Miten kestävä kasvu mahdollistetaan Suomessa?

Blogi - Julkaistu 17.10.2023

Musiikkitalon Klubi-tilassa on odottava tunnelma torstai-iltana 12.10.2023. Kestävän kasvun avaimet -ohjelman juhlaseminaari on alkamassa. Tilaisuuden paneeleissa keskustellaan kestävän kasvun rajoista ja uudistuvan yhteiskunnan tulevaisuudesta. Asiantuntijapuheenvuoroissa avataan hankkeissa saatuja parhaita ratkaisuja kestävälle yhteiskunnalle.

Osallistun seminaariin ja kuuntelen puheita biotalouden kestävyyden näkökulmasta. Tilaisuuden ensimmäisessä paneelikeskustelussa pohditaan mitä kestävä kasvu oikeastaan tarkoittaa ja mitä Suomi sitä varten tarvitsee.

Politiikan kautta kestävä kasvu pitää sisällään erityisesti sosiaalisen ja ekologisen puolen. Julkista rahaa tulee käyttää siihen, mikä on aidosti kestävää. Lisäksi on tärkeää, että kasvulla luodaan ihmisten hyvinvointia eikä pahoinvointia, aloittaa kansanedustaja Nasima Razmyar.

Kestävä kasvu on taloudellisesti elinvoimaisia ja planeetan kannalta elinkelpoisia ratkaisuja, professori Petri Tapio kiteyttää.

Kestävä kasvu tarkoittaa kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa, mikä ei tällä hetkellä toteudu. Taloutta tulee ajatella uudella tavalla. Valtion tulee tukea yrityksiä kestävässä siirtymässä ja ohjata markkinoita niin, että yritysten on helppo toteuttaa kestävää kasvua ja kuluttajien ei tarvitse maksaa kestävästä enemmän kuin epäkestävästä, jatkaa Kamupakin perustaja Iida Miettinen.

Myös vihreällä kasvulla on rajansa ja panelistit toteavat yhteistuumin, että on tärkeää, että jonkinlainen tasapaino löytyy. Koulutukseen ja osaamiseen on laitettava riittävät panostukset ja sitä kautta yrityksillä on osaavaa työvoimaa ja on mahdollista tehdä siirtymä aidosti kestävään kasvuun.

Nuoret herättävät toivoa, mutta heitä ei osallisteta riittävästi mukaan keskusteluun

Onnistuneeseen kestävän kasvun tavoitteluun tarvitaan mukaan tulevaisuuden ääni, eli nuoret. Tilaisuuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että nuoria ei oteta riittävästi mukaan keskusteluun ja ylipäätänsä nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat vähissä. Nuoret ovat ahdistuneita siitä millainen maapallo heille ollaan jättämässä ja haluavat osallistua heihin vaikuttaviin asioihin. Vaikuttavalla osallistumisella voidaan lieventää vaikkapa ilmastoahdistusta.

Yliopiston lehtori Jari Varsaluoma kertoo seuraavaksi Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -tutkimushankkeesta, jossa on kehitetty muun muassa digiraati. Raateja voivat järjestää esimerkiksi ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet, muut viranomaiset tai kansalaisjärjestöt. Digiraadissa osallistujat keskustelevat ennalta sovitusta aiheesta 2 – 3 viikon ajan. Palvelua on kehitetty yhdessä nuorten kanssa ja se on maksuton sekä käyttäjille, että osallistujille.

Mietin, että tällainen työkalu voisi soveltua myös, kun päättäjät haluavat kuulla nuoria biotaloutta koskevissa teemoissa. Samalla katselen ympärilleni, enkä näe tilaisuudessa yhtään nuorta. Toivottavasti heitä on etäyhteyksien päässä.

”Kestävyyden muutosagentit ovat usein yksinäisiä uranuurtajia yhteisöissään.”

