llmastotyöstä suomalaisen ruokaketjun menestystekijä
Uutinen - Julkaistu 9.10.2020
Ruoka-ala on Suomen ensimmäinen toimiala, jossa koko arvoketjun toimijat raaka-aineen tuotannosta kuluttajarajapintaan ovat määritelleet toimenpiteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastotiekarttansa 7.10. esitelleiden ruoka-alan toimijoiden mukaan Suomella on mahdollisuus tehdä hiilineutraaliudesta itselleen menestystekijä, joka nostaa suomalaisen ruoan arvostusta.
Helsingissä 7.10. järjestetyssä webinaarissa tiekarttansa esittelivät Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf sekä Päivittäistavarakauppa ry PTY.
Hallitusohjelman mukaisesti alan toimijoiden yhteistyössä laatimien tiekarttojen rinnalla ruoka-alan päästövähennyksiä tukevat maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltava ilmastoruokaohjelma ja maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus.
Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta
Ruoka-ala uskoo kuluttajien ja matkailijoiden arvostavan vastuullisuutta. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittava muutos on merkittävä myös kuluttajien näkökulmasta.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä jErätauko-säätiön yhteistyössä eri puolilla Suomea järjestetyissä keskusteluissa tavoitteena oli saada kansalaisten ääni kuuluviin ilmastoruokaohjelman valmistelussa.
Keskustelut osoittavat, että ruokamuutokseen vaikuttavat vahvasti esimerkiksi ihmisten elämäntilanteet, terveys ja oma tausta.
– Ruoka yhdistää meitä kaikkia, mutta samalla se on vahvoja tunteita herättävä asia, muistutti Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.
Monimuotoisuutta ei voi enää sivuuttaa
Ilmastotyön ohella monimuotoisuus on nousemassa megatrendiksi, jota ruoka-ala ei voi sivuuttaa.
– Suomalaisen ruokajärjestelmän vahvuudet ovat elintarviketurvallisuus ja puhtaus. Nyt menestyksen edellytyksenä ovat yhä vahvemmin ilmasto- ja ympäristöturvallisuus. Samalla meillä on tarve pitää huolta perusasioista, kuten siitä, että ruokaa riittää ja työ tuottajasta ruoan tarjoajaan on kannattavaa, painottaa tilaisuuden avannut valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.
– Kokonaiskestävyyden varaan on hyvä rakentaa mainetta ja menestystä myös maailmalla.
Tiekarttojen kautta ruoka-alalla on nyt käsitys toimenpiteiden mittakaavasta ja kustannuksista. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on Suomelle suuri mahdollisuus, sillä samanlaisia ratkaisuja tarvitaan myös muualla. EU:ssa on valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, joilla pyritään parantamaan ruoka-alan kestävyyttä.
– Tiekartoissa kuvatulle työlle on vahva tuki EU-politiikassa. Suomalaisen ruoka-alan kannattaa nostaa aktiivisesti ratkaisujaan ja vahvuuksiaan, esimerkiksi ilmastotyötä esiin myös EU:n suuntaan, hetki on nyt, muistutti EU-erityisasiantuntija Johanna Kentala-Lehtonen Valtioneuvoston kansliasta.
Tiekarttatyö on otettu vakavasti
Ruokatoimijat ovat ottaneet hallitusohjelmaan kuuluvan ilmastotyön vakavasti. Elintarviketeollisuuden mukaan toimialan yrityksissä on hyvä valmius päästöjen vähentämiseen.
– Tähän ovat vaikuttaneet kansallinen lainsäädäntö, rahoitus- ja kannustinjärjestelmät sekä korkea teknologian taso. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös tunnistettu kilpailutekijäksi, sanoo johtava asiantuntija Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta.
Vainikaisen mukaan vähähiiliset ratkaisut ovat alalla laajasti käytössä. – Myös niiden ilmastovaikutukset ovat hallinnassa elintarvikealan arvoketjussa.
Vainikainen lupaa ETL:n tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
– Tavoite on toimialatasolla 75 prosentin kasvihuonepäästöjen vähenemä liikevaihtoon suhteutettuna.
Päivittäistavarakaupassa huomio kuluttajaan
Energiatehokkuuden, ruokahävikin ja elintarvikekuljetusten lisäksi päivittäistavarakauppa haluaa kiinnittää huomiota kuluttajien päätösten tekoon.
– Myös kuluttajien pitää sitoutua ilmastotoimiin. Hinta ei saa olla ainoa määräävä tekijä ostopäätöstä tehtäessä, toteaa johtaja llkka Nieminen Päivittäistavarakaupasta.
Tallenne webinaarista
Webinaarin esitysmateriaalit
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila, 040 350 116, hanna.mattila(at)mmm.fi
Erityisasiantuntija Anna Salminen, 050 358 8793, anna.salminen(at)mmm.fi
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 9.10.2020