MMM: Kysymyksiä ja vastauksia Makeran maa- ja elintarviketalouden hakuihin liittyen

Uutinen - Julkaistu 22.2.2023

Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia Makera-hakuihin liittyen (esim. hakemuslomake, budjetin rakentaminen)

Kysymys: Makeran hakuohjeissa sanotaan, että aiehaussa täytetään VAIN verkkolomake. Onko niin, että aiehakua varten täytetään hakulomakkeen kaikki osiot (1-9)? Kirjauduin sähköiseen järjestelmään ja valitsin avoinna olevista rahoituslähteistä Makeran tutkimus- ja kehittämisraha vuodelle 2024 – aiehaku, Uusi hakemus. Tällöin aukesivat ”Hankkeen yhteystiedot”. Täytin tarvittavat tiedot ja valitsin ”Tallenna”. Tämän jälkeen aukesi hakemusnumero ja lomakkeesta näkyvät vain osiot 1, 2 ja 9. Oikealla sivulla näkyvät muiden osioiden otsikot. Pitääkö muut osiot siis valita sieltä?

Vastaus: Kyllä: hakijan käyttöliittymässä ruudun oikeasta reunasta löytyy lomakkeen täytettävien osioiden valikko. Järjestelmä näyttää hakijalle sivun vasemmalla ja keskellä ns. esikatseluna sen, mitä on jo tallentanut, ja siinä näkyvät jo hakemusta aloittaessa osiot 1, 2 ja 9 (vaikka 2 ja 9 olisivat vielä täyttämättä). Muut osiot ovat erikseen sivussa ja jokainen niistä pitää käydä täyttämässä. Muuten järjestelmä ei anna lähettää hakemusta. Osiokohtaiset opasteet toivottavasti auttavat. Jos tulee teknisiä ongelmia täytön kanssa, ota yhteyttä MI-Tietorakenteisiin.

Kysymys: Mihin kohtaan aiehaun lomakkeessa laitetaan kirjallisuusviitteet? Esim. lisätietoja -kohdan 1000 merkkiä voi olla liian pieni tila jos viitteen olisi hyvä sisältää esim. julkaisun ja lehden nimi.

Vastaus: Aiehaussa ei vielä kysytä viitteitä. Haun ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena on esitellä, mihin (painopisteen) kysymykseen hanke voisi tuoda vastauksen, miten se palvelisi elinkeinoa/politiikan- tai lainvalmistelua/eläinten hyvinvointia tms. sektorillemme tärkeää tavoitetta ja miten tulokset ajatellaan vietäväksi käytäntöön. Jos hanke on hyvin relevantti ja pääsee jatkoon, toisessa hakuvaiheessa hankkeesta tehdään normaali hanke/tutkimussuunnitelma kaikkine viitteineen. Ensimmäisessä vaiheessa hankeidea pitäisi siis pystyä ”myymään” ja vasta toisessa vaiheessa arvioidaan hankkeen laatu perusteellisemmin. On tärkeää, että hankkeessa (ja suunnitelmassa) panostetaan tulosten käytäntöön vientiin: pelkästään tieteelliset julkaisut eivät riitä tulosten levittämiseen.

Kysymys: Miten voidaan ilmoittaa ei-rahallinen panos, esim. elinkeinossa tehty työ, materiaalit tai muut tuki hankkeelle?

Vastaus: Koska itse budjettisuunnitelmassa voidaan ilmoittaa vain osallistujien oma panostus sekä ulkopuolinen rahoitus, nämä lisätiedot haun ensimmäisessä vaiheessa voidaan ilmoittaa lisätietojen kohdalla. Toisessa vaiheessa ne on hyvä kirjata sen lisäksi hankesuunnitelmaan.

Kysymys: Missä vaiheessa ulkopuolinen rahoitus on oltava selvä?

Vastaus: Aiehakuvaiheessa voi vielä esittää arvion, minkä verran ja mistä on suunniteltu hakea ulkopuolista rahoitusta. Jos hanke pääsee toiseen vaiheeseen, rahoituksen on oltava jo varmistunut, vaikka sitten ehdollisena (eli myönnetään, jos hanke saa MMM:n rahoituksen). Muussa tapauksessa tulkitsemme, ettei sitä ulkopuolista rahoitusta ole.

Kysymys: Voiko ulkopuolisella rahoituksella vähentää hakijan omaa rahoitusosuutta?

