Mäti-istutuksella lohia ja taimenia virtavesiin biohajoavassa rasiassa
Case - Julkaistu 16.5.2017
Mäti-istutus on kustannustehokkain tapa palauttaa taimen tai lohi virtavesiin. Mätijyvinä istutetut kalat käyvät läpi luonnonvalinnan toisin kuin viljelylaitoksessa tuotetut kalanpoikaset. Suomessa on kehitetty biohajoava, kartonkinen mätirasia vaihtoehdoksi muoviselle rasialle.
Kalastusmahdollisuuksia on pitkään parannettu istuttamalla vesiin viljelylaitoksilla tuotettuja kalanpoikasia. On kuitenkin syntynyt tarve kehittää tehokkaampia menetelmiä, jotka vahvistaisivat uhanalaistuvia vaelluskalakantoja. Mätijyvinä istutetut kalat käyvät läpi luonnonvalinnan luonnonkalojen tapaan. Mätirasiat ovat helppoja kuljettaa vaikeakulkuisiinkin kohteisiin, joihin muut istutukset olisivat ylivoimaisen vaikeita.
Maatuva ja kotimainen mätirasia on ekologinen vaihtoehto muoville
Suomessa on kehitetty kalojen istuttamiseen tarkoitettu mätirasia, joka maatuu luontoon. Se tarjoaa vaihtoehdon nykyisille, ulkomailta tilattaville muovirasioille. 2 dl vetoisen rasian on ideoinut kouvolalainen iktyonomi Manu Vihtonen. Materiaalina käytetään Stora Enson monikerroksisesta CKB-kraftkartonkia. Itse tuote valmistetaan Pyroll Oy:n Tampereen kotelotehtaalla. Kotimaisten ekorasioiden myynnistä ja markkinoinnista vastaavat Ridigos Oy ja Tmi Manumaa.
Rasiat asennetaan virtaavan veteen kevättalvella, kun mäti on kehittynyt silmäpisteasteelle. Ekorasian tilavuus mahdollistaa noin 1000 lohen tai lähes 2000 taimenen mätimunan kuoriutumisen, kun kuoriutumisaste on normaalisti yli 95 %.
Mädillä täytetty rasia tulee sijoittaa alueelle, jossa veden virtausnopeus on riittävä ja kuoriutuville poikasille löytyy sopivaa elinympäristöä. Rasian voi asentaa kivien väliin tai haudata varovasti karkean soran tai kivien alle. Rasian sisälle voi myös kiilata 2-3 pientä kiveä ja laittaa mädit näiden lomaan. Rasia on näin samalla painotettu upotettavaksi ja pysyy virtavedessä paikallaan. Rasioita ei tule laittaa suurten kivien taakse tai ns. seisovaan veteen.
Ekorasioita ei tarvitse etsiä ja kerätä pois, purkaa sekä pestä ja varastoida, kuten muovisten rasioiden kanssa joudutaan toimimaan.
Arvokkaiden vaelluskalojen vuoksi kannattaa tehdä työtä
Uuden kalastuslain ja -asetuksen tavoite on tukea kestävämpää kalataloutta ja kansallinen kalatiestrategia edistää kalateiden rakentamista. Siniseen biotalouteen kuuluu myös vesistöjen vetovoimaisuuteen perustuva matkailu. Mäti-istutuksilla pyritään luomaan vaelluskalakantojen kestävää kehitystä ja elvytystyöllä poistamaan lajien uhanalaisuus tai kantojen häviämisen riski sekä luoda luonnonkantoihin perustuvat virkistyskalastusmahdollisuudet.
Virtavesien vaelluskalakantojen elvyttämistä on koko maan mittakaavassa systemaattisesti ja kiireesti tehtävä koko ajan. Syy on se, että merkittävä osa alkuperäisistä lohi- ja taimenkannoista ovat patoamisen, uittoperkauksien, liikakalastuksen tai vesien pilaamisen johdosta hävinneet tai merkittävästi taantuneet. Jokien kalakannoille ja kalataloudelle koituneita haittoja on vuosikymmenten ajan kompensoitu kalanpoikasten istutuksilla. Myös kalavesien omistajille istutukset ovat olleet helppo tapa hoitaa kalavesiä. Istutuksien tuotot ovat kuitenkin romahtaneet ja syynä nähdään mm. istutuskantojen laitostuminen vuosien saatossa.
Virtavesien kunnolla sekä elinvoimaisella ja monipuolisella kalastolla on merkitystä jokivarsien kunnille ja niiden paikallisväestölle, mutta myös loma- ja vapaa-ajanasukkaille. Lohi ja taimen houkuttelevat kalastusmatkailijoita, mikä vilkastuttaa majoitus- ja leiripaikkojen kysyntää tuoden liikevaihtoa paikkakunnille. Virtavesien kunnostaminen takaisin lähemmäs luonnontilaa ja vaelluskalaston elvyttäminen mäti-istutuksin on siten investointi, jota kannattaa tukea.
Biohajoavalla mätirasialla on maailmanlaajuista potentiaalia
Ekologisilla mätirasioilla on merkittävää kansainvälistä potentiaalia, sillä vaelluskalojen ahdinkoa esiintyy kaikkialla. Maailmalla on satoja tuhansia padottuja virtavesistöjä, joissa vaelluskalakannat ovat jatkuvan hoidon tarpeessa. Virtakutuisilla lohikannoilla on varsin laajat levinnäisyysalueet. Niitä esiintyy pohjoisen pallonpuoliskon lisäksi mm. Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Lohikaloja on levitetty eri puolille maailmaa ja esimerkiksi Uudessa-Seelannissa taimen menestyy erinomaisesti.
Märirasia sopii mm. Atlantin lohen, eri taimen- ja kirjolohi- ja nieriäkantojen lisäksi viiden Tyynenmeren lohilajin istutuksiin. Rasian kannalta olennainen yhteinen nimittäjä ovat lohikalojen suurikokoiset mätijyvät. Lohikalojen mätijyvät tarvitsevat runsaasti happea, minkä mätirasian reikien läpivirtaus tarjoaa. Lisäksi mäti on yleismaailmallisesti useimpien virtavesissä esiintyvien kalalajien ravintoa, mutta tämä predaatio estyy mätirasiaa käytettäessä.
Mäti-istutus edellyttää lupaa
Suomessa on ennen mäti-istutusten tekemistä otettava yhteyttä paikallisen vesialueen isännöitsijään tai ELY-keskukseen. Lupa istutukseen myönnetään, mikäli se ei heikennä vesistön käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista.
Mikäli suunnitellun lajin istuttaminen ei tule kysymykseen, tulee puntaroida mahdollisuuksia vahvistaa olemassa olevaa vaelluskalakantaa muilla keinoin. Vaelluskalat elpyvät elinympäristö- ja kutupaikkakunnostusten sekä vaellusesteettömyyden, kalastuksensäätelyn ja vedenlaadusta huolehtimisen avulla.
Artikkelin kirjoittaja on Tmi Manumaan toiminnanjohtaja ja mätirasian kehittäjä Manu Vihtonen.
Lisätietoja ekorasiasta antavat:
Ridigos Oy:n toimitusjohtaja Magnus Breitenstein, puh 040 558 1036, magnus(a)kalasydan.fi,
Kalasydän Oy:n myyntijohtaja Mika Sohlberg, puh. 0500 103344 tai sähköposti mika(a)kalasydan.fi
Tmi Manumaan toiminnanjohtaja Manu Vihtonen, puh. 040 505 0620
Pääkuva Aki Janatuinen.
Artikkeli on julkaistu 16.5.2017