Maankäyttösektorilla merkittävät mahdollisuudet hiilensidontaan ja päästöjen vähentämiseen, toimet toteutettava luontoa vahvistaen

Uutinen - Julkaistu 11.3.2021

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina maankäyttösektorin ilmastotoimista. Keskustelussa nousivat esiin mm. kannustimet toimien toteuttamiseen, tarve systeemiselle ja kokonaiskestävälle lähestymistavalle, toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä muutosten toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla.

Kokouksessa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden alustukset maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudesta ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmistelusta. Keskustelua alusti myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys, jossa on tarkasteltu 13 eri ilmastotoimen vaikutuksia maankäyttösektorin nieluihin ja päästöihin.

Turvemaiden käyttö, metsäkadon ehkäiseminen ja metsänhoito avainasemassa

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan maankäyttösektorin suurimmat ja nopeasti vaikuttavat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät turvemaiden käyttöön. Keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat heikkotuottoisten turvemaapeltojen siirtäminen pois viljelystä, turvemaapeltojen viljelykäytäntöjen kehittäminen sekä metsäpinta-alan lisääminen metsityksellä. Myös metsäkatoa estämällä voidaan vähentää päästöjä merkittävästi.

”Tällaisille toimille ei kuitenkaan ole nykyään kannustetta tai tukijärjestelmää. Tarvittaisiin maatalouden tukijärjestelmän uudistus tai muu kannuste poistaa turvepeltoja viljelystä sekä metsäkatoa hillitsevä tai vastaava päästöjä aiheuttavalle suunnattu maksu”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta toteaa.

Keskustelussa nousi esiin, että heikkotuottoisten turvepeltojen poistamiseen viljelystä tulisi olla kannustimia, ja siirtymä pois turvepeltojen viljelystä tulisi tehdä reilusti, sopivissa nivelkohdissa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Pöydän jäsenet painottivat, että metsäkadon ehkäisemisessä merkitystä on pellonraivauksen ohella myös yhdyskuntarakentamisella.

”Metsäkatoa on torjuttava, metsitystä lisättävä ja valtiovallan toimin kannustettava metsien hoitoon. Hyvä metsienhoito on parasta ilmastopolitiikkaa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Tarvetta pitkäjänteisyydelle, luontovaikutusten huomioimiselle ja kestävyyden laaja-alaiselle tarkastelulle

Keskustelussa korostui maankäyttösektorin toimijoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti pidemmällä tulevaisuudessa sektorin rooli hiilen sitojana on merkittävä, kun päästöt on saatu painettua minimiin. Pöytä totesi, että vastuullinen maankäyttö on aina monitavoitteista, huomioi kokonaiskestävyyden ja katsoo pitkälle tulevaisuuteen.

Myös luontokriisi ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen rooli osana maankäytön muutoksia korostui keskustelussa. Pöydän ympärillä todettiin, etteivät kaikki tehokkaat ilmastotoimet välttämättä aina tue luonnon vahvistamista, mutta luontoa vahvistavat toimet tukevat aina ekosysteemien resilienssiä.

”Vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta voimme paremmin torjua ilmastokriisiä ja sopeutua siihen. Luonto pitäisikin olla maankäytön suunnittelun keskiössä. Jokaisessa maankäyttöhankkeessa tulisi huomioida, miten sen luontohaitat minimoidaan ja lopuksi kompensoidaan toimilla, jotka vahvistavat luontoa vähintään haittaa vastaavasti”, Sitran johtaja Mari Pantsar painottaa.

Keskustelussa todettiin, että yhteinen sitoutuminen maankäyttösektorin toimien vahvistamiseen on jo olemassa. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea niitä, jotka kärsivät muutoksesta, mutta myös tukea niitä, jotka liikkuvat eturintamassa.

Lisätietoja:

Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
riikka.yliluoma@ym.fi

Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
jarmo.muurman@ym.fi

MMM
Heikki Granholm
Luonnonvaraneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 130
heikki.granholm@mmm.fi

Luonnonvarakeskus
Raisa Mäkipää
Tutkimusprofessori
0295 322 197
raisa.makipaa@luke.fi

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastokokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #hiilestäkiinni.

Maa- ja metsätalousministeriön, Valtioneuvoston viestintäosaston ja Ympäristöministeriön tiedote 11.3.2021