Ministeri Leppä: Huoltovarmuus, luonnonvarojen kestävä käyttö ja luontomatkailun kehittäminen vahvasti mukana lisätalousarviossa
Uutinen - Julkaistu 5.6.2020
Hallitus päätti vuoden neljännestä lisätalousarviosta 2.6.2020. – Luonnonvara-alalla on iso rooli talouden jälleenrakennuksessa ja kestävän kasvun luomisessa. Koronakriisi on myös osoittanut, miten tärkeää on kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuudesta huolehtiminen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiivistää.
Hallitus on vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioehdotuksessaan osoittanut elvytysmäärärahoja useille maa- ja metsätalousministeriön kohteille. Maatilatalouden kehittämisrahastolle (Makera) 70 miljoonan euron lisäpääomituksen tavoitteena on turvata maatalouden investointien jatkuvuus. Lisäksi lisätalousarviossa ohjataan varoja mm. Metsähallituksen luontomatkailutoimintaan, elinkeinokalatalouteen, digitalisaatioon ja vesistöhankkeisiin. Kyseessä on investointiluonteisia hankkeita, jotka lisäävät rakentamisaikaista työllisyyttä, parantavat tuottavuutta ja luovat pohjaa muiden elinkeinojen toimivuudelle.
Makeran pääomituksella turvataan huoltovarmuutta ja maaseudun investointeja
Makeran 70 miljoonan euron pääomituksella tuetaan huoltovarmuutta ja omavaraisuutta edistäviä maatalouden investointeja. Investointiavustusten rooli on investointien toteutumisen kannalta hyvin keskeinen, sillä jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman avustusta. Investointitukia saaneet tilat työllistävät enemmän kuin tilat keskimäärin. Rakennekehityksen myötä myös palkkatyövoimaa käytetään enemmän tilaa kohti. Lisäksi maatalous työllistää välillisesti muilla aloilla hankkiessaan tavaroita ja palveluja investointien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Lisäksi investointien avulla edistetään ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia sekä uusiutuvan energian käyttöä, joka osaltaan tukee hallituksen tavoitetta irtaantua fossiilisista polttoaineista.
– Hallituksen vahva viesti erityisesti nyt on, että investoinnit ovat keskeinen osa talouden elpymistä. Makeran pääomituksella tuetaan koko maaseudun rakennekehitystä ja työllisyyttä. Nyt jos koskaan tarvitaan hyviä uutisia työpaikkojen ja uuden tuotannon syntymisestä, ministeri Leppä summaa.
Maaseudun työllisyydestä huolehditaan myös kausityövoiman saatavuuden ja nuorten työllistämisen tuen kautta. 4H-toiminnan valtionapua lisätään 0,3 miljoonalla eurolla. Valtionavun lisäys suunnataan mm. luonnonmarjoja jalostavien yritysten raaka-aineen saannin, puutarhatilojen kotimaisen kausityövoiman saatavuuden sekä nuorten työllisyyden turvaamiseen.
Huoltovarmuudesta huolehditaan myös panostamalla maatilojen neuvontaan. Koronakriisi on aiheuttanut monelle elinkeinolle tarvetta tarkastella tuotantoaan uudestaan. Neuvonnalla varmistetaan, että tiloilla on kaikki se tarvittava tieto käytössään, jotta he voivat toipua kriisistä ja suunnitella tuotantoaan sen mukaisesti. Neuvontaan osoitetaan valtionapua 0,5 miljoonaa euroa.
Ruokaviraston toimintamenoihin osoitetaan 125 000 euroa, jolla katetaan COVID-19 virusnäytetestausten analysoinnin edellyttämät laite- ja tarvikehankinnat Ruokaviraston laboratoriossa.
Kotimaan luontomatkailua sekä kala- ja erätalouden puitteita vahvistetaan
Metsähallituksen luontomatkailua tukeviin toimenpiteisiin ohjataan 3,1 miljoonaa euroa. Toimenpiteet koostuvat etenkin virkistys- ja matkailukäytön reittien ja rakennelmien sekä paikoitusalueiden ja sisääntuloväylien kunnostamisesta sekä maastoliikenneväylästön kuten moottorikelkkaurien parantamisesta.
Riistatalouden edistämiseen myönnetään 1,8 miljoonaa euroa, josta osa on hallitusohjelmaan perustuvaa vuoden 2021 määrärahan aikaistusta. Lisäksi 0,2 miljoonaa euroa kohdennetaan kalastusmatkailuohjelman aikaistamiseen.
Riistatalouden lisäys vauhdittaa käynnissä olevaa SOTKA-hanketta, jolla avustetaan kosteikkojen ennallistamis- ja rakennushankkeita koko maan laajuisesti. Hankkeella parannetaan taantuneiden riistalintujen elinympäristöjä ja tehostetaan vesiensuojelua. Vaelluskalaohjelmaan osoitetaan 3,0 miljoonan euron lisärahoitus. Kosteikko- ja vaelluskalahankkeet parantavat erätalouden toimintaedellytyksiä ja hankkeilla on toteutusaikanaan työllistävä vaikutus.
