Kotimaiset biomassat hyötykäyttöön avoimen verkkopalvelun avulla
Case - Julkaistu 13.6.2017
Kotimaisten biomassojen tiedot on tuotu uuteen Biomassa-atlas -verkkopalveluun. Sen tavoitteena on saada kotimaiset biomassat hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Biomassa-atlaksen tietojen toivotaan luovan pohjaa myös uusien liiketoimintojen kehittymiselle. Palvelu sisältää ensimmäisessä vaiheessa paikkatiedot Suomen metsä-, jäte-, lanta- ja peltobiomassoista.
Fossiilisista raaka-aineista luopuminen, biomassojen kestävä hyödyntäminen ja uusien biotalousratkaisujen kehittyminen vaativat luotettavaa ja ajantasaista tietoa biomassojen saatavuudesta. Biomassa-atlas -verkkopalvelu vastaa tähän tarpeeseen tuoden erityyppisten biomassojen määrät ja sijainnit kaikkien nähtäville. Palvelu sisältää paikkatiedot metsä- ja peltovarannosta sekä näiden jalostuksen sivuvirroista, lannasta, teollisuuden biohajoavista jätteistä ja yhdyskuntien biojätteistä. Biomassa-atlaksesta löytyy noin 200 erilaista biomassajaetta.
Biomassatietoja investointien ja raaka-ainehankintojen tueksi
Biomassa-atlas palvelee toiminnan suunnittelua ja kehittämistä monilla eri toimialoilla. Se palvelee niin energiasektoria, biomateriaalien jalostamista tuotteiksi, ruoantuotantoa kuin hiilen ja ravinteiden laskentaa. Biomassa-atlaksen tietoja voidaan käyttää yksittäisten investointien, raaka-ainehankintojen ja uusien laitosten suunnitteluun sekä laajemminkin apuna esimerkiksi energiapolitiikan linjaamiseen.
Verkkopalvelu on hyvä työkalu esimerkiksi uusien toimintojen esiselvitysvaiheeseen. Ensin palvelusta valitaan halutut biomassajakeet ja merkitään kartalle piste, jossa jakeiden jalostus tapahtuisi. Tämän jälkeen voidaan määritellä, miltä säteeltä biomassaa haluttaisiin kerätä ja miten niiden kuljetus toteutettaisiin. Ohjelma laskee annettujen tietojen pohjalta, kuinka paljon haluttua biomassajaetta on saatavilla linnuntie-etäisyyttä tai tietä pitkin kuljetettuna ja piirtää keräysalueen kartalle. Massoja voi laskea myös valmiilla aluerajauksilla kuten kunnittain.
Biomassa-aineistoihin on mahdollista yhdistää taustakarttoja eri teemoista kuten maanteistä, luonnonsuojelu- tai pohjavesialueista. Ne auttavat hahmottamaan biomassojen käytön mahdollisuuksia ja rajoituksia.
Hajallaan olevat aineistot yhdestä palvelusta
Biomassoja koskevia paikkatietoaineistoja tuotetaan monissa eri tutkimusorganisaatioissa, mikä on aiemmin hankaloittanut biomassojen määrän ja ominaisuuksien tarkastelua kokonaisuutena. Eri aineistojen tuominen yhteen palveluun mahdollistaa biomassojen tarkastelun aiempaa tehokkaammin. Esimerkiksi lantamäärät lasketaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Normilanta-järjestelmässä ja tuotetaan paikkatiedoksi ja visualisoidaan Biomassa-atlaksessa.
Biomassa-atlakseen johdetut paikkatiedot ja tietolähteiden datat päivittyvät palveluun säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on tarjota uusin saatavilla oleva tieto. Rekisteri- ja tilastopohjaisilla tiedoilla tämä tarkoittaa kuitenkin yleensä edellisen vuoden tietoja.
Biomassa-atlaksen kokoamisessa on tähdätty käyttäjäystävällisyyteen. Siksi palvelua on jo kehittämisvaiheessa testattu lietteiden, lannan ja biojätteiden sisältämien ravinteiden käytön suunnittelussa. Biomassa-atlaksen lantatietoja käytetään jo nyt esimerkiksi biokaasutuotannon edistämiseksi Keski-Suomessa. Laajemmin Biomassa-atlaksen tietoja otetaan käyttöön SYKE:n ja Luken yhdessä rakentamassa Ravinnelaskurissa, jolla luodaan edellytykset valtakunnalliselle ja alueelliselle ravinteiden kierrätykselle.
Poikkeuksellisen laajat tiedot
Maailmalla on toteutettu aiemminkin erilaisia biomassa- ja bioenergia-atlaksia, mutta suomalaisesta Biomassa-atlaksesta tekee poikkeuksellisen biomassojen laaja valikoima ja biomassojen suhteellisen tarkat sijaintitiedot. Sovellus on rakennettu niin, että siihen voidaan jatkossa liittää uusia aineistoja ja työkaluja kehittyneempään laskentaan, esimerkiksi malleja, joilla voidaan arvioida biomassojen käytön vaikutuksia kestävään kehitykseen.
Biomassa-atlas on toteutettu Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tapio Oy:n sekä Itä-Suomen ja Vaasan yliopistojen yhteishankkeena. Palvelun rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö.
Artikkelin kirjoittaja tutkija Eeva Lehtonen Luonnonvarakeskus Lukesta on Biomassa-atlas -hankkeen projektipäällikkö.
Yhteydenotot: puhelin 029 532 6317, sähköposti eeva.lehtonen(@)luke.fi
Lisätietoja:
Luonnonvarakeskuksen sivuilla (www.luke.fi)
Facebookissa
www.biomassa-atlas.fi
Artikkeli julkaistu 13.6.2017, päivitetty 5.10.2017