Luonnon ilmaispalvelujen tunnistaminen edistää niiden kestävää käyttöä ja suojelua
Uutinen - Julkaistu 20.1.2015
”Kansallisen ekosysteemipalvelujen taloudellisen merkityksen arviointi” -hankkeen (Suomen TEEB) loppuraportti luovutettiin ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Raportin mukaan on tärkeää tunnistaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden taloudellinen merkitys, jotta luonnon monimuotoisuuden vähenemistä voidaan Suomessa estää tai hidastaa.
”Monimuotoinen luonto ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat hyvinvoinnin edellytyksiä. Päätöksenteossa meidän tulee tunnistaa mahdolliset vaikutukset luontoon ja sen meille tarjoamiin palveluihin. Ekosysteemipalvelut, kuten puhdas hengitysilma, eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niitä tulee vaalia, ja Suomen TEEB-selvitys antaa tähän työkaluja”, ympäristöministeri Grahn-Laasonen korosti.
Syvempää tietoa päätöksenteon ja elinkeinojen pohjaksi
Suomen TEEB -hankkeen tiedot auttavat päätöksentekijöitä tunnistamaan ja arvottamaan luonnon ekosysteemien tuottamia hyötyjä, arvioimaan niiden tilaa ja kehityssuuntia sekä edistämään ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä. Raportissa on havainnollistettu ekosysteemipalvelujen tuotantoa ja saatavuutta konkreettisesti Helsingin ja Uudenmaan alueella. Raportti lisää tietoisuutta ekosysteemipalveluista ja tukee kansallisen luonnonvaraselonteon 2050 tavoitteita.
Suomen TEEB pyrkii tekemään näkyväksi ekosysteemien hyödyt ja niiden perustana olevan luonnon monimuotoisuuden.
”Tarkasteltavien hyötyjen kirjo ja ylläpito tulisi huomioida nykyistä kattavammin yhteiskunnan kaikessa toiminnassa. Näin voitaisiin myös tukea uutta kestävää liiketoimintaa, parantaa ihmisten elämänlaatua ja säästää monista ympäristöhaittojen aiheuttamista kustannuksista”, toteaa hanketta johtanut kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Luonnon palveluita on pidetty itsestäänselvyyksinä
Ekosysteemipalvelut ja niiden perustana oleva luonnon monimuotoisuus tulee näkyä suunnittelussa, yrityksissä ja aluetasolla. Luonnon ilmaispalvelujen roolin ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi vihreän talouden kehittämisen kannalta tärkeille maa-, metsä- ja vesitaloudelle sekä uusiutuvien energialähteiden kestävälle käytölle. Tärkeitä toimialoja ovat myös Suomen luontoon perustuva biotalous, ravinnontuotanto, luontomatkailu ja terveyteen liittyvä yritystoiminta sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuus.
Raportti antaa katsauksen ekosysteemipalveluihin liittyvistä ohjauskeinoista ja niiden uudistustarpeista. Raportissa on myös arvio luontopääoman kansallisen tilinpidon nykytilasta sekä suosituksia tilinpidon edistämiseksi. Tuotettua tietoa on mahdollista käyttää esimerkiksi Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman toteutuksessa ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanossa. Raportissa on myös yhteenveto Suomen tärkeimmistä ekosysteemipalveluista ja niiden tarjontaan vaikuttavista tekijöistä, esityksiä tavoista arvioida palvelujen tilaa ja kehitystä indikaattorien avulla. Raportin ohella julkistetaan internet-sivusto (Biodiversity.fi) Suomen ekosysteemipalvelujen kehitystä kuvaavista indikaattoreista.
Luontoarvopankkimekanismi voisi olla yksi keinoista, jolla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä voitaisiin Suomessa estää tai hidastaa. Mekanismiin liittyy sekä ekologisia että taloudellisia riskejä, joten sen käyttöönotto edellyttää huolellista ja melko pitkäaikaista kokeilua. Mekanismin avulla voidaan antaa ’hinta hinnattomalle palvelulle’. Raportti antaa myös uutta tietoa maamme tärkeimpien ekosysteemipalvelujen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Lisäpanostusta tarvitaan yhteiskunnan toimivuuden ja talouden kannalta tärkeiden säätelypalveluiden, kuten luonnon prosessien, tutkimukseen.
Kulttuuripalveluja, erityisesti luonnon virkistyskäytön merkitystä, on tutkittu säätelypalveluja enemmän. Luonnon virkistyspalvelujen suuri merkitys perustuu suomalaiseen elämäntapaan liikkua metsissä, vesialueilla ja maaseudulla. Merkittävää on, että näitä alueita voidaan käyttää samanaikaisesti myös tuotantopalvelujen, kuten raakapuun, bioenergian ja ruoan tuotantoon.
Kansallisen ekosysteemipalvelujen taloudellisen merkityksen arviointi (Suomen TEEB) -hanke noudattaa kansainvälisten The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -selvitysten periaatteita kansallisella tasolla. Suomen ympäristökeskuksen johtamaan tutkimusryhmään kuuluivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (nykyisin LUKE), Euroopan ympäristöpolitiikan instituutti, Pellervon taloustutkimus sekä Itä-Suomen, Helsingin ja Lapin yliopistot. Hankkeen rahoitti ympäristöministeriö.
- Raportti: Towards A Sustainable and Genuinely Green Economy. The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland)
- Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit -sivusto (englanniksi)
- TEEB Nordic -yhteenveto pohjoismaisen luonnon hyödyistä (Luonnon kirjo -uutislehti)
- The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB)
Lisätietoja
Suomen TEEB -hanke:
Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 394 932, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ekosysteemipalveluindikaattorit:
Erikoistutkija Petteri Vihervaara, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 513 8185 , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, puh. 050 307 0806, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
20.1.2015, ympäristöministeriö