Vastaus: Periaatteessa se on mahdollista, mutta se vaikuttaa hankkeen arviointiin: jos hakeva taho ei ole valmis panostamaan omaan osuuteensa (kuten hankkeissa ilman ulkopuolista rahoitusta), se on arvioinnin kannalta negatiivinen asia. Jo EU:n puitteet edellyttävät, että julkisen rahoituksen saaja itsekin panostaa hankkeeseen. Elinkeinokaan ei mielellään rahoita vain hakijoiden omarahoitusosuutta, vaan hankkeen kannalta on edullisempaa, jos se rahoitus oikeasti lisää hankkeessa tehtävää työtä verrattuna julkiseen ja hakijan omaan panostukseen – tai sitten se vähentää MMM:n rahoituksen tarvetta, jolloin meillä on mahdollisuus rahoittaa enemmän hankkeita.

Kysymys: Minkä verran vaaditaan omarahoitusosuutta?

Vastaus: Lähtökohtaisesti tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on käytössä kokonaiskustannusmalli. Useimmilla yleiskustannukset ovat vähintään 80% palkkauskustannuksista ja tällöin MMM:n tuki on korkeintaan 70% hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Jos yleiskustannukset ovat selvästi pienemmät, tukiprosenttia voidaan nostaa. Esim. jos yleiskustannukset ovat korkeintaan 50% palkkauskustannuksista, tukiprosentti voi nousta 80%:iin ja alle 20% yleiskustannuksilla tukiprosentti voi olla 90%.

Kysymys: Mitä eroa on kokonaiskustannusmallilla ja lisäkustannusmallilla?

Vastaus: Lähtökohtaisesti tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on käytössä kokonaiskustannusmalli ja silloin sitä käytetään rahoituspäätöksissämme. Siinä yleiskustannukset ovat laskennallisia ja ensin lasketaan tehollisen työajan palkkauskustannukset, kerrotaan se sivukuluista tulevalla kertoimella ja tämä kerrotaan yleiskustannuskertoimella. Jos organisaatiolla ei ole kokonaiskustannusmallia, voimme päätöksessä käyttää ns. lisäkustannusmallia, jossa maksetaan jokin tietty lisäkustannus (”flat rate”) hankkeen aiheuttamisen suorien kustannusten päälle. MMM:llä se on yleensä 17%.

Kysymys: Tarvitseeko budjettia eritellä ensimmäisessä hakuvaiheessa vuosittain?

Vastaus: Ei tarvitse. Sen voi tehdä arviona koko kaudelle, jos se helpottaa hakemuksen tekoa, mutta kululajeittain se on kuitenkin eriteltävä. Jos hanke pääsee toiseen vaiheeseen, silloin se on eriteltävä vuosittain.

Kysymys: Miten budjetin jako voidaan tehdä, jos hanke kestää enemmän kuin kolme vuotta?

Vastaus: Hakulomakkeessa on paras merkata kaksi ensimmäistä vuotta ominaan ja laittaa loppuvuodet kolmanteen sarakkeeseen. Lisätietoja-kohtaan voi kommentoida hankeaikaa. Toisessa vaiheessa eritelty budjetti on syytä laittaa itse hankesuunnitelmaan, joka tulee hakemuksen liitteeksi.

Kysymys: Voiko yhteistyöyritykset hakea osuutta hankkeen rahoituksesta? Ostopalvelut yrityksiltä lienevät kuitenkin mahdollisia?

Vastaus: Periaatteessa myös yrityksetkin voivat hakea rahoitusta. Yleensä emme kuitenkaan myönnä rahoitusta yrityksille, jos vaarana on, että rahoituksen katsotaan menevän yrityksen liiketoimintaan: se on EU-puitteiden (TKI-toiminnasta) mukaan kiellettyä valtionapua. Toivomme, että yritykset itse panostavat hankkeeseen joko antamalla hankkeelle rahoitusta tai materiaalia tai työtä. Hankkeen tulosten on oltava kaikille avoimia ja yhtäläisesti kaikkien saataville. Jos esim. hankkeen tuloksena syntynyttä patenttia viedään jonkin yrityksen liiketoimintaan, yrityksen on maksettava siitä ns. markkinahintainen korvaus. Jos tarvitaan jonkin yrityksen palveluja, ostopalvelut ovat aina mahdollisia – toki nekin on tehtävä normaalin kilpailutuslainsäädännön mukaisesti.

