Luomukeruualueet karttapalveluun ja tuotteen luomuna maailmalle

Uutinen - Julkaistu 19.6.2019

Kesäkuun puolivälistä alkaen metsänomistajat ovat voineet ilmoittaa Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta halukkuutensa liittää metsänsä luomukeruualueeksi. Metsänomistajalle palvelu on maksuton, ja sen tavoitteena on laajentaa kustannustehokkaasti Suomen kansainvälisesti merkittävää luomukeruupinta-alaa, ja saada yhä suurempi osa metsien marjoista, sienistä, mahlasta ja luonnonyrteistä kaupallisesti hyödynnettyä.

– Luomukeruualueiden digitalisoiminen Metsään.fi-palveluun helpottaa luomukeruualueiden selvittämistä ja karttatyötä. Luomumarjojen valtti on alkuperän todentaminen, sillä erityisesti kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla alkuperän todennettavuus on olennaista, toteaa neuvotteleva virkamies Tero Tolonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Luomulainsäädännön mukaan luomuna voidaan myydä luonnontuotteita, jotka on kerätty ELY-keskusten luomuvalvonnan piirissä olevista, sertifiointikriteerit täyttävistä metsistä. Keskeinen vaatimus on, ettei poiminta-alueilla ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kolmena edellisenä vuonna.

– Yksinkertainen ja metsänomistajalle vaivaton tapa liittää metsänsä luomukeruualueeseen on tehdä se Metsään.fi-palvelun kautta. Metsään.fi-palvelun käyttö on metsänomistajalle maksutonta. Palvelussa tehdyn ilmoituksen jälkeen metsänomistajan valtuuttama selvittäjä tarkistaa alueen luomukelpoisuuden ja liittää metsän luomuvalvontajärjestelmään, kertoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

Luomukeruualueen kartat muodostaa selvittäjä. Luomusitoumus näkyy Metsään.fi-palvelussa metsänomistajan lisäksi ainoastaan toimijoille, joilla on käyttöoikeus metsänomistajan tietoihin joko tämän antamaan suostumukseen, asiakkuuteen tai jäsenyyteen perustuen.

Käytännössä suomalaiset metsän käsittelytavat täyttävät hyvin luomulainsäädännön edellytykset, yli 90 prosenttia Suomen metsistä soveltuu luomukeruualueeksi, jolta kerätyt luonnontuotteet olisi mahdollista myydä ja tuotteistaa luomuna. Metsänomistajan kannalta ei välttämättä ole eroa, kerätäänkö hänen metsistään jokamiehenoikeuden turvin marjoja luomuna vai tavallisina, mutta marjoja jalostaville ja hyödyntäville yrityksille luomusertifikaatilla on valtava merkitys. Suomalaisella luomuluonnontuotteilla on kasvava kysyntä vientimarkkinoilla, ja moni elintarvikealan yritys tarvitsee luomuraaka-ainetta tuotannossaan.

Suomen metsissä kasvavista, jokamiehenoikeudella tai maanomistajan luvalla kerättävissä olevista raaka-aineista vain murto-osa on nyt hyötykäytössä. Luonnontuotealan kasvumahdollisuudet riippuvat luomuraaka-aineen saatavuudesta ja metsänomistajien halukkuudesta liittyä luomukeruualueeseen.

– Metsätalous ja luomusertifiointi eivät sulje pois toisiaan. Metsänomistaja voi hyödyntää luomukeruualueeseen liittämiään metsiään valitsemallaan tavalla, aivan kuten ennenkin. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on meillä yleisesti käytössä myös luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, kertoo johtava asiantuntija Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jos esimerkiksi luomusertifioidun metsän jollakin kuviolla tehdään kasvatuslannoitus luonnonmukaisessa tuotannossa kielletyllä kemiallisella lannoitteella, metsänomistaja ilmoittaa tästä etukäteen Metsään.fi-palveluun, jolloin kyseinen kuvio on poissa luomupinta-alasta kolmen vuoden määräajan. Muiden kuvioiden luomuisuuteen ilmoituksella ei ole vaikutusta. Ilmoitusominaisuus otetaan Metsään.fi-palvelussa käyttöön syksyllä 2019.

– Meillä on maailman puhtain pohjavesi ja ilma, luomukeruualueen laajeneminen voi osaltaan vahvistaa Suomen maakuvaa ja viestiä luonnon puhtaudesta. Luomu on kuluttajien arvostama brändi ja tuotantotapa, ja meille vielä suurelta osin hyödyntämätön mahdollisuus lisätä metsäluonnon monikäyttöä, toteaa Riissanen.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Niina Riissanen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2339, niina.riissanen(at)mmm.fi
neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2326, tero.tolonen(at)mmm.fi
metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen, Suomen metsäkeskus, p. 040 544 8030, veikko.iittainen(at)metsakeskus.fi
lakimies Pauliina Pelto-Piri, Ruokavirasto, p. 050 386 8408, pauliina.pelto-piri(at)ruokavirasto.fi

Luomukeruualueeseen hakeutuneita metsänomistajia:
Pohjois-Karjala: Merja Laakkonen, p. 050 095 7890, merja.laakkonen(at)laakkonen.fi
Etelä-Savo: Noora Ruuth, Luonto-Taipale, p. 040 758 5180, luontotaipale(at)gmail.com
Etelä-Savo: Matleena Pulkkinen, p. 050 5943681, matleena.pulkkinen(at)gmail.com
Päijät-Häme: Heini Katajisto, p. 040 7464179, heini(at)katajisto.fi

Luomukeruualueen selvittäjä:
asiantuntija Eija Vuorela, Youngfour Oy, p. 040 715 1820, eija.vuorela(at)4h.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.6.2019