Metsäteollisuus keskittyy tulevaisuudessakin viisaisiin ilmastotekoihin

Blogi - Julkaistu 17.4.2020

Metsäteollisuus ry rakentaa tiekarttaa toimialan tulevaisuuden ilmastotyöstä. Viisaita ratkaisuja yhdistää kolme asiaa: ne ovat pitkäjänteisiä, kustannustehokkaita ja globaalisti tarkoituksenmukaisia.

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotannon hiilidioksidipäästöt voidaan ajan myötä ajaa kokonaan alas, jopa negatiivisiksi. Sekä metsien hiilivarastoa että puiden talouskäyttöä on mahdollista lisätä erittäin kustannustehokkaasti lähivuosikymmeninä.

Kuulostaako tieteistarinalta? Sellaisesta ei ole kyse.

Nuo johtopäätökset voidaan tehdä metsäteollisuuden lähivuosikymmenien ilmastotyötä käsittelevistä selvityksistä, joista kootaan toimialan vähähiilisyyden tiekartta. Aloite tiekartan tekemisestä tuli Suomen hallitukselta ja metsäteollisuus halusi ensimmäisten joukossa vastata siihen. Toivomme, että työtä hyödynnetään ilmastopoliittisessa päätöksenteossa.

Jo julkaistujen selvitysten avulla voimme päätellä, millaisia toimialan viisaat ilmastoteot ovat. Parhaimmillaan ilmastotyö on pitkäjänteistä, kustannustehokasta ja globaalisti tarkoituksenmukaisia.

Ilmastotyön pitkäjänteisyydestä saa käsitystä tilastoista: vuodesta 1990 metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat tuotantoon suhteutettuna laskeneet jopa 64 prosenttia. Lisää päästövähennyksiä ei saada äkkinäisillä hokkuspokkustempuilla. Muutos vaatii pitkäjänteisiä investointeja, jotka mahdollistavat esimerkiksi ilmastomyönteisiä polttoainevalintoja.

Vain kilpailussa menestyvä yritys voi investoida pitkäjänteiseen ilmastotyöhön, joten valtioidenkin kannattaa tarjota yrityksille kilpailukykyinen ja investoimaan kannustava toimintaympäristö. Liiketoiminnan menestykseen vaikuttavat kaikki tuotantoon liittyvät kustannukset. Viisaat ilmastoteot ovat kustannustehokkaita paitsi yrityksille, myös yhteiskunnalle.

Tästä käy esimerkiksi se, miten metsien kasvua kannattaa vauhdittaa aktiivisella metsänhoidolla. Aktiivinen metsänhoito tuottaa lisää puuta talouskäyttöön ilman, että metsien merkitys ekosysteemin hiilivarastona vaarantuu. Metsäteollisuus ry:n Luonnonvarakeskukselta tilaamassa laskelmassa aktiivisen metsänhoidon avulla saavutettavan hiilitonnin kustannus jää pidemmällä aikavälillä 10 euroon, kun päästökaupassa tonnihinnan arvioidaan nousevan helposti kaksinkertaiseksi jo lähivuosina.

Kolmas viisaan ilmastoteon kriteeri on globaali tarkoituksenmukaisuus. Jos vaikka Aasiassa yrityksiltä ei vaadittaisi ilmastotekoja, mutta Euroopassa vaaditaan, ovat eurooppalaiset yritykset kansainvälisessä kilpailussa helposti heikommassa asemassa. Kun yritysten mahdollisuudet kilpailla ovat tasavertaiset, ei tapahdu niin sanottua hiilivuotoa, siis tehtaiden siirtymistä, vaikka Suomesta vähäisempien päästövaatimusten maihin.

Ilmastotekoja on ylipäätään tarpeellista tarkastella globaalissa mittakaavassa. Päättäjien on pohdittava, missä ja millä teoilla saadaan eniten ilmastohyötyjä aikaiseksi. Osa vastausta on, että ilman biotaloutta ja metsäteollisuutta ilmastokäänne tuskin onnistuu Suomessa tai missään muuallakaan.

Ilmastonmuutoksen maailmassa metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja tuotteillaan, jotka ovat uusiutuvia, hiiltä sitovia ja kierrätettäviä. Puuperäisillä tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Esimerkiksi puurakennus sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan ja kartonkipakkaus on ilmastomielessä muovipakkausta parempi.

Selvitämme kevään aikana tarkemmin, miten metsäteollisuuden tuotteet parhaiten korvaavat fossiilisia tuotteita. Tulokset kootaan muiden tiekartta-aineistojen tapaa osoitteeseen https://www.metsateollisuus.fi/ilmastotiekartta/.

Ilmastotiekartan laatiminen on ollut jo työn tässä vaiheessa metsäteollisuudelle positiivinen kokemus. Toimiala on keskeinen ratkaisujen tuottaja aikamme viheliäiseen pulmaan.

Agenda 2030

Ilmastotiekartan laatiminen tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden 13 Ilmastotekoja sekä 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja toteutumista.