Missä jäte, siellä mahdollisuus

Blogi - Julkaistu 21.4.2023

Jäte, sivuvirta tai muuten vajaahyödynnetty biomassa ovat kaikki tarpeellista tavaraa. Kun ne kierrätetään vastuullisesti jatkokäyttäjälle, voittavat kaikki. Eikä vähiten Suomen kiertotalousohjelma.

Tiedon jakaminen on ainoa tapa saada kiertotalous toimimaan. Muussa tapauksessa tuotetaan vain jätettä.

Koskaan ei voi tietää, kuka tarvitsee!

Kaikkea sivuvirtatietoa kannattaa jakaa. Yritys ei usein tunnista, että itselle tarpeeton biomassa tai jäte voi soveltua toiselle hyötykäyttöön.

Monia hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta löytyy kuitenkin jo eri puolilta Suomea. Kokonaisvaltaista kiertotalouden hallintaa tavoitellaan esimerkiksi Nokian ECO3-yritysalueella ja Forssan Envitec-alueella.

”Nokialla kiertotalousmyönteistä kokonaisuutta pyritään edistämään jo kaupunkisuunnittelussa. Siellä arvioidaan muun muassa yrityksen ilmastovaikutuksia uusia tontteja luovutettaessa”, kertoo Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala. Verte on Nokian kaupungin omistama bio- ja kiertotalouden alustayhtiö.

Nokian ECO3-alueella toimii jo 39 yritystä, esimerkiksi kierrätyslannoitteita tuottava Yara Eco Oy ja biojätteitä ja jätevesilietteitä käsittelevä Biomylly. Jäteautot kulkevat uusiutuvalla biokaasuenergialla, tottakai!

Myös Forssan Envitec-alueella sijaitsee useita ympäristöliiketoiminnan yrityksiä. Alueella tehdään muun muassa lasivillaa kierrätyslasista. Prosessin tarvitsema energia tuotetaan biokaasulla.

”Tutkimuksen ja osaamisen kautta maatalouden, energian, ruuantuotannon ja rakennusteollisuuden sivuvirrat kytkeytyvät alueen yritysverkostossa yhteen”, kertoo Satu Nurmi Forssan yrityskehitys Oy:stä.

Jäte- ja sivuvirtojen kierrätys on tulevaisuuden suunta – jo EU:n vihreä siirtymä edellyttää kestävää taloutta. Kannustava, ja joskus pakottava, tukipolitiikka vauhdittaa tätäkin asiaa.

Kierrätys kannattaa vakiinnuttaa etunojassa. Viimeisen pakon edessä toimintatavan muutos tahtoo tulla kalliiksi.

Miksi biomassa ei kierrä?

Aina ei välttämättä nähdä, mitä hyötyä tiedon jakamisesta on. Kuka hyötyy, mistä ja miksi? Tiedon syöttämisessä moneen järjestelmään koetaan olevan oma vaivansa.

Yritykset haluavat joskus pitää tiedot jätevirroista itsellään säilyttääkseen liiketoimintasalaisuuksia. Tarkkoja tietoja sivuvirroista ei tarvitsekaan jakaa, yhteystiedot riittävät alkuvaiheessa.

Toisinaan kierrätyksestä pelätään aiheutuvan ylimääräisiä maksuja. Tai että rikotaan sääntöjä tietämättä. Pitkien välimatkojen maassa logistiikka koetaan monessa tapauksessa haasteeksi.

Sivuvirtojen luovuttamisesta ei vielä useinkaan saa tuloja, vaikka se tavoitteena onkin. Taloudellinen hyöty tulee esimerkiksi jätekustannusten pienemisestä.

Kättä pidempää nettikanavista

Useat verkkopalvelut auttavat biomassan tuottajaa ja tarvitsijaa. Toimivia kanavia ovat ainakin Kiertoasuomesta.fi ja Materiaalitori.fi -palvelut. Edellistä ylläpitää Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja jälkimmäisen omistaa ympäristöministeriö, ja sitä hallinnoi Motiva.

Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä Biomassa-atlaksesta selviää neliökilometrin tarkkuudella koko Suomessa tuotetut metsä- ja maatalouden biomassat. Sivustoa päivitetään tänä vuonna uusilla toiminnallisuuksilla. Sellaisia ovat sivuvirtakirjasto ja hyödyntämisesimerkit sivuvirroille.

Biokiertotalouden kiemuroita availtiin 16.3.2023 Tampereella Tiedolla ja yhteistyöllä vauhtia biokiertotalouteen! -työpajassa. Sen järjesti Makeran rahoittama Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Vaasan yliopiston yhteinen Biokiertomoduuli-hanke.