Turun yliopiston professori Satu Teerikangas avaa kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä eli kiertotalouden katalyyttejä. Katalyytillä tarkoitetaan positiivista muutosvoimaa, mikä voi olla esimerkiksi uudenlainen liiketoimintamalli tai kannustava kieli. CICAT2025 -hankkeessa on ollut mukana edelläkävijäkaupunkeja ja -yrityksiä, jotka ovat rohkeita muokkaamaan markkinoita. Kiertotalous on osa ydinliiketoimintaa eikä sivuosassa. Mieleen esityksestä jää, että muutostekijät, jotka vievät vihreää siirtymää eteenpäin, ovat voimaannuttavia ihmisiä, mutta uupuneita. Hanke kuitenkin pyrkii pysymään toiveikkaana ja toivottaa kaikki tervetulleeksi kiertotalousjuhlaan.

Pakkausten sankarit ovat biohajoavia ja kierrätettäviä

Pakkausjätteen määrä on koko ajan kasvussa ja luontoon kulkeutuneet pakkaukset aiheuttavat ympäristöhaittoja vesiin ja maaperään. Tarvitaan eri tyyppisiä ratkaisuja ja toimijoiden välistä uudenlaista yhteistyötä.

Johtava tutkija Maria Åkerman toteaa puheenvuorossaan, että pakkauksen tulee toimia kuluttajan arjessa, mutta kuluttaja unohtuu usein, kun mietitään ratkaisuja. Package Heroes -tiimi halusi tehdä toisin ja perusti kuluttajapaneelin, jossa keräsi kuluttajakokemuksia. Yksi ratkaisuista on suklaa- ja välipalapakkausten kierrätettävät ja biohajoavat demopakkaukset. Uudenlaisten pakkausten lisäksi halutaan tarttua ydinongelmaan, joka on pakkausten kertakäyttöisyys. Tarvitaan uudelleenkäyttöjärjestelmä, joka edistää esimerkiksi noutoruuan kestopakkaamista ja uudelleenkäytettäviä elintarvikepakkauksia. Kysyntää on erityisesti ollut elinkaarianalyyseille pakkausten ympäristövaikutuksista.

Toimijuuden kehittyminen, osaaminen ja systeeminen muutos

Tilaisuuden lopussa on toinen paneelikeskustelu. Tällä kertaa panelistit ovat hankkeiden tutkijoita.

Tieteellisen tiedon välittäminen koetaan paneelin mukaan välillä hankalaksi. Kun viestejä yksinkertaistetaan, johtaa se helposti poteroista huutamiseen. Toisaalta osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on haastavaa, koska se vaatii tulemista pois poteroista. Panelistit toteavat myös, että yhteiskunnalliseen keskusteluun mahtuu yksi asia kerrallaan.

Puhutaan ilmastonmuutoksesta, mutta unohdetaan kemikalisoituminen ja miten se vaikuttaa vaikkapa biodiversiteettiin, havainnollistaa erikoistutkija Sari Kauppi.

Tieteellisten tulosten kannalta on huomioitava, että ne ovat havaintoja eikä välttämättä täysiä totuuksia. Meillä on huono kyky arvioida sitä, mitä tutkimuksen tulos tarkoittaa. Tosiasiat eivät muutu, mutta asenne vaikuttaa, miten tulokset tulkitaan, jatkaa tutkimusprofessori Ali Harlin.

Panelistit nostavat esiin, että ongelmat ovat systeemisiä ja systeemiset muutokset eivät tapahdu vuodessa eikä viidessä vuodessa. Ollaan tekemisissä hitaiden muutosten kanssa.

Toisaalta esimerkiksi ravinnekiertoon saatiin vauhtia sotakriisistä, huomauttaa professori Leena Aarikka-Stenroos.

Kaiken pointti on, miten muutetaan kulttuuria. Kulttuurin muuttaminen on kohtuullisen vaikea harrastus, tiivistää viimeisenä professori Tommi Vasankari.

Tilaisuuden lopuksi pääsemme Musiikkitalolle sopivassa hengessä nauttimaan pianistin ja viulistin esityksistä sekä tanssista. Tässä kohtaa cocktail-tarjoilut on laitettu valmiiksi ja osallistujat pääsevät purkamaan tilaisuuden herättämiä ajatuksia rennommassa hengessä.

Kirjoittaja on biotalous.fi:n toimittaja Sara Turunen, Tapio, sara.turunen(at)tapio.fi. 

Kansikuvassa Kestävän kasvun avaimet -ohjelman ohjelmajohtaja Anne-Christine Ritschkoff.