Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli biotalouden mahdollisuuksista sekä markkinatilanteesta

Uutinen - Julkaistu 31.1.2023

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Brysselissä maanantaina 30. tammikuuta. Puheenjohtajavaltio Ruotsi esitteli puheenjohtajakautensa ohjelman. Ministerit keskustelivat biotalouden mahdollisuuksista nykyisten haasteiden valossa painottaen erityisesti maaseutualueita. Lisäksi ministerit keskustelivat markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Puheenjohtajamaa Ruotsin yhtenä prioriteettina on juuri markkinatilanne Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan vaikuttaessa edelleen maatalousmarkkinoihin EU:ssa. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Ministerit keskustelivat biotalouden mahdollisuuksista nykyisten haasteiden valossa painottaen erityisesti maaseutualueita. Jäsenvaltiot pitävät biotaloutta tärkeänä. Se tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaen tulolähteitä, luoden työpaikkoja, vahvistaen resilienssiä ja edistäen vihreää siirtymää. Ministeri Antti Kurvinen totesi, että biotalouden tulisi olla keskeinen osa myös EU:n teollisuuspolitiikkaa ja tulevan komission työohjelmaa. Ruotsi valmistelee biotaloudesta neuvoston päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä huhtikuun maatalous- ja kalastusneuvostossa.

Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli myös markkinatilanteesta erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Saman asiakohdan yhteydessä käsiteltiin myös Puolan valtuuskunnan tiedotusasia Ukrainasta tulevan maataloustuotteiden tuonnin lisääntymisen aiheuttamista ongelmista sekä Unkarin valtuuskunnan tiedotusasia väliaikaisesta poikkeuksesta koskien enimmäismäärää hakuvuodelle 2023 osoitettujen tuotantosidonnaisten tulotukitoimenpiteiden osalta.

Keskustelussa markkinatilanteesta jäsenvaltiot pitivät tärkeänä Ukrainan maataloustuotannon häiriötöntä vientiä maailman markkinoille ja Ukrainan viljelijöiden auttamista tulevalla satokaudella. Ukrainan naapurivaltiot ilmaisivat kuitenkin huolensa Ukrainasta tulevista maataloustuotteista, jotka jäävät Ukrainan naapurimaihin häiriten paikallisten markkinoiden toimintaa. Keskustelussa usea jäsenvaltio oli valmis ottamaan maatalousvarauksen käyttöön markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Osa jäsenvaltioista oli sitä mieltä, että tuen tulisi kohdistua erityisesti Ukrainan naapurivaltioihin.

Ministeri Kurvinen totesi markkinakriisin kohdistuvan kaikkiin jäsenmaihin ja suhtautuvansa avoimesti maatalousvarauksen käyttöönottoon. Hän totesi, että maatalousvarauksen käytön tulisi olla mahdollisimman joustavaa. Jäsenvaltioiden tulisi voida kohdentaa rahoitus itse siten, että sen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri. Ministeri Kurvinen myös tuki Unkarin asiakohtaa tuotantosidonnaisten tulotukitoimenpiteiden väliaikaisesta poikkeuksesta vuodelle 2023.

Muiden asioiden alla keskusteltiin myös teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalan laajentamisesta nautakarjatiloihin. Suurin osa jäsenmaista kannattaa soveltamisalan laajentamista, mutta siten, että se ei kohdistuisi pieniin ja keskisuuriin tiloihin. Lisäksi keskusteltiin Slovenian aloitteesta hunajan alkuperämerkintöjen kehittämisestä, jota laaja joukko jäsenvaltiota tuki.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Lasse Kontiola, p. 0295 162 144
Erityisasiantuntija Kari Valonen, p. +32 473 525 630
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 30.1.2023