Metsäbiotalouden sivuvirtojen sisältämät arvoaineet hyötykäyttöön

Case - Julkaistu 25.3.2025

Metsäbiotalouden sivuvirroilla, kuten kuorella, sahanpurulla, oksilla ja neulasilla, on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Oulun yliopiston kaksi yhteistyöhanketta tähtäävät sivuvirtojen jatkojalostukseen. Työn mahdollistavat EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Business Finland.

Suomen metsäbiotalouden sivuvirtoja ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. Nykyään moni sivuvirroista päätyy suoraan energiantuotantoon poltettavaksi.

Esimerkiksi suomalaisilla sahoilla kertyy merkittävä määrä kuorta ja sahanpurua.

”Sivuvirtana syntyville kuorelle ja sahanpurulle olisi hyvä löytää niiden jalostusastetta ja arvoa nostavia teknologisia hyödyntämisratkaisuja”, toteaa Pölkky Oy:n tekninen johtaja Tero Dillström.

Sivuvirtojen sisältämät arvokkaat yhdisteet, kuten uuteaineet, tarjoavat mahdollisuuden jalostusasteen nostamiseen. Arvokkaat yhdisteet on mahdollista ottaa talteen ennen kuin sivuvirta poltetaan energiaksi. Tähän keskitytään Metsäbiotalouden sivuvirtojen jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi (MEBIP) -hankkeessa Oulun yliopistossa.

Kemiallisilla analyyseillä ja bioaktiivisuuskokeilla tietoa hyödyntämiskohteista

MEBIP-hankkeessa kehitetään neljää erilaista erottelumenetelmää metsäbiotalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Nämä ovat liuotinuuttoprosessi tanniinien erottamiseksi havupuun kuoresta, ligniinin erottelumenetelmä sahanpurusta sekä panostoiminen ja jatkuvatoiminen ylikriittinen hiilidioksidiuutto.

Hankkeessa tutkitaan edellä mainituilla erottelumenetelmillä saatujen uutteiden kemiallista koostumusta sekä niiden bioaktiivisuutta antimikrobisuus- ja antioksidatiivisuustesteillä sekä solukokeilla. Tulosten perusteella kartoitetaan kehitettävien teknologioiden hyödyntämiskohteita ja suunnitellaan mahdollisia arvoketjuja, joita voidaan hyödyntää muun muassa yritysvetoisten jatkohankkeiden suunnittelussa.

Hankkeessa kehitetään myös sivuvirtojen logistiikkaketjua raaka-aineen säilyvyys huomioiden.

Käyttöä kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa

Elävässä puussa uuteaineiden tehtävänä on esimerkiksi suojella puuta mikrobiologisilta vaurioilta sekä hyönteistuhoilta. Näitä uuteaineiden aktiivisuuksia on mahdollista valjastaa myös eri teollisuudenalojen käyttöön.

Havupuille on jo olemassa monia hyödyntämiskohteita puutuotteiden ja massa- ja paperiteollisuuden lisäksi. Esimerkiksi mäntyöljystä jalostetaan veren kolesterolia alentavia steroleita sekä resiinihappoja sisältävää rehuainetta, jolla voidaan korvata rehuantibioottien käyttöä. Pihkavoiteita taas käytetään erilaisten iho-ongelmien hoitoon niiden mikrobien kasvua estävien ja haavan paranemista edistävien vaikutusten vuoksi.

MEBIP-hanke tutkii mahdollisia teollisia hyödyntämiskohteita sivuvirroista talteen otettaville yhdisteille. Esimerkiksi tanniineja voidaan hyödyntää kosmetiikassa, ravintolisissä, lääkkeissä, liimoissa, nahan parkitsemisessa ja jätevedenpuhdistuksessa.

Metsäbiotalouden sivuvirtojen jatkojalostus korkeamman lisäarvon tuotteiksi (MEBIP)

MEBIP-hankkeen toimet on aloitettu kesällä 2024, ja se jatkuu toukokuun 2026 loppuun saakka. Ylimaakunnallisen yhteistyöhankkeen toteuttavat Oulun yliopiston kolme eri yksikköä ja Lapin ammattikorkeakoulu. Hanketta koordinoi Kajaanissa sijaitseva Mittaustekniikan yksikkö (MITY), ja hankkeen toiminta-alue on Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Hanke rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta saadulla EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuella.

MEBIP-hankkeen tiivistelmä kuvamuodossa. Hankkeen suuruus: 1.1 M €, hankkeen kesto: 6/2024-5/2026. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto, EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Hanketta toteuttaa Oulun yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu. Logot: MEBIP, Euroopan unionin osarahoittama, Pohjois-Pohjanmaa, University of Oulu, Lapin AMK.

GRAM-hanke tutkii lignoselluloosan prosessointia

Kajaanista koordinoidaan myös GRAM-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kahta innovatiivista konseptia lignoselluloosan prosessointiin. Ne tarjoavat poikkeuksellisia etuja tunnettuihin fraktiointimenetelmiin verrattuna.

GRAM-hankkeen toteuttavat Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Hanke sai rahoituksen Business Finlandilta ja se on osa laajempaa ExpandFibre-ekosysteemiä, jonka kotisivuilta löytyy lisää tietoa.

”GRAM ja MEBIP ovat molemmat vihreän siirtymän hankkeita. Niiden tavoitteena on hyödyntää metsäbiotalouden sivuvirtoja sekä luoda korkeamman jalostusarvon tuotteita korvaamaan fossiilisista lähteistä peräisin olevia raaka-aineita”, kertoo hankkeen vetäjä, tutkimuspäällikkö Jarkko Räty Oulun yliopistolta


Kirjoittaja: Jasmiina Haverinen Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksiköstä (Kajaani) toimii MEBIP-hankkeen projektipäällikkönä. Yhteystiedot: +358 46 921 0705, jasmiina.haverinen@oulu.fi

Organisaation esittely: Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö (MITY) kehittää mittaustekniikan tutkimusta ja teknologiaa. Yksikkö toimii kahdella sovellusalueella: cleantech sekä terveys ja hyvinvointi.

Kansikuva: Männyn kuoresta ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla saatua uutetta sekä MEBIP-hankkeessa hyödynnettäviä raaka-aineita. Kuvan on ottanut Jasmiina Haverinen.


Agenda2030

Metsäteollisuuden sivuvirtojen jatkojalostamisen kehittäminen tukee mm. seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja
  • Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
  • Tavoite 13: Ilmastotekoja

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja12. Vastuullista kuluttamista13. Ilmastotekoja

Lue seuraava artikkeli: Kestävä kasvu ja vahva talous – Suomen mepit ajavat biot... »