Kontin täydeltä eläinrehua – hävikkiperunalla kasvatetut kärpäsentoukat sopivat kanojen tai kalojen ravinnoksi

Case - Julkaistu 25.4.2022

Manna Insect Oy kasvattaa mustasotilaskärpäsen toukkia konteissa. Toukista tulee eläinrehua, ja tuotannon sivutuotteena syntyy lannoitetta.

Oululainen startup-yritys Manna Insect kasvattaa mustasotilaskärpäsen toukkia konteissa. Tarkoituksena on kehittää eläinrehun tuotantomenetelmä, joka kelpaa vaikka vientituotteeksi. Kestävästi tuotetulle rehulle, joka korvaa soijaa ja kalarehua, on kasvavat markkinat.

”Jotta voidaan lähteä korvaamaan soijaa, lopputuote ei voi olla soijaa kalliimpaa. Kokeilemme käytännössä, onko toukkien tuottaminen ja myyminen kannattavaa pienessä mittakaavassa”, Manna Insectin toimitusjohtaja Ykä Marjanen kertoo.

Eläinrehun tuotannon sivutuotteena syntyy frassia, lannoitteeksi sopivaa ainetta, joka koostuu hyönteisten ulosteesta, kuolleista hyönteisistä ja niiltä syömättä jääneestä ravinnosta.

Rahoitusta tuotantomenetelmän kehittämiseen Manna Insect on saanut Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Toukat sopivat sellaisinaan rehuksi

Mustasotilaskärpäsen toukkien kasvattaminen eläinrehuksi on uudehko juttu. Pioneeriyritykset aloittivat kymmenkunta vuotta sitten. Suuren mittakaavan laitoksia on pystyssä eri puolilla maailmaa, mutta pienimuotoista tuotantoa ei ole toistaiseksi ollut.

Manna Insect aloitti toukkien kasvattamisen vuonna 2018. Parin viime vuoden ajan se on testaillut, miten niiden kasvattamisen konteissa voisi tuotteistaa. Tavoitteena on kehittää menetelmä, joka sopisi rehuntuotantoon eläintiloilla.

Toukat sopivat sellaisinaan eläinten ravinnoksi. Marjasen mukaan rehu sopii erityisen hyvin kanoille. Kalankasvatuslaitokset ovat toinen mahdollinen käyttäjäkunta: ”On tiettyjä lajeja, esimerkiksi lohi ja kissakala, joille toukat sopivat ravinnoksi ja joille niitä voi syöttää elävinä.”

Jos eläinrehua on tarpeen säilöä, toukista voidaan puristaa öljy pois.

Olosuhteet optimoitu älyohjauksella

Manna Insectillä on käytössään neljä konttia ja viides on tuloillaan. Kontit on sijoitettu Kempeleen kuntaan lähelle Tyrnävän rajaa.

Konttien olosuhteet on optimoitu älyohjauksella.

”Kontti on älykäs, hallittu ympäristö toukan kasvatukseen. Jos tuotannon haluaa optimoida, toukka on yllättävän tarkka olosuhteista”, Marjanen kertoo.

Konttien lämpötila ja kosteus pidetään tasaisina. Myös esimerkiksi ilmankiertoa, happipitoisuutta ja valaistusta säädellään.

Yhden toukkaerän kasvattaminen vie kaksi viikkoa.

”Tonnista perunaa saadaan 150 kiloa toukkia. Ne vastaavat ravintoarvoltaan karkeasti sataa soijarehukiloa.”

Toukille perunaa tai muuta hävikkiruokaa

Peruna valikoitui toukkien ruokalistalle siksi, että perunanlajittelun hävikkiä oli Tyrnävän seudulla hyvin tarjolla. Mustasotilaskärpäsen toukat ovat kaikkiruokaisia. Yhtä hyvin kuin perunaa niille voisi syöttää esimerkiksi kauppojen hedelmä- ja vihannesosaston ylijäämää.

Manna Insect ostaa perunansa lähiseudun ruoka- ja siemenperunatiloilta. Suomessa on hävikkiperunaa hyödyntävää teollisuutta, mutta koska kuljetusmatkat ovat pitkiä, perunantuottajien on kannattavampaa myydä perunansa lähelle.

”Meille tuleva peruna näyttää samalta kuin kaupasta ostettava, mutta se on liian isoa, pientä tai rumannäköistä myyntiin”, Marjanen kertoo.

Manna Insect on saanut kehittämälleen teknologialle patentin, ja vientinäkymät ovat lupaavat.

”Kuukauden kuluttua lähdemme Keniaan, jossa partneriyritys perustaa tuotantolaitoksen konttiin. Kontit on viety myös Intiaan ja Indonesiaan”, Marjanen kertoo.

”Länsimaissa tällaisen tuotannon lähtökohtana on kestävä kehitys. Kehittyvissä maissa mennään ruuan saatavuus ja rehun laatu edellä.”

Oma liikeidea itämässä?

Lue lisää Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Apua rahoituksen hakemiseen innovaatioille saa ProAgria Keskusten Liiton toteuttamasta Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hankkeesta.

Käy myös osoitteessa Energiatehokkasti.fi , jossa kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista ja johon on koottu tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja energiasta.

Artikkelin kirjoittaja on Biotalous.fi:n toimittaja Heli Virtanen, Tapio, heli.virtanen(at)tapio.fi.