsaaminen alkaa tehtaan rakentamisesta.
Yksityisen rahan voimaa kuitenkin tarvitaan, sillä poliittiset käänteet ovat yritysten kannalta usein mahdottomia – se, minkä nimeen vannotaan nyt voikin parin vuoden päästä olla tyystin toisessa asennossa. Yrityksen kehittämisessä 15-20 vuotta on järkevä aikajänne varsinkin kun biotaloudessa kyse on usein pääomia vaativista investoinneista. Pikakäänteistä yksi hyvä tuore esimerkki on ilmoitus Kemera-tukien loppumisesta. Taimikonhoidon ketjussa lienee ollut monta suunnitelmaa ja monta yritystä, jotka olivat varanneet resursseja työhön. Nyt jäätiin tyhjän päälle. Ilmoitusluonteinen asia.
Biotalouden siunauksena ei voi pitää sitäkään, että ala on tähän saakka ollut kovin riippuvainen kaikenlaisista tukirahoista. Yhä useammin rahoituksen monimutkaisuutta ajatellessa tuleekin mieleen, että biotalouden moottoriin saataisiin parhaiten kierroksia lopettamalla kaikki tukiraha. Se voisi olla se paras radikaali muutos.
Mitä tekemistä metsällä, metsäbiotaloudella, fotoniikalla tai digitalisaatiolla on keskenään? Paljonkin – toimintojen rajapinnoilla sikiää valtavasti uusia bisnesmahdollisuuksia. Pitää vaan uskaltaa ajatella toisin, uudella tavalla. Kaikki biotalouteen liittyvät yritykset eivät todellakaan jalosta puuta tai tarvitse edes sitä tehdasta.
Suomen yleinen kuva on tällä hetkellä lähinnä ankea. Olemme monin paikoin jämähtäneet, kangistuneet vanhoihin kaavoihin. Tässä tilanteessa pienet parannukset eivät johda mihinkään. Biotaloudessa sentään on havaittavissa pieniä valon pilkahduksia. Nyt jos koskaan on riskinoton aika. Miksi et ottaisi riskiä, kannustaisi siihen kaveriakin? Uskommeko todellakin, että apu tulee jostakin ylhäältä, että jostakin löytyy sammioittain tukirahaa, jolla sitten – niin no, rohkenemme parhaimmillamme niihin pieniin pintamuutoksiin?
Kirjoittaja Harri Välimäki on Joensuun Tiedepuisto Oy:n kehitysjohtaja, jolla on laaja kokemus metsäalasta ja koko biotalouden arvoketjusta sekä alan yrittäjyydestä. Tiedepuistossa hän johtaa biotalouteen ja vihreään kasvuun liittyvää kehitystoimintaa.
Yhteystiedot: harri.valimaki@tiedepuisto.fi