Mesimarjat ja kuusenkerkät – Lignell & Piispanen valmistaa juomia metsästä lasiin

Case - Julkaistu 25.7.2022

Juhlavuottaan viettävä Lignell & Piispanen valmistaa alkoholijuomia Kuopiossa jo 170 vuoden kokemuksella. Suomen luonnon parhaista raaka-aineista valmistuu korkean lisäarvon tuotteita ja ylijäämää hyödynnetään mm. kosmetiikassa.

Vuonna 1852 perustettu alkoholitalo Lignell & Piispanen viettää tänä vuonna 170-vuotisjuhlavuotta. Lignell & Piispanen on Suomen toiseksi vanhin yhä saman suvun omistuksessa oleva perheyritys. Yritys valmistaa Kuopiossa juomia käsityötaidolla, ”metsästä lasiin” -filosofiaa kunnioittaen. Nyt perintöä vaalii jo suvun kuudes sukupolvi. Alkoholin valmistus tuli aikoinaan kuvioihin oikeastaan sattumalta, sillä vuonna 1859 yrityksen perustaja Gustav Ranin takasi liiketuttavansa lainan ja kun tämä ei selviytynyt lainan takaisinmaksusta, kruununpolttimo siirtyi Raninin omistukseen.

”Meillä on pitkät perinteet luonnon parhaiden raaka-aineiden hyödyntämisestä. Mesimarjalikööri, jonka valmistamme edelleen samalla alkuperäisellä reseptillä, tuli markkinoille jo vuonna 1882. Eli 140 vuotta sitten. Vuonna 1900 se palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä kultaisella mitalilla ja sitä vietiin Ranskan hoviinkin”. Tänä päivänä olemme tiettävästi ainoa juomanvalmistaja, joka käyttää aitoa mesimarjaa tuotteissaan”, kertoo Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Kirsi Räikkönen.

”Pohjois-Pohjanmaalta käsin poimitun mesimarjan lisäksi käytämme juomien valmistuksessa mm. lähialueelta kerättyä kuusenkerkkää, juhannusruusun terälehtiä, koivunlehtiä ja kotimaista tilliä. Myös pohjolan soiden kulta, lakka, on meille tärkeä raaka-aine. Osan raaka-aineista kerää oma henkilökuntamme, osa ostetaan tukkureiden kautta. Luonnon aidot maut uutamme alkoholiin joko perinteisin menetelmin tai aromitislaamalla”, Räikkönen jatkaa.

Tie metsästä lasiin vie vuosia

Marjojen ja luonnon raaka-aineiden hyödyntäminen tuotteissa vaatii aikaa ja osaamista. Esimerkiksi marjaliköörin valmistus alkaa marjojen uuttamisella. Marjat uutetaan säiliöissä alkoholin kanssa. Esim. lakkaa uutetaan noin vuoden ajan, jonka jälkeen lakka puristetaan ja neste siirretään kypsytysvarastoon säiliöihin kypsymään. Lakkalikööri kypsyy säiliössä vähintään puoli vuotta, makuvodkatkin lähes kuukauden, sillä maku tekeytyy vielä kypsyessä.

”Lakkaliköörin valmistus vie noin kaksi vuotta. Aidoista marjoista valmistetuissa likööreissä on vahva tuoksu ja ainutlaatuinen makumaailma, jonka kyllä erottaa. Meille aitojen marjojen ja luonnon kasvien hyödyntäminen on kunnia-asia ja haluamme vaalia perinteitä, vaikka valmistus viekin aikaa”, Räikkönen valottaa.

Marjojen ylijäävät osat tarjotaan jatkokäyttöön

Lignell & Piispanen etsii jatkuvasti yhteistyökumppaneita, joiden kanssa raaka-aineiden sivuvirrat, kuten marjojen ja yrttien matka, voisi jatkua vielä puristamisen jälkeenkin. Yksi esimerkki tästä on yhteistyö johtavan suomalaisen kosmetiikkavalmistajan kanssa.

”Lakasta jäävä siemen toimitetaan kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi, ja siellä siementen sisältämä öljy käytetään kosmetiikan ja ihonhoitotuotteiden valmistuksessa”, Räikkönen kertoo.

Juomatottumukset kehittyvät

Aidot maut ja lähialueiden raaka-aineet kiinnostavat kuluttajia. Alkoholijuomien osalta kulutustottumukset ovat monipuolistuneet ja kysyntää on matala-alkoholisille ja alkoholittomille juhlajuomille. Tämä on huomioitu myös Lignell & Piispasella, joka lanseerasi keväällä alkoholittoman FINNA kuohujuoman ja matala-alkoholisen FINNA Mesimarja kuohujuoman. Myös näissä tuotteissa on käytetty pohjana aidoista marjoista valmistettuja uutteita.

Ilmastonmuutos ja pölyttäjät vaikuttavat raaka-aineen saatavuuteen

Raaka-aineiden saatavuus tulevaisuudessa mietityttää.

”Mesimarja vetäytyy ilmaston lämmetessä koko ajan pohjoisemmaksi ja pohjoisemmaksi. Paljon puhutaan myös pölyttäjien katoamisesta. Nämä ovat asioita, joihin suhtaudumme vakavuudella. Näemme mesimarjan säilyttämisen kulttuuritekona ja olemme olleet mukana mm. kokeiluissa, joissa on testattu mesimarjan viljelyä. Se on kuitenkin vaativa kasvatettava, sillä se on altis lehtihomeille ja vaatii ristipölytyksen”, Räikkönen toteaa.

Lisätietoa mesimarjan viljelykokeilusta on muun muassa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton sivuilla. Työ mesimarjan säilyttämiseksi kuitenkin jatkuu ja toivottavasti siinä onnistutaan, sillä sen aromikas maku on ainutlaatuinen.

Artikkelin kirjoittaja on markkinointipäällikkö Marja Pylkkänen, Lignell & Piispanen. Yhteystiedot: marja(at)lignellpiispanen.fi .