Luonnonlaidunliha ansaitsee sertifikaatin
Blogi - Julkaistu 5.2.2016
5.2.2016
Ken on saanut maistaa luonnonniityllä laiduntaneen pihvikarjan lihaa, tietää syöneensä jotain erityistä. Hienon makuelämyksen taustalla on naudan syömä ravinto. Luonnonlaitumella eläinten ruokavalio koostuu erittäin monipuolisesta kasvilajistosta, joka sisältää niin makua parantavia kuin terveyttä edistäviäkin aineksia.
Hitaamman kasvun ansiosta luonnonlaidunliha on marmoroitunutta, minkä moni aistii suussaan mehukkuutena, pehmeytenä ja kaikinpuolisena maukkautena. Ruotsin maatalousyliopiston tutkimusten mukaan luonnonlaidunlihan omega 3 –pitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin teollisella rehulla tuotetussa lihassa.
Naudat ja lampaat
WWF Suomi ja metsätalouden asiantuntijapalveluita tuottava Tapio Oy saivat joulukuussa 2015 päätökseen hankkeen, jossa selvitettiin puustoisten perinneympäristöjen hoitoa luonnonlaidunnuksen avulla. Nelivuotisen hankkeen rahoitus saatiin METSO-ohjelmasta (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma).
Osana metsälaidunhanketta kehitettiin kriteerit luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa. Kriteerien määrittelyyn osallistuivat WWF:n johdolla myös Suomen Lammasyhdistyksen ja Pihvikarjaliiton edustajat. Mallia otettiin Ruotsista, missä luonnonlaidunlihaa myydään noin 400 tuhatta kiloa vuodessa.
Niittylihan kriteerit
Suomessa laaditun kriteeristön mukaan luonnonlaidunlihana saa myydä vain sellaisia tuotteita, joissa kaikki liha on sataprosenttisesti luonnonlaidunlihaa. Luonnonlaidunten osuuden laitumista pitää ylittää 50 prosenttia, ja eläinten tulee laiduntaa niillä vähintään puolet laidunkauden pituudesta. Tavanomaisellakin heinäpellolla laiduntava karja on idyllinen näky, mutta eläimet rouskuttavat suurimmaksi osaksi vain muutamaa kasvilajia.
Laidunkauden ulkopuolella käytettävälle rehulle on omat vaatimuksena. Vähintään 70 prosenttia rehun kuiva-aineesta tulee olla karkearehua, joksi lasketaan muun muassa säilörehu, heinä, olki ja vihantarehu. Vuositasolla 100 prosenttia rehusta pitää olla kotimaista tai luomua, mutta ei soijaa.
Yhteiset arvot
Luonnonlaitumella eläimet voivat vaeltaa vapaina ja elää lajinomaista elämää. Eläinten hyvinvointi on tärkeää paitsi tuottajille myös kuluttajille. Luonnonlaidunlihalle laaditut kriteerit tekevät tuotantoketjusta läpinäkyvämmän, mutta erillinen sertifikaatti helpottaisi vastuullisten valintojen tekemistä entisestään. Ruotsissa on sertifioitua luonnonlaidunlihaa ollut myynnissä jo yli kymmenen vuotta. Suomessakin on tarve työstää kriteerien tueksi sertifikaatti.
Eläintenkasvattajalle erikoistuminen luonnonlaidunlihan tuotantoon avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia lihatuotteiden markkinointiin ja myyntiin. Tuottaja voi itse kertoa kuluttajalle lihan alkuperästä, ja kuluttaja pystyy tutustumaan tuotantoketjuun omin silmin. Tilamyynnissä tuotteen hinta voi olla korkeampi, ja silti asiakas maksaa sen mielellään.
Kirjoittaja Airi Matila työskentelee metsäasiantuntijana Tapio Oy:ssä. Hän on myös Maaseutupolitiikan Ekosysteemipalvelut –verkoston erityisasiantuntija.
Luonnonlaitumista ja niillä tuotettavan lihan kriteereistä voi lukea lisää osoitteesta www.wwf.fi