Biotalous – Bioeconomy Skip to main content

Metsäneuvosto syventyi metsäalan tutkimukseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin

Uutinen - Julkaistu 10.2.2021

Kansallinen metsäneuvosto kokoontui 8. helmikuuta webinaariin, jossa tutkijat ja muut asiantuntijat esittelivät esimerkkien avulla metsäalaan liittyvää tutkimustoimintaa, uusia tuotteita sekä liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksia.

Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen kuvasi avaussanoissaan metsäalan liittymäkohtia globaaleihin ilmiöihin sekä mahdollisuuksia, joita innovatiivinen metsäbiotalous voi avata. Tutkimuksella on hänen mukaansa tärkeä rooli metsäalan edistämisessä ja innovatiivisessa kehittämisessä.

Ensimmäisessä asiantuntijaesityksessä Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert esitteli Luken uuden strategian. Strategia painottaa uusiutuvien luonnonvarojen roolia hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden luomisessa ja tähtää muun muassa ekologisesti toimivaan, sosiaalisesti kestävään ja taloudellisesti järkevään metsäbiotalouteen. Mielenkiintoista tutkimusta tehdään parhaillaan muun muassa metsänjalostusmenetelmien, maaperän hiilensidonnan ja -kierron sekä puulajivalikoiman monipuolistamisen osalta.

Metsistä on moneksi

Käytännön esimerkkejä metsäalan tutkimuksesta, uusista tuotteista ja alan laajoista yhteistyökuvioista esittelivät metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta, Co-creation Manager Alina Ruonala-Lindgren VTT:ltä ja MMT, dosentti Tuula Jyske Lukesta.

  • Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Tampereen yliopiston muodostamassa UNITE-konsortiossa tutkitaan ja kehitetään ihmisen, koneen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa metsäelinkeinoja, edistää metsien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, turvata luonnon monimuotoisuutta sekä tehostaa metsien käytön johtamista ja operaatioita. Ihmisten ja ekosysteemien välistä suhdetta pyritään vahvistamaan muun muassa erilaisten pelillisten sovellusten kuten simulaatioiden ja pelipohjaisten päätöksentekojärjestelmien avulla. Konsortion tutkimus kattaa – Jyrki Kankaan sanoin ­­–  ”koko ketjun metsistä mieliin”.
  • VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteisessä biotalouden osaamiskeskus FinnCERESissä puusta kehitetään uusia korkean jalostusarvon materiaaleja. Puupohjaisista aineista voidaan tulevaisuudessa tuottaa muun muassa elektroniikan osia, vaatteita, fossiilipohjaisen muovin korvaajia, biokomposiitteja, kemikaaleja ja rakennusaineita. Esimerkkeinä puun korkean jalostusarvon potentiaalista Ruonala-Lindgren mainitsi muun muassa optisen kuidun sekä vaatteissa käytettävän kuidun, jolla voidaan korvata polyesteriä ja puuvillaa. Nanoselluloosalla voidaan myös esimerkiksi puhdistaa mikromuovia vedestä.
  • Korkean jalostusarvon tuotteisiin pyritään myös Tuula Jysken esittelemissä Luken projektitutkimuksissa, joissa tavoitteena on puubiomassojen ja sivuvirtojen tehoaineiden kokonaisvaltainen hyödyntäminen uusissa tuotteissa. Resurssitehokkuuteen pyritään käyttämällä puuraaka-ainetta kaskadiperiaatteella esimerkiksi niin, että puun kuoresta erotellaan ennen puun muuta käyttöä erilaisia uuteaineita elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden moninaisiin käyttötarkoituksiin. Puusta voidaan tuottaa muun muassa säilöntä- ja makuaineita, liimoja, kuusikumia sekä bakteereja ja viruksia tuhoavia antiviraalisia tuotteita, joilla voidaan vastata esimerkiksi nykyisenkaltaisen pandemiatilanteen hygieniatarpeisiin.

Tutkimusrahoitusta saatavilla useista lähteistä

Johdon konsultti Sampo Tukiainen Business Finlandilta kertoi metsäneuvostolle muun muassa Horizon Europe -puiteohjelman tarjoamista monista mahdollisuuksista. Rahoitusta tutkimushankkeille on saatavilla myös Business Finlandilta, Suomen Akatemialta sekä EU:n BBI JU:n (Bio-Based Industries Public-Private Partnership) kautta. Erityisesti metsäalalle kohdennettua rahoitusta on saatavilla myös muun muassa Suomen ja Ruotsin välisen Tandem Forest Values -ohjelman ja EU:n Forest Value -ohjelman kautta.

Webinaari jatkui vielä keskusteluosiolla, jossa osallistujat saivat esittää näkemyksiään siitä, mistä metsiin perustuvista tuote- ja palvelumahdollisuuksista kaivattaisiin lisää tutkimusta, miten tutkimuksen viemistä käytäntöön voitaisiin edistää ja mitä metsiin perustuvia innovaatioita he itse pitävät suosikkeinaan.

  • Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen osallistujat nostivat esiin muun muassa tarpeen ymmärtää paremmin erilaisia arvoketjuja ja niiden kestävyyttä, kuidun mahdollisuudet, lopputuotelähtöisen ajattelun, metsiin liittyvän viestinnän sekä ekosysteemien hyödyntämisen rajat ja niitä kuluttamattomat liiketoiminnat.
  • Toisen kysymyksen osalta vastauksissa nousivat esiin muun muassa käytännön toimijoiden ottaminen mukaan tutkimushankkeisiin, yrittäjyyden ja investointien tukeminen, tutkimusekosysteemien kehittäminen, pilotti- ja investointirahoituksen tutkimus sekä tiedon jakaminen arvoketjujen sisällä.
  • Innostavimmiksi innovaatioiksi osallistujat nimesivät muun muassa tekstiiliarvoketjun, hiilidioksidin hyödyntämisen, puurakentamisen, Metsien ”Pokémon Gon”, etämatkailun edistämisen pelillistämisen kautta, ekosysteemipalvelut ja hiilitaseen, puupohjaiset muovit, biopohjaisen elektroniikan, aineettomat hyödykkeet sekä lääkkeet, lisäravinteet ja antiviraalit materiaalit.

Päätössanoissaan maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen kannusti osallistujia pohtimaan yhteisiä toimia, joilla esitellyt tuote- ja palveluinnovaatiot saadaan skaalattua kannattavaksi liiketoiminnaksi ja ratkaisuiksi globaaleihin haasteisiin.

Metsäneuvostolle järjestetty webinaari oli ensimmäinen metsäneuvostolle tänä vuonna järjestettävistä eri aihepiireihin syventyvistä tilaisuuksista. Seuraavassa webinaarissa pureudutaan kansallisen metsästrategian ja muiden kansallisten strategioiden ja ohjelmien liittymäkohtiin.

Aiheesta lisää: 

Webinaariesitykset:

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 10.2.2021

Aihetunnisteet: metsät, sivuvirrat, tutkimus

Skip commenting