Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi
Uutinen - Julkaistu 2.11.2020
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–14.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien hallintasuunnitelmista.
Vesien tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä – sekä hyvää suunnittelua. ELY-keskusten laatimat ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi koskevat vuosia 2022–2027. Mitä mieltä olet suunnitelluista toimista vesiemme tilan parantamiseksi ja miten eri tahot voivat mielestäsi edistää vesien hyvän tilan saavuttamista?
”Yhdessä tekemällä onnistumme”
Vesienhoidon tavoite on, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Tilaa parantavien toimien tulee olla käynnissä vuoteen 2027 mennessä. Kaikilla toimialoilla on mahdollisuuksia ja keinoja edistää vesien kestävää käyttöä ja samalla ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Kustannustehokkaat toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi onkin suunniteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
”Vesienhoidon tavoite on järvien, jokien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan työtä, aikaa ja riittävä rahoitus, mutta vain yhdessä tekemällä onnistumme”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.
Myös valtio vauhdittaa vesienhoitoa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla, jonka toteuttamiseen on varattu 69 miljoonaa euroa vuosille 2019-2023.
”Rahoituksella olemme käynnistäneet yli 100 vesistökunnostushanketta ja vauhditamme maatalouden vesiensuojelua kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen levityksellä. Ohjelman avulla on myös parannettu jäteveden ja lietteiden haitallisten aineiden käsittelyä”, Mikkonen sanoo.
Rehevöityminen edelleen suurin haaste
Ravinnekuormituksen alentaminen on Suomen vesiensuojelun tärkein tavoite ja suurin haaste. Fosforin kokonaiskuormitusta pitäisi alentaa nykyisestä lähes kolmannes, jotta vesien hyvä tila voidaan saavuttaa. Ravinnepäästöjä tulee vähentää kaikista lähteistä, erityisesti hajakuormituksesta.
Maatalouden osuus ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta vesistöihin on kuormituksen laskusta huolimatta edelleen lähes 60 % ja typpikuormituksesta noin puolet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on keskeisin maatalouden vesiensuojelua ohjaava strategia. Sen toimet, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet ja kosteikot, ovat tarpeellisia ja toimivia keinoja vesien tilan parantamiseksi, ja niitä tullaan jatkamaan myös siirtymäkauden 2021–2022 aikana.
Uudella rahoituskaudella noudatettavaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) mukaista kansallista suunnitelmaa valmistellaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Sen tavoitteet ja toimet tullaan sovittamaan yhteen vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa.
”Vesienhoitotoimet ovat keskeisesti mukana yhteisen maatalouspolitiikan kansallisessa toimeenpanossa muiden ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien toimien ohella,” painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
”Hyvin käynnissä olevaa lannan kierrätystä ja prosessointia jatketaan ravinteiden käytön parantamiseksi. Meillä on myös tarve tehostaa toimenpiteiden, erityisesti suojavyöhykkeiden, kohdentamista nykyistä paremmin,” toteaa Leppä.
Merkittäville tulvariskialueille omat hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallinnan tavoitteena on ehkäistä tulvista aiheutuvia vahinkoja ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, vesi- ja energiahuollon kaltaisille tärkeille toiminnoille, ympäristölle ja taloudelle. Suomessa on 22 merkittäväksi nimettyä tulvariskialuetta, joilla tulvan todennäköisyys ja mahdolliset vahingolliset seuraukset ovat suuria. Merkittävillä riskialueilla asuu noin 5 800 asukasta. Näiden alueiden suunnitelmaehdotukset ovat nyt valmistuneet kommentoitavaksi.
Hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, joilla alueiden tulvariskiä pyritään vähentämään. Lapväärtin, Pyhäjoen ja Kemin alueilla tulvariskien vähentämistavoitteet ja -toimenpiteet on määritetty nyt ensimmäisen kerran. Muilla alueilla aiemmin laaditut suunnitelmat on ajantasaistettu riskin kehittymisen, koettujen tulvatilanteiden ja toteutettujen toimenpiteiden perusteella.
Tehokkain tapa pienentää tulvariskiä on ennaltaehkäistä tulvia muun muassa maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen avulla. Hallintasuunnitelmissa torjuntatoimia tarkastellaan monipuolisesti varautumisesta ja tulvatilanteessa toimimisesta varsinaisiin tulvasuojelutoimenpiteisiin ja luonnonmukaisten menetelmien hyödyntämiseen. Suunnitelluista toimenpiteistä on jo tähän mennessä toteutettu noin viidesosa.
Tutustu suunnitelmaehdotuksiin
Suunnitelmaehdotuksiin ja julkisiin kuulutuksiin voi tutustua osoitteessa
Palautetta ELY-keskuksille voi antaa ELY-keskuksen kirjaamoon sähköpostilla tai kirjeellä.
Saadusta palautteesta laaditaan yhteenveto ja sitä hyödynnetään lopullisia suunnitelmia laadittaessa.
Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat ja maa- ja metsätalousministeriö tulvariskien hallintasuunnitelmat joulukuussa 2021.
Lisätiedot:
Vesienhoito: Erityisasiantuntija Turo Hjerppe, ympäristöministeriö, p. 0295 250 204, turo.hjerppe@ym.fi
Tulvariskien hallinta: Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 390, ville.keskisarja@mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön tiedote 2.11.2020