Maaperään sijoittaminen kasvaa korkoa

Blogi - Julkaistu 7.3.2019

Maaperän toimintakyvyn parantaminen on avainasemassa, kun puhutaan ravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä tai Itämeri- ja ilmastotyöstä. Hyväkuntoinen maaperä pidättää ravinteita kasvien käytössä, varastoi hiiltä ja parantaa monimuotoisuutta maan päällä ja alla. Ravinteet kiertävät resurssiviisaasti, ja päättäjät, tieteentekijät, yritykset, viljelijät ja kuluttajat ovat yhdessä tekemässä paradigman muutosta.

Koska Itämeri, ilmasto ja maaperä ovat tiiviissä yhteydessä keskenään, ovat sekä ongelmat että ratkaisut yhteisiä. Yksipuolinen viljely, keskittynyt kotieläintalous sekä väkilannoitteiden ja kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö ovat vuosikymmenten aikana aiheuttaneet merkittäviä ongelmia, vaikka keinojen tavoitteena on ollut alun perin satojen ja talouden turvaaminen.

Maataloutta tulee ymmärtää suurena kokonaisuutena. Kun maaperä on hyvässä kunnossa, pysyvät vesi, ravinteet ja kiintoaines peltomaassa ruokkimassa kasveja – eivät vesistöjä tai ilmakehää.

Monipuolinen keinovalikoima käytössä

Kärkihankerahoituksella olemme tähän mennessä tutkineet kierrätettyjä maanparannusaineita ja lannoitteita, hiilen, fosforin ja typen dynamiikkaa maaperässä, edistäneet lannankäsittelyä ja -hallintaa, sekä työskennelleet eri sidosryhmien kanssa ravinteita kierrättävän, kestävän ja parantavan maatalouden puolesta.

Ravinteista fosfori on ehtyvä luonnonvara, eikä sille ole korviketta. Typen suhteen maailma on jo nyt ähkyssä. Maatalouden ilmastovaikutuksesta lähes puolet tulee neitseellisten typpilannoitteiden valmistamisesta.

Onneksi typpi ja fosfori ovat arvokkaita kierrätettynäkin! Ravinteita sisältäviä biomassoja muodostuu ruuantuotannossa ja teollisuudessa valtavia määriä vuosittain. Näiden massojen jalostus lannoitteiksi on pakollinen asia, jolla muutetaan ympäristöongelma kerralla resurssiviisaudeksi.

Maaperä on viljelijän paras investointi, josta on hyötyä meille kaikille

Viljelytapoja tulisi kehittää voimallisesti kestävämpään suuntaan. Vallalla on näennäistehokkuuden illuusio. Sen näkee kannattavuudesta, jonka kanssa suuri osa viljelijöistä taistelee. Tuotantopanoksia pitäisi saada pienemmäksi ja luonnon oma voima valjastaa kassaksi. Viljelijän tulisi joka vuosi kartuttaa hiilipankkiaan, se kyllä kasvaa korkoa ja näkyy kannattavuudessa.

Samoilla toimenpiteillä, joilla vaalitaan maaperän kasvukuntoa, varastoidaan hiiltä maahan eli hidastetaan ilmastonmuutosta. Vuoroviljely, nurmen runsas lajikirjo ja pellon pitäminen kasvipeitteisenä läpi vuoden ovat esimerkkejä tavoista, joilla viljelijä voi edistää luonnon toimivuutta ja hiilen varastoitumista maahan tasatahtia kannattavuuden kasvun kanssa.

Toimintatapojen muutos kestävään suuntaan vaatii systeemisen muutoksen. Kokonaisuuksien ymmärtämisellä saavutetaan pitkäaikaisia muutoksia. Ravinnepäästöjen vähentäminen pelloilta tapahtuu kestävimmin korjaamalla pellon kasvukunto ja toimivuus huippuunsa. Kokonaisuuden kannalta juurisyiden, ei pelkkien oireiden, korjaaminen on olennaista.

Kestävässä ruokajärjestelmässä ei synny hukkaa vaan ravinteet kiertävät resurssiviisaasti ja neitseellisiä ravinteita otetaan systeemiin vain pakon edessä, jos kierrätettynäkin on saatavilla. Tätä olemme pyrkineet muun muassa kärkihankerahoituksella edistämään.

Kirjoittaja Saara Kankaanrinta on ympäristövaikuttaja ja Itämeren suojeluun keskittyvän Baltic Sea Action Groupin perustaja. Hän on myös Soilfood Oy:n perustaja ja hallituksen jäsen, Qvidjan koetilan omistaja ja Qvidja Kraftin perustaja, Sulapac Oy:n hallituksen jäsen, Carbon Action -aloitteen perustaja sekä Suomen kiertotalouden ohjausryhmän jäsen.

Yhteydenotot: saara.kankaanrinta(a)bsag.fi, Twitterissä @SKankaanrinta

Katso ja lue lisää:
Video Qvidjan mallimaatilalta
Viljelijä, liittoudu pieneliöstön kanssa!

Kankaanrinta on ollut mukana useissa hallituksen kiertotalouden kärkihankkeissa, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Kevään 2019 aikana kärkihankkeiden tuloksista kerrotaan Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa. Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.

AGENDA 2030

Hyvin toimiva, hiiltä sitova ja ravinteet kasvien käytössä pitävä maaperä edistää seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: ruokaturvaa (SDG 2), hillitsee ilmastonmuutosta (SDG 13), ylläpitää monimuotoista vedenalaista (SDG 14) ja maanpäällistä elämää (SDG 15) sekä tarjoaa ihmisarvoista työtä ja kestävää talouskasvua (SDG 8).