Kalanjalostusteollisuudelle myönnettäviin investointi- ja tuotekehitysavustuksiin vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalavarojen käytön lisäämiseksi ohjataan miljoona euroa. Avustuksilla edistetään kalatalouden arvoketjun elpymistä koronakriisistä nopeuttamalla uusien kotimaisten kalatuotteiden markkinoille tuloa ja kotimaisen kalan markkinoiden elpymistä.
– Toimenpiteet tukevat kotimaan luontomatkailun kehittymistä. Turvalliset retkeilyreitit ja elinvoimaiset riista- ja kalakannat luovat pohjaa elämyksille. Lisäpanostus uusien kalatuotteiden kehittämiseen tukee hallituksen tavoitetta kotimaisen kalan kulutuksen kasvusta, ministeri Leppä kuvaa.
Biokaasun tuotantoa tuetaan ja digitalisaatiota vauhditetaan
Uusiutuvan energian käyttöä tuetaan osoittamalla biokaasutuotannon edistämiseen liittyvään neuvontahankkeeseen 0,6 miljoonaa euroa. Neuvonta tehostaa valmisteilla olevan biokaasuohjelman toimeenpanoa, johon on varattu määrärahoja jo ennestään kuluvan vuoden talousarviossa.
Digitalisaatiota vauhditetaan sekä laserkeilausaineistojen käytön tehostamisella että huoneistotietojärjestelmän loppuunsaattamisella. Tarkemmasta laserkeilausaineistosta saadaan uutta tietoa metsistä ja maankäytöstä ja aineistoa voidaan käyttää myös infrastruktuurin suunnitteluun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillintään sekä edistämään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tietoalusta ja uudet menetelmät tuovat tehokkuutta datan käsittelyyn laajasti eri hallinnonaloilla. Tähän osoitetaan 2,0 miljoonaa euroa.
Huoneistotietojärjestelmän 1. vaiheen loppuunsaattamiseen osoitetaan 3,5 miljoonaa euroa. Huoneistotietojärjestelmään kerätään kattavat tiedot osakehuoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Kun osakehuoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, se korvaa paperisen osakekirjan käytön osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena. Järjestelmän odotetaan tuovan miljoonien eurojen tuottavuushyödyt.
– Digitalisaation merkitys talouden kasvussa ja kustannustehokkaissa julkisissa palveluissa on kiistaton. Ajantasaiset ja kattavat tietoalustat mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja lisäävät tuottavuutta. Näihin tarpeisiin vastaavat huoneistotietojärjestelmän kehittäminen ja laserkeilausaineistojen käyttöönotto, ministeri Leppä näkee.
Vesistöhankkeisiin, tulvasuojeluun ja patoturvallisuuteen panostetaan
Patoturvallisuuteen ja pohjavesiasemien automatisointiin myönnetään lisäystä 5,0 miljoonaa euroa. Lisäyksestä 4,1 miljoonaa euroa on tarkoitettu valtion vastuulla olevien vesistörakenteiden perusparannushankkeiden toteuttamiseen.
Hankkeilla parannetaan patoturvallisuutta ja varautumista ilmasto- ja vesiolojen äärevöitymiseen, vähennetään rakenteiden heikon kunnon aiheuttamia riskejä ja parannetaan niiden toimivuutta ja käyttöä. Hankkeiden toteutuksella vähennetään vesistörakenteiden korjausvelkaa, parannetaan alueiden maatalouselinkeinojen toimintaedellytyksiä sekä huolehditaan alueiden tulvasuojelusta.
Pohjavesiasemien automatisoinnin ja pohjaveden korkeuden reaaliaikaisen seurannan kehittämiseen ohjataan 0,9 miljoonaa euroa. Pohjavesien korkeuden seuranta on tarkoitus kehittää jatkuvasti päivittyväksi, automaattiseksi ja luotettavaksi. Viime vuosien kuivuutta seurannut roudaton talvi aiheuttaa kiireellisiä tarpeita Etelä-Suomen pohjavesiseurannan parantamiseksi. Kattava seurantaverkon automatisointi on tarpeen ilmastonmuutoksen myötä pohjavesivarojen riittävyyteen kohdistuviin haasteisiin varautumiseksi.
Vesitaloushankkeiden tukemiseen myönnetään 3,8 miljoonaa euroa. Lisäyksestä 3,0 miljoonaa euroa on tarkoitettu ripeästi käynnistettävien tulvasuojelu- ja vesistökunnostushankkeiden avustamiseen. Hankkeilla parannetaan vesistöjen tilaa ja sekä tulvariskien hallintaa erityisesti merkittävillä tulvariskialueilla. Vesistökunnostushankkeet parantavat myös alueiden virkistyskäytön ja maatalouden ja niillä on toteutusaikanaan työllisyyttä lisäävä vaikutus.
Ennätyksellisen suuri lumimäärä on aiheuttanut tänä keväänä Pohjois-Suomessa vaikean tulvatilanteen. Hallitus on päättänyt nostaa varautumisen ja tilanteen hallinnan aiheuttaminen kustannusten kattamiseksi tulvasuojelu- ja tulvantorjuntahankkeiden avustusta 0,8 miljoonalla eurolla.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 02951 62022, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 05.06.2020