Muita huomiota:

Kaikkiaan voimme yhdessä haussa myöntää hankkeille 3,5-4 miljoonaa euroa koko hankeajaksi. Makeran maa- ja elintarviketalouden hankkeiden kestoaika on keskimäärin kolme vuotta ja niiden keskikoko on ollut noin 250 000 €, joten pystymme rahoittamaan noin 15 hanketta hakua kohden.

Laitehankinnat: MMM ei lähtökohtaisesti hyväksy laitehankintoja, vaan edellyttää, että jos tutkimuksen voi tehdä jossakin suorituspaikassa, se tarjoaa myös laitteiston (kuuluu yleiskustannuksiin). Laitteet/mittausvälineet, jotka ovat lyhytaikaisia käyttöiältään (esim. maaperään sijoitettavat mittausanturit), ovat hyväksyttäviä. Jas hanke saa rahoituksen ja tarvitsee jonkin laitteiston, perustelluissa tapauksissa se voidaan hankkia. Tällöin laitteisto/työ pitäisi joko vuokrata (jos se on edullisempi hankkeen kannalta) tai jos se ostetaan, MMM korvaa siitä vain hankkeen käyttämän osuuden (hankkeen käyttämä aika koko laitteen ajasta sen laskennallisen käyttökaaren aikana). HUOM! Ohjausryhmän/puheenjohtajan puolto ei koskaan riitä laitehankintoihin, vaan niistä on aina etukäteen ennen hankintaa keskusteltava MMM:n kanssa silloinkin, kun laitteisto on ilmoitettu jo hakuvaiheessa. Laitteiston hankinnalle on pyydettävä hyväksyntä, tai MMM voi katsoa, ettei kustannus kuulu hyväksyttäviin kustannuksiin. Tämä koskee myös esim. tietokoneita, joiden katsotaan lähtökohtaisesti kuuluvan jo yleiskustannuksiin.

Kysymyksiä ja vastauksia haun painopisteisiin liittyen

Vuoden 2023 haun rahoituksen haun painopisteet ovat:

Suomen kotieläintuotannon kestävyys, sopeutumiskyky ja tuotannon vahvuudet kilpailuetuna
Maatalouden vesistökuormitus ja vesien hallinta (MATO2-ohjelman teemasta 1)
One Health – ihmiset, eläimet, kasvit ja ympäristö

Kysymys: Onko tämä rahoitus tarkoitettu vain kuivalla maalla tehtäviin hankkeisiin vai voiko mukana olla esim. vesiviljelytutkimusta? Entä porotuotantoon liittyvä tutkimus?

Vastaus: Makeran (Maatilatalouden kehittämisrahasto) maa- ja elintarviketalouden rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti maatalouden alkutuotannon TKI-rahoitukseen, myös sitä seuraavaan ruokajärjestelmään. Valitettavasti vesiviljelyn tutkimus (alkutuotanto) ei tähän kuulu, rahoitusta voi etsiä kalatalouden puolen rahastoista. Siltä osin, kuin kysymys on eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista tai sitten kaloista tms. ruokana, aihe voi sopia myös Makeran maa- ja elintarviketalouden puolelle.

Porotalouden osalta Makerassa on oma rahoituksensa luontaiselinkeinojen, porotalouden ja kolttakulttuurin tutkimus- ja kehittämishankkeille. Tätä rahoitusta hallinnoi Lapin ELY-keskus. Tässäkin, jos kyse on eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista tai hygieniasta, aihe saattaa sopia maa- ja elintarviketalouden hakuun.

Kysymys: Minkälaisia kasvintuotannon kysymyksiä on suunnitteilla rahoittaa, vai onko lainkaan?

Vastaus: Vuoden 2024 rahoituksen haussa painopisteissä ei ole kasvintuotanto sellaisenaan, kasviterveys on One Health –konseptin alla. Makeran painopisteet pohjautuvat MMM:n TKI-agendaan (ks. https://mmm.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimusstrategiat-ja-tutkimussuunnitelmat) ja sieltä voi katsoa, mitä kaikkea maa- ja elintarviketalouden osalta on nostettu esille ja verrata sitten parin viime haun painopisteisiin. Nostamme TKI-agendasta eri vuosina hiukan erilaisia painopisteitä hakuun, jotta saamme vähän suurempia kokonaisuuksia eri alueilta. Sama koskee esim. MATO2-ohjelmaa, josta on tavoitteena nostaa eri vuosille eri aihekokonaisuuksia.