Kokeilut kunniaan ja ravinnekierto käytäntöön

Blogi - Julkaistu 31.5.2017

31.5.2017

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman avulla ratkotaan maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviä ongelmia. Rahoitusohjelma on jo synnyttänyt uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita. Yrityksiin ja niiden tarjoamiin palveluihin voit tutustua Farmari-messujen Ravinteet kiertoon -kävelykierroksilla 14.–17. kesäkuuta. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja esitellään myös Helsingissä kansainvälisessä kiertotalouskonferenssissa 6. kesäkuuta.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman noin vuosi sitten. Tarkoituksena on tukea erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ravinteiden kierrätystä edistävissä kehittämistoimenpiteissä. Rahoitus kannustaa yrityksiä pilotoimaan ja mittaamaan tuloksia, jotta osaaminen tulee näkyväksi ja asiakkaat vakuuttuvat.

Kokeiluohjelma on kiinnostanut yrityksiä. Olemme saaneet vajaan vuoden aikana yhteensä 45 hakemusta. Käsiteltynä on 31 hakemusta ja niistä idealtaan rahoituskelpoisiksi on linjattu 14. Hakemusten läpimenomahdollisuudet ovat siis melko hyvät, rahoitusta on saamassa lähes puolet jätetyistä hakemuksista. Useampia täysin uusiakin yrityksiä on jo ohjelman ansiosta perustettu.

Kokeilut kunniaan

Ohjelmasta rahoitusta saavista hankkeista voi löytää muutamia yhdistäviä teemoja. Kokeilujen avulla pyritään esimerkiksi ratkomaan biovoimalatoiminnan yhteydessä syntyvien sivuvirtojen ja niiden sisältämien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä uudelleen maatalouden hyväksi.

Toinen yrityksiä innostava kehittämisidea on maatilakohtaiset tai liikuteltavat ratkaisut, joissa käsitellään erilaisia lantoja ja muita maatilalla tai esimerkiksi elintarviketeollisuudessa syntyviä orgaania biomassoja. Näiden hankkeiden tavoitteena on ratkoa logistiikkaan ja ravinteiden käsittelyyn liittyviä haasteita.

Hankeideoita kokeiluohjelmaan on tähän mennessä saatu kattavasti eri puolilta Suomea ja niissä on hyvin huomioitu alueelliset erot – vaikkapa Etelä-Pohjanmaalla kierrätyskelpoiset sivuvirrat ovat erisuuruisia ja -laatuisia kuin Pohjois-Karjalassa. Pian julkaistava luonnonvara- ja ympäristöalan tutkijoiden selvitys ravinteiden kierrätyksen nykytilasta ja Luonnonvarakeskuksen Biomassa-atlas toivottavasti auttavat löytämään nykyistä paremmin käytettävissä olevat biomassat.

Kiertotalouden kannattavuuden arviointi on vaikeaa, sillä muun muassa massojen saatavuus, vaatimukset logistiikalle ja yritysten sijoittuminen vaihtelevat eri alueilla. Digitalisaation mahdollistama ajantasainen tiedonhallinta on yksi kiertotalouden toimivuuden perusedellytyksistä. Sähköistyminen tarjoaa sekin liiketoimintamahdollisuuksia.

Mitä vielä kaivataan?

Ravinteiden kierrätystä koordinoivan tahon näkökulmasta kokeiluissa voisi jatkossa enemmän painottua loppukäyttäjän näkökulma. Suuri osa kierrätysravinteista menee varmasti viljelykäyttöön, mutta sielläkin kaalinviljelijän tai kasvihuonetuottajan tarpeet ovat melko erilaisia. Ravinteiden tarvitsijoita voisi löytyä vaikkapa rehu- tai jopa lääketeollisuudesta.

Lietelantaan liittyvät separointiratkaisut ovat jo edenneet hyvin. Näiden lisäksi kompostoinnin ja kaasumaisten hävikkien ratkaisuja löytyisi varmasti lisääkin. Suuri innovaatiotarve liittyy myös yhdyskuntajätteiden käsittelyyn. Tarvittavat teknologiat ovat kenties jo olemassa, mutta niitä voisi olla mahdollista yhdistellä uudella tavalla, jotta ravinteet saadaan paremmin kiertoon ja koko ketju pöntöstä pellolle toimimaan.

Kirjoittajista Mikko Rahtola työskentelee Luonnonvarakeskuksessa Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen koordinaattorina ja Päivi Mäntymäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman kehittämisasiantuntijana. Hankkeet kuuluvat hallituksen kiertotalouden kärkihankkeen toimenpiteisiin. Ne edistävät maataloustuotannosta syntyvän lannan ja muun orgaanisen aineksen sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä.

Yhteydenotot: paivi.mantymaki(@)ely-keskus.fi, puh. 0295 027 631 tai mikko.rahtola(@)luke.fi, puh.0295 324 701

*  *  *

Mikä on Suomi-ruuan valtti maailmalla? Miltä näyttää uudistunut metsästäjätutkinto? Vieläkö jokien pohjista löytyy helmisimpukoita? Farmarissa selviää myös, mitä erityistä on kotipihan raparperissa ja miten lannasta syntyy seteleitä ravinteita kierrättämällä.

Farmarissa tapaat maa- ja metsätalousministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Maanmittauslaitoksen, Maaseutuviraston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat. Aalto-yliopiston ja Iskun toteuttamalla osastolla näkyy 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit. Nähdään Farmarissa Seinäjoella 14.–17. kesäkuuta!

Kirjoitus on osa Tunne biotalous -blogisarjaa, jossa Farmarin Biotalousosaston yhteistyökumppanit esittäytyvät. Blogisarjan kirjoitukset julkaistaan touko-kesäkuussa biotalous.fi -sivustolla.