Metsä

Case - Julkaistu 5.6.2014

Kolmannes maapallon pinta-alasta on metsää. Suomen maa-alasta noin kolme neljäsosaa on metsän peitossa. Maassamme on jokaista suomalaista kohden noin neljä ja puoli hehtaaria metsää. Metsämme kuuluvat boreaaliseen eli pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joka kokonaisuudessaan kattaa noin 15 prosenttia maapallon mantereiden pinta-alasta.

Vain 31 lajia maapallon 45 000 puulajista viihtyy pohjoisessa ilmastossa, karussa ja happamassa maaperässämme. Metsiemme puusta 97 prosenttia on mäntyä, kuusta ja koivua. Noin puolessa metsistä pääpuulajina on mänty, mutta valtaosa on sekametsää, eli niissä kasvaa myös muita puulajeja.

Suomen metsissä on puuta yhteensä noin 2306 miljoonaa kuutiometriä. Puun määrä kasvaa joka vuosi, koska puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Metsän hävittäminen kiellettiin jo Suomen ensimmäisessä metsälaissa vuonna 1886. Nykyään tämä tarkoittaa sitä, että aina metsää kaadettaessa paikalle on perustettava uusi taimikko viiden vuoden kuluessa hakkuusta.

Suomessa hakataan vuosittain keskimäärin runsas kaksi prosenttia metsäpinta-alasta. Hakkuista kolmannes on päätehakkuuta jossa kaadetaan lähes kaikki metsikön puut ja kaksi kolmasosaa harvennushakkuuta jossa tehdään tilaa valituille kasvamaan jääville puille. Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta. Hakkuun jälkeen metsää uudistetaan myös kylvämällä, mutta silti neljä viidesosaa kaikista Suomen puista on syntynyt luontaisesti.
Kestävässä metsätaloudessa yhdistyy kolme tavoitetta. Luonnon ekologinen kantokyky ei saa heiketä, eli ympäristöä voi muuttaa vain sen verran, että luonto palautuu muutoksesta. Metsänhoidolla jäljitellään luonnon prosesseja. Metsiin liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset arvot eivät myöskään saa heikentyä. Lisäksi metsätalouden on oltava taloudellisesti kannattavaa kaikille mukana oleville osapuolille. Näillä periaatteilla metsistämme saadaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi tuotettua puuraaka-ainetta metsäteollisuudelle.

Sen lisäksi, että metsä on kautta historian tarjonnut ihmiselle suojaa ja monenlaisia antimiaan ravinnoksi, rakentamiseen ja myöhemmin teollisuuden raaka-aineeksi, metsät tarjoavat myös monia muita niin sanottuja ekosysteemipalveluja, jotka ylläpitävät elämää maapallolla. Metsät ja suot ovat valtavia hiilinieluja ja tärkeitä hiilen varastoja. Metsät pitävät yllä ravinteiden ja veden kiertoa ja tuottavat happea. Ne säätelevät osaltaan ilmastoa, tasaavat tulvia, niiden alle maaperään muodostuu puhdasta pohjavettä ja puuston juuret estävät eroosiota. Metsät ovat lukemattomien eliölajien koti. Osa ekosysteemipalveluita ovat myös niin sanotut kulttuuripalvelut. Metsään voi mennä virkistymään ja rentoutumaan. Metsässä samoilu parantaa tutkitusti ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Sanotaan, että suomalainen metsä on aina avoinna. Jokamiehenoikeus takaa sen, että jokainen voi nauttia suomalaisesta luonnosta riippumatta alueen omistussuhteista. Suurin osa jokamiehenoikeuksista on nykyään johdettavissa laeista, mutta ne perustuvat maan tapaan, joka on ollut voimassa ikimuistoisista ajoista lähtien. Ihan kaikkea luonnossa ei saa tehdä, vaan oikeuksia käyttävän on muistettava vastuunsa toisia ihmisiä, eläimiä ja kasveja kohtaan.

Teksti ja kuvat ovat metsäalan esittelysalkun infokorteista ja ne on toteutettu yhteistyössä koko metsäalan yhteisen Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen ja metsäalan yritysten kanssa. Salkku erilaisine näytteineen on nuorison itse ideoima tapa esitellä monipuolista toimialaa. Salkkua on jaettu yläkouluihin metsäalan kouluvierailuilla. Lisätietoja salkusta ja kouluvierailuista: vilma.issakainen(@)smy.fi ja paavo.lyytikainen(@)forestindustries